Museot voivat olla kestävän tulevaisuuden tekijöitä yhdessä ihmisten kanssa. DYNAMO-hankkeen verkkojulkaisu antaa uusia menetelmiä museoiden aiempaa aktiivisempaan yhteiskunnalliseen rooliin. Niissä yhdistyvät nykyinen kestävyysmurroksen tavoittelu, eri aikojen murroksien merkitykselliset asiat ja museoiden kyky osallistaa ihmisiä näiden äärelle.
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta johdetun kehittämis- ja tutkimushankkeen kumppaneina toimivat Suomen Metsämuseo Lusto ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto.
Museot voivat käyttää vahvuuksiaan nykyhaasteiden, kuten ympäristökriisin ratkaisemiseen. Ekologisen jälleenrakentamien aikataulu on kiireellinen. Museoiden tärkeimpiin työkaluihin kuuluvat luotettavuus, pitkä aikaulottuvuus ja empatia, joita tarvitaan, kun haluamme ymmärtää muutosprosesseja. Museoiden aktiivinen yhteiskunnallinen rooli luo yhteyden erilaisiin toimijoihin, sidosryhmiin ja yhteisöihin.
- Jokainen museo voi muuntautua dynaamiseksi museoksi. Se edellyttää strategisen ajattelun tietoista muuttamista tulevaisuusorientoituneeksi. Myös museon kokoelmia voidaan käyttää uudella tavalla, vaikka esimerkkeinä aiemmista muutostarpeista. Julkaisumme antaa käytännönläheiset ohjeet muutokseen, kehittämisjohtaja Leena Paaskoski Suomen Metsämuseo Lustosta kertoo.
Aineettoman kulttuuriperinnön näkökulma tukee museon ja yleisön välistä vuorovaikutusta. Olennaista tapahtumissa on keskustella arvoista: mitä uusia tapoja tai toimintamalleja eli millaista tulevaisuusperintöä tulee luoda nyt, jotta luonnon kantokyvyn rajoja ei ylitetä?
Ohjeet tulevaisuusperintöverstaan järjestämiseksi
DYNAMO-hankkeen loppujulkaisu avaa museoille uusia mahdollisia kehityspolkuja yhteiskunnallisesti entistä vaikuttavammiksi toimijoiksi ja yhteisen kestävyysmurroksen tukijoiksi. Museot voivat toteuttaa tulevaisuusperintöverstaan omissa näyttelytiloissaan, luonnossa tai vaikka kouluissa.
- Museot voivat tulevaisuusperintöverstaassa yhdessä ihmisten kanssa pohtia ekologisen jälleenrakentamisen kysymyksiä ja tulevaisuuden tavoitteellista tekemistä eri teemoista käsin. Esimerkiksi millainen onkaan kestävä teknologiasuhde tai millä tavoin rakennetaan hyvää lähiympäristöä? hankejohtaja Katriina Siivonen Turun yliopistosta ohjeistaa.
Paaskosken kehittämä dynaamisen museon toimintamalli, Siivosen tulevaisuusperinnön käsite ja DYNAMO-hankkeessa kehitetty tulevaisuusperintöverstaan menetelmä dynaamisen museon työkaluna soveltuvat kaikille museoille.
Julkaisusta voi lukea monien museoiden kokemuksista toteuttaa tulevaisuusperintöverstas. Tällaisia kokeilukumppaneita olivat Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Tekniikan museo, Suomen maatalousmuseo Sarka, Suomen valokuvataiteen museo, Varkauden museot, Arkkitehtuuri- ja Designmuseon A&DO-hanke sekä Tiedekeskus Heureka.
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen varajohtaja, dosentti Katriina Siivonen toimii myös Suomen Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin eli Kestävyyspaneelin varapuheenjohtajana sekä opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämänä aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.
Hanketta (1.8.2020–31.5.2022) rahoittavat Sitra Sivistys+-hankkeen osana ja Museovirasto Ratkaisuriihi-rahoituksella.
Lisätietoja:
Katriina Siivonen, katriina.siivonen@utu.fi, puh. 050 322 8015
Leena Paaskoski, leena.paaskoski@lusto.fi, puh. 050 366 9552
Teppo Hujala, Itä-Suomen yliopisto, teppo.hujala@uef.fi, puh. 050 336 7457
Kuva: Tulevaisuusperintöverstas Suomen Metsämuseo Lustossa. Timo Kilpeläinen, Lusto.
