Altistuminen passiiviselle tupakoinnille lapsuudessa ja nuoruudessa on yhteydessä heikompaan muistiin ja oppimiskykyyn keski-iässä
Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima tutkimus osoittaa, että altistuminen passiiviselle tupakoinnille lapsuudessa ja nuoruudessa on yhteydessä heikompaan muistiin ja oppimiskykyyn keski-iässä. Ero altistuneiden ja altistumattomien välillä vastaa jopa viiden vuoden ikääntymisen aiheuttamaa muutosta.
Väestön ikääntyessä kognitiivisissa toiminnoissa, kuten muistissa ja oppimiskyvyssä, havaittavat häiriöt yleistyvät. Tupakointi on yhdistetty heikompaan kognitiiviseen toimintaan sekä kognitiivisten häiriöiden ilmaantumiseen. Samankaltaisia yhteyksiä on havaittu passiivisen tupakoinnin osalta. Juuri julkaistussa suomalaisessa pitkittäistutkimuksessa havaittiin, että lapsuuden ja nuoruuden aikaisen passiiviselle tupakoinnille altistumisen haitalliset yhteydet muistiin ja oppimiskykyyn saattavat kantaa jopa keski-ikään asti.
‒ Aikaisemmat tutkimukset passiivisen tupakoinnin ja kognitiivisten toimintojen yhteyksistä ovat keskittyneet aikuis- ja vanhuusikään tai lapsuuden altistuksen lyhytaikaisiin vaikutuksiin. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa lapsuuden ja nuoruuden aikaisen passiiviselle tupakansavulle altistumisen yhteydestä muistiin ja oppimiseen keski-iässä, sanoo erikoistutkija Suvi Rovio Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksesta.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kohdistamalla passiivisen tupakoinnin ehkäisy aikaisempaa aktiivisemmin lapsiin ja nuoriin pyrittäessä parantamaan aivoterveyttä aikuisuudessa. Aktiivisen tupakoinnin aloittamisen ehkäisyn lisäksi tulisi kiinnittää huomiota myös lasten ja nuorten passiiviseen tupakointiin sekä kotona että muissa ympäristöissä.
Tutkimushenkilöiden tiedonkäsittelykyky eli kognitiiviset toiminnot mitattiin 34‒49-vuotiaana. Tutkimuksessa havaittiin, että niillä tutkittavilla, jotka olivat lapsuudessa tai nuoruudessa altistuneet passiiviselle tupakoinnille oli keski-iässä huonompi oppimiskyky ja muisti kuin tutkittavilla, joilla altistusta ei ollut. Tämä yhteys säilyi huolimatta tutkittavan omasta tupakoinnista nuoruudessa tai aikuisuudessa. Ero altistuneiden ja altistumattomien välillä vastasi jopa viiden vuoden ikääntymisen aiheuttamaa muutosta muistitoiminnoissa ja oppimiskyvyssä.
Tutkimus on osa Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoimaa valtakunnallista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimusta (Cardiovascular Risk in Young Finns Study). Tutkimuksessa on seurattu 31 vuoden ajan 3,596 henkilöä, joiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijät mitattiin toistuvasti lapsuudesta aikuisuuteen.
American Journal of Epidemiology julkaisi tutkimustulokset 3. huhtikuuta 2020.
