Turun yliopiston kielentutkijoiden toimittamassa uutuusteoksessa on runsaasti hyviä uutisia kielenoppijoille. Tutkijoiden mukaan sujuva kielenkäyttö on tärkeimpiä tavoitteita kielen oppimisessa, mutta sujuvuus ei tarkoita virheettömyyttä eikä vieraan kielen puhujan tule pelätä virheitä. Sujuvassa kommunikaatiossa kaikki keinot ovat sallittuja – niin eleet, ilmeet kuin sanojen hakeminen ja avun pyytäminen keskustelukumppanilta.
Turun yliopiston tutkijat Pekka Lintunen, Maarit Mutta ja Pauliina Peltonen ovat toimittaneet tuoreen kokoomateoksen ”Fluency in L2 Learning and Use”. Teos on julkaistu arvostetussa Multilingual Matters -kustantajan sarjassa. Teoksessa raportoidaan uusista kotimaisista sujuvuustutkimuksista ja laajennetaan perinteisesti vieraan kielen oppimiseen keskittyneen sujuvuustutkimuksen kenttää kansainvälisesti esimerkiksi käännöstieteen, viittomakielen ja lingua franca -englannin tutkimukseen, joita ei ole ennen pohdittu sujuvuuden näkökulmasta.
Moni meistä haluaa käyttää vieraita kieliä sujuvasti, mutta kuinka se onnistuu?
– Tähän on hieman vaikea vastata, koska sujuvuus tarkoittaa eri asiaa eri ihmisille. Sujuvuus voi viitata yleisesti kielitaidon tasoon, mutta tutkimuksissa sillä viitataan yleensä tarkemmin kielen käytön helppouteen. Eli puhuja ei silloin etsi sanoja pitkään tai toista ja korjaa sanomaansa. Tutkija analysoi usein puhenopeutta ja taukojen pituuksia tai sijaintia. Teoksemme tärkein havainto oppijalle on, että virheetön ei kuitenkaan tarvitse olla, yksi uuden kirjan toimittajista, dosentti Pekka Lintunen kertoo.
Lintunen huomauttaa, että äidinkielessäkin puhumme eri tahtiin, etsimme sanoja ja korjaamme ilmaisuamme. Tätä ei tulisi pelätä myöskään vieraan kielen kohdalla. Esimerkiksi suomessa käytettävä niinku-sana voi paljastaa, että puhuja vielä prosessoi asiaa. Yleensä tärkeintä onkin viestin välittyminen ja ymmärrettävyys.
– On hyvä osata ääntää selvästi, kun niin tarvitaan, mutta usein tärkeintä on esittää viestinsä sujuvasti, vaikka yksittäiset äänteet eivät oikein menisikään. Kirjassamme kerrotaan, että omaa sujuvuuttaan voi kehittää monin tavoin – esimerkiksi laulamalla, Lintunen sanoo.
Sujuvuus ei ole vain puhetta
Sujuvuus liitetään usein suulliseen kielenkäyttöön, mutta se on paljon enemmän kuin vain puhetta.
– Myös kirjoitusta, lukemista tai kuullun ymmärtämistä voidaan lähestyä sujuvuuden kannalta. Kielitaidon eri osa-alueet liittyvät toisiinsa ja tukevat kielitaidon kehittymistä kokonaisvaltaisesti. On siis hyvä olla sekä sujuva lukija että kirjoittaja, toinen kirjan toimittajista, dosentti Maarit Mutta sanoo.
Tutkijat muistuttavat, että kommunikaatio on aina multimodaalista. Puhetilanteissa kommunikoimme paljon myös ilmein ja elein. Myös vieraalla kielellä kannattaa hyödyntää monipuolisesti erilaisia keinoja viestin välittämiseen.
– Ei hätää, jos ei muista jotain sanaa. Sen voi selittää kiertoilmauksin tai kommunikoida merkityksen elehtien. On myös luonnollista välillä etsiä sanoja: erilaisia pikkusanoja ja täyteilmauksia, kuten englanniksi ”um” tai ”well”, kannattaa hyödyntää keskustelussa mukana pysymiseen sanahakujen aikana, kolmas kirjan toimittajista, tutkija Pauliina Peltonen muistuttaa.
Tutkijat kannustavatkin vieraan kielen käyttäjiä rohkeaan ja ennakkoluulottomaan asenteeseen.
– Suomalaisen kannattaa olla rohkea vieraan kielen käytössä eikä murehtia virheitä!
Teoksen tiedot:
Pekka Lintunen, Maarit Mutta ja Pauliina Peltonen (toim.): Fluency in L2 Learning and Use
Multilingual Matters, Bristol 2020
