Liikkumisen edistäminen edellyttää monia samanaikaisia vaikuttavia toimia

Suomalaisten kestävyyskunnon heikentyminen haastaa hyvinvointi-Suomen

Suomalaisten fyysisen kunnon vuosikymmeniä jatkunut heikentyminen johtaa yleistyvään sairastavuuteen tarttumattomiin tauteihin, kuten tyypin 2 diabetes, masennus, monet sydän- ja verisuonisairaudet, monet tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, jne. Sairastaminen johtaa edelleen yleistyviin sairauspoissaoloihin, varhaisempaan työkyvyttömyyteen ja heikompaan työn tuot­tavuuteen. Jos huonoa kehitystä ei pystytä katkaisemaan, työurien pidentäminen ei onnistu, valtion sekä kuntien ja kau­punkien talouden selkäranka murtuu, maanpuolustuksen pohja (reserviläisarmeija) ei kestä. Jatkuvasti heikentyvä kunto ja yleistyvä ylipaino ja lihavuus aiheuttavat ongelmia kaikilla hallinnonaloilla.

Mikään talouskasvu ei riitä, jos työikäisten suomalaisten fyysisen toimintakyvyn ja kunnon laskukierrettä ei saada kat­kaistua. Tarvitaan useita, samanaikaisia, vaikuttavia poikkihallinnollisia toimenpiteitä sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Nämä monen hallinnonalan samanaikaiset toimet edellyttävät vahvaa johtamista ja eri hallinnonalojen toimenpitei­den yhteensovittamista. Tästä johtuen kansallisella tasolla valtioneuvoston kanslia sekä kunnissa/kaupungeissa johtoryhmät ovat kyvykkäitä toimijoita johtamaan samanaikaisia, monella hallinnonalalla tarvittavia toimenpiteitä. Tarvitaan vaikuttavia toimenpiteitä sekä nyt työelämässä fyysisen toimintakykynsä kanssa kamppaileville, että tulevaisuuden työntekijöiden hyvän toimintakyvyn varmistamiseksi.

Työikäisten kestävyyskunto vuonna 2040

UKK-instituutin, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä kauppakorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen laatimassa politiikkasuosituksessa esitetään kahdeksan keskeistä kehityskohdetta, joita pitäisi toteuttaa samanaikaisesti useilla hallinnonaloilla, jotta liikkumisen määrää kyettäisiin kansalaisilla lisäämään.

- Ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tehokasta toimintatapaa lisätä suomalaisten liikkumista. Sen sijaan tarvitaan useita, samanaikaisia, eri hallinnonaloilla toteutettavia toimia niin kansallisesti kuin paikallisesti. Liikkumisen kokonaismäärä ja kestävyyskunto eivät käänny kasvu-uralle vahingossa”, toteaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

- Samalla tavalla kuin ilmastonmuutoksen torjunta vaatii kaikkien hallinnonalojen toimenpiteitä, myös liikkumisen lisääminen edellyttää pitkäjänteisiä ja monipuolisia toimenpiteitä, Vasankari jatkaa.

Haastattelupyynnöt ja lisätietoa tutkimuksen tuloksista:

Johtaja, professori, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari, UKK-instituutti
Puh. +358 40 505 9157, tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi   

Professori Petri Tapio, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Puh. +358 40 555 2963, petri.tapio@utu.fi

Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana (STYLE) tutkii kestävän kasvun edellytyksiä arkiliikunnan edistämisen keinoin. Hanke tukee liikenne- ja viestintäministeriön kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitetta nostaa kävelyn ja pyöräilyn yhteistä kulkutapaosuutta 38 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksen rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä ja toteutetaan seuraavien organisaatioiden yhteistyönä: Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus (koordinaatio), UKK-instituutti, Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus (TETK), Suomen ympäristökeskus (Syke), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy sekä Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos.
Lisää hankkeesta: www.styletutkimus.fi