Osana Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta osoitettiin, että äidin raskaudenaikainen psyykkinen hyvinvointi oli yhteydessä lapsen riskiin sairastaa toistuvia ylähengitystieinfektioita.
Raskauden- ja varhaislapsuuden aikaisten olosuhteiden tiedetään vaikuttavan myöhempään terveyteen. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että päiväkotihoito, sisarusten lukumäärä, imetyksen lyhyempi kesto ja vanhempien tupakointi lisäävät infektiosairastavuutta.
Noin 10 prosenttia lapsista sairastaa huomattavasti tavanomaista enemmän hengitystieinfektioita. Jatkuva sairastelu vaikuttaa monella tapaa lapsen ja perheen hyvinvointiin ja lasten toistuvat infektiot aiheuttavat myös kustannuksia yhteiskunnalle.
– Tutkimuksessamme osoitettiin ensimmäistä kertaa, että näiden jo tunnettujen tekijöiden lisäksi myös äidin raskaudenaikainen stressi on yhteydessä lapsen lisääntyneeseen riskiin sairastaa toistuvia ylähengitystieinfektioita. Aikaisemmin on ollut tiedossa, että vanhempien stressioireet lisääntyvät lapsen sairastelun yhteydessä, kertoo FinnBrain-hankkeen tutkija, lastentautien erikoislääkäri Laura Korhonen.
FinnBrainin tutkimuksessa osoitettiin, että äideillä oli jo raskausaikana verrokkeja enemmän ahdistus-ja masennusoireita sekä parisuhdetyytymättömyyttä, eli raskaudenaikainen stressi ennusti lapsen sairastelua.
– Tutkimuksemme perusteella ei vielä tiedetä, miksi tällainen yhteys raskaudenaikaisen stressin ja lapsen myöhemmän sairastavuuden suhteen on olemassa ja se onkin jatkotutkimuksen aiheena. Tiedämme kuitenkin, että kaikki äidin kokema stressi raskausaikana ei ole lapsen kehitykselle ja terveydelle haitallista, Korhonen sanoo.
FinnBrain-hankkeen tutkimus tuo uutta tietoa lasten toistuvien ylähengitystieinfektioiden riskitekijöistä ja korostaa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitystä sairauksien ehkäisyssä.
– Äitiysneuvoloissa on tärkeää kiinnittää huomioita myös äitien stressioireiluun sekä koko perheen hyvinvointiin ja parisuhteen laatuun. Psyykkisen kuormituksen tunnistaminen on tärkeää, jotta tukitoimet voidaan kohdentaa oikein ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Korhonen päättää.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa lääketieteellisessä Journal of Pediatrics -lehdessä: https://doi.org/10.1016/j.jpeds.2018.12.050
Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen.
Lisätietoa:
tohtorikoulutettava Laura Korhonen, FinnBrain-tutkimus, p. 040 575 2768, lasula@utu.fi