Maahanmuuttajaisien lapsilla kohonnut traumaperäisen stressihäiriön riski
Maahanmuuttajaisien Suomessa syntyneillä lapsilla on lisääntynyt riski saada traumaperäisen stressihäiriön diagnoosi verrattuna kahden suomalaisvanhemman lapseen, osoitti Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimus. Sukupolvelta toiselle siirtyvästä traumasta tiedetään vähän, ja tutkijoiden mukaan taakkasiirtymästä tarvitaan lisää tietoa erityisesti koulussa ja terveydenhuollossa.
Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) voi ilmetä traumatisoiville tapahtumille altistumisen seurauksena. Häiriöön liittyviä oireita ovat esimerkiksi häiriön aiheuttaneiden tapahtumien toistuva kuviteltu uudelleen kokeminen, traumasta muistuttavien ärsykkeiden välttely, ajatteluun, muistiin, oppimiseen ja mielialoihin liittyvät ongelmat sekä ahdistuksen aiheuttama kohonnut vireystila.
– Väestöpohjainen tutkimus osoitti, että traumaperäisen stressihäiriön periytymisriski Suomessa syntyneelle lapselle oli lähes kaksinkertainen silloin, kun lapsi oli syntynyt alle viiden vuoden kuluessa isän muutosta, kertoo artikkelin pääkirjoittaja, tutkija Sanju Silwal lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta
Korkein taakkasiirtymän riski Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä tulleilla
Kaksinkertainen taakkasiirtymän riski oli lapsilla, joiden isä oli kotoisin Pohjois-Afrikasta tai Lähi-Idästä, kun heitä verrattiin kahden suomessa syntyneen vanhemman lapsiin.
– Tulos liittyy todennäköisesti siihen, että näiltä alueilta olevat maahanmuuttajat tulevat Suomeen usein pakolaisina, Silwal arvioi.
– Lähtömaan tapahtumien jälkeen koko maahanmuuttoprosessi voi olla vanhemmille traumaattinen kokemus, johon voi sisältyä matkalla koettua kuormitusta ja jopa vuosia kestävää epävarmuutta ennen tietoa turvapaikkapäätöksestä, hän pohtii.
Tuloksista ei ole eroteltavissa, ketkä maahanmuuttajista olivat pakolaisia, ja ketkä saapuneet maahan esimerkiksi opiskelun, työn tai perhesiteiden takia.
Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander kertoo, että aiemmissa tutkimuksissa on havaittu taakkasiirtymää juutalaisten kansanmurhasta selvinneiltä sekä sotaveteraani- ja pakolaisvanhemmilta heidän jälkeläisilleen.
– Lisäksi vanhempien traumakokemukset saattavat heikentää vanhemmuuden voimavaroja ja kiintymyssuhteen muodostumista ja nostaa myös siten traumakokemusten riskiä perheessä, Sourander toteaa.
Sourander johtaa laajaa Finnish Prenatal Studies -tutkimuskokonaisuutta, jossa selvitetään psykiatristen häiriöiden raskaudenaikaisten ja varhaislapsuuden riskitekijöiden yhteyttä keskeisiin psykiatrisiin ja oppimishäiriöihin.
Tulokset edistävät varhaista tunnistamista
Silwalin mukaan tulokset ovat merkittäviä sekä tutkimuksen että maahanmuuttajien parissa työskentelevien kannalta.
– Hoitamattomana trauman kokemus voi lisätä muiden psyykkisten häiriöiden riskiä ja johtaa vakavaan toimintakyvyttömyyteen sekä kroonisiin sairauksiin, kuten masennukseen ja sydän- ja verisuonitauteihin, hän sanoo.
Tuoreet tulokset voivat edistää ongelmien varhaistunnistusta ja siten keventää niiden hoitoa. –On tärkeää, että traumatisoituneiden maahanmuuttajavanhempien hoidossa tiedostetaan mahdollinen taakkasiirtymä heidän lapsilleen. Terveydenhuollossa ja koulussa tulisi kiinnittää myös enemmän huomiota lasten kulttuuriseen taustaan ja esimerkiksi käytösongelmiin, joiden taustalla traumakokemukset voivat vaikuttaa, Silwal painottaa. – Maahamuuttajaväestön kasvun myötä toisen sukupolven traumaperäisen stressihäiriön tutkimus tulee Suomessa yhä tärkeämmäksi, hän jatkaa.
Valtakunnallisessa, rekisteritietoihin perustuvassa tutkimuksessa olivat mukana kaikki Suomessa syntyneet, PTSD-diagnoosin vuosina 1987–2012 saaneet 3639 lasta.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa INVEST-lippulaivahanketta (Inequalities, Interventions, and New Welfare State). Se on saanut rahoitusta myös Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvostolta (APEX-konsortio) sekä Suomen Akatemian Terveyttä kohorteista ja biopankeista -ohjelmalta (PSYCOHORTS-konsortio).
Yhteystiedot: Professori Andre Sourander, Turun yliopisto, andsou@utu.fi