Istumisen määrä lisääntyy eläköidyttäessä erityisesti naisilla
Turun yliopiston FIREA-tutkimuksessa havaittiin, että naisilla istumiseen käytetty aika lisääntyi eläkkeelle jäämisen jälkeen. Miehillä vastaavaa muutosta ei tapahtunut, mutta miehet istuivat päivittäin huomattavasti kauemmin kuin naiset niin työelämässä ollessaan kuin eläkkeelläkin. Pitkittynyt istuen ja maaten vietetty hereilläoloaika on haitallista terveydelle.
Eläkkeelle siirtyminen muuttaa ajankäyttöä ja liikunta-aktiivisuutta. Päivittäistä istumiseen käytettyä aikaa on vaikea selvittää kyselytutkimuksilla. Tutkimuksessa mitattiin ikääntyvien työntekijöiden istumiseen käytettävässä ajassa tapahtuvia muutoksia ranteessa pidettävällä liikemittarilla.
Tohtorikoulutettava Kristin Suorsa havaitsi, että päivittäinen istumiseen käytetty aika piteni naisilla yli tunnilla heidän siirtyessään työelämästä eläkkeelle. Suurin muutos todettiin naisilla, jotka eläköityivät palvelualalta ja ruumiillisesta työstä.
– Miehillä vastaavaa muutosta ei havaittu, mutta miehet käyttivät päivittäiseen istumiseen aikaa naisia enemmän: kaksi tuntia enemmän ennen eläkkeellä jäämistä ja noin tunnin enemmän eläköitymisen jälkeen. Eniten istumiseen käytettiin aikaa iltaisin. Sekä miesten että naisten tulisikin vähentää istumista erityisesti ilta-aikaan, Suorsa sanoo.
Istuminen altistaa sairauksille
Pitkäkestoinen istuminen ja muu paikallaanolo altistavat sydän- ja verisuonisairauksille sekä tyypin 2 diabetekselle. Edes hikiliikunta ei näytä kumoavan runsaan liikkumattomuuden haittavaikutuksia.
– Tutkimuksemme perusteella eläköityvien henkilöiden pitäisi pyrkiä vähentämään liikkumatonta aikaa korvaamalla sitä esimerkiksi kevyellä liikunnalla. Etenkin eläköityvien miesten liikunnalliseen aktivointiin tulisi kiinnittää huomiota, koska miehet viettivät päivästä lähes kymmenen tuntia paikallaan, Suorsa toteaa.
Tutkimustulokset perustuvat otokseen, jossa 478 kuntatyöntekijää käytti ranteessa pidettävää liikemittaria vähintään neljä vuorokautta sekä ennen eläkkeelle jäämistä että sen jälkeen. Liikemittari perustuu kiihtyvyyden mittaamiseen ja se mahdollistaa päivän kokonaispaikallaanoloajan tarkan mittaamisen jopa tunti tunnilta.
Finnish Retirement and Aging (FIREA) on Turun yliopistossa vuonna 2013 aloitettu tutkimus, jonka päätarkoituksena on selvittää elintavoissa, terveydessä ja toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä eläkkeellesiirtymisiässä. Tutkimusta johtaa akatemiatutkija, professori Sari Stenholm.
FIREA-tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemia, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Juho Vainion säätiö.
Tutkimusartikkeli ”Objectively measured sedentary time before and after transition to retirement: the Finnish Retirement and Aging Study (FIREA)” on julkaistu 16.05.2019 arvostetussa The Journals of Gerontology: Series A -lehdessä: https://doi.org/10.1093/gerona/glz127
Tutkimuksen laativat Kristin Suorsa, Anna Pulakka, Tuija Leskinen, Ilkka Heinonen, Olli J. Heinonen, Jaana Pentti, Jussi Vahtera ja Sari Stenholm.
Lisätietoa:
Kristin Suorsa, kristin.suorsa@utu.fi, p. 050 448 5143
Sari Stenholm, sari.stenholm@utu.fi, p. 050 465 1745