Turun yliopiston tutkijat havaitsivat, että aasiannorsujen persoonallisuudet vaihtelevat sukupuolten välillä. Aikaisempi tutkimus Myanmarin puuteollisuudessa työskentelevistä norsuista osoitti, että aasiannorsuilla on kolme eri persoonallisuusluokkaa: tarkkaavaisuus, sosiaalisuus ja aggressiivisuus. Uuden tutkimuksen mukaan urosnorsut ovat aggressiivisempia kuin naaraat ja naaraat puolestaan sosiaalisempia kuin urokset.
Ihmisen persoonallisuus on ollut tunnettu käsite jo pidemmän aikaa, mutta vasta viime vuosikymmeninä on tieteellisesti osoitettu, että myös muilla eläinlajeilla on persoonallisuus, joka heijastuu esimerkiksi yksilöiden sosiaalisuuteen. Käyttäytymisekologiassa on tutkittu myös sukupuolten välisiä persoonallisuuseroja, mutta kädellisiä luukunottamatta pitkäikäisten ja hyvin sosiaalisten nisäkäslajien persoonallisuuspiirteistä ei tiedetä paljoakaan. Tutkimuksissa on keskitytty usein lyhytikäisiin lajeihin.
Tutkijat tarkastelivat Myanmarin puuteollisuudessa työskenteleviä norsuja. Vaikka edellinen tutkimus osoitti, että naaraiden ja urosten persoonallisuudet rakentuvat samoista persoonallisuusluokista, uusi tutkimus tuo lisätietoa siitä, kuinka vahvasti mikäkin persoonallisuuspiirre esiintyy eri sukupuolilla.
– Tutkimuksessamme urosnorsut osoittautuivat aggressiivisemmiksi kuin naaraat. Naaraat taas puolestaan olivat sosiaalisempia kuin urokset. Sukupuolten välillä ei ollut eroja tarkkaavaisuudessa tai muiden persoonallisuuspiirteiden vaihtelussa, kertoo tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, tutkijatohtori Martin Seltmann Turun yliopiston biologian laitokselta.
Tutkijat keräsivät aineistoa norsujen persoonallisuudesta kyselytutkimuksen avulla Myanmarissa vuosina 2014–2017. Kysymykset esitettiin mahouteille, eli norsunajajille, ja heidän piti arvioida norsun käyttäytymistä 28 piirteen mukaan asteikolla yhdestä neljään. Tutkijat tarkastelivat yli 250 työläisnorsun persoonallisuutta niiden luonnollisessa ympäristössä Myanmarissa.
– Tutkimamme norsut työskentelevät puuteollisuudessa kuljettaen tukkeja paikasta toiseen. Tämä on hyvin ainutlaatuinen tutkimusympäristö ja -populaatio, joka mahdollistaa useiden satojen norsujen tutkimisen, Seltmann kertoo.
Sukupuolten väliset persoonallisuuserot linkittyvät lajin elämänkaareen
Naarasnorsut elävät pienissä ja tiiviissä perheryhmissä, joissa yhteenkuuluvuus on erittäin tärkeää. Yhtenäisen ja ennustettavan persoonallisuuden osoittaminen voi parantaa ryhmän sisäisten konfliktien ratkaisua, kun erilaiset persoonat omaksuvat erilaisia sosiaalisia rooleja.
– Naaraiden korkeampi sosiaalisuus näyttää olevan yhteistä pitkäikäisille ja hyvin sosiaalisille nisäkäslajeille. Norsujen eroavaisuudet sosiaalisuudessa voivat selittyä sukupuolten erilaisella sosiaalisella elämällä, arvioi tutkimukseen osallistunut tutkijatohtori Mirkka Lahdenperä.
Urosnorsujen korkeampi aggressiivisuus voikin johtua niiden tarpeesta arvioida toistensa valta-asemaa uhittelulla, ja erityisesti kiiman aikana kamppailut voivat olla hyvinkin aggressiivisia. Hyökkäävällä käytöksellä urosnorsu parantaa lisääntymismahdollisuuksiaan, sillä vanhemmat, suuremmat ja aggressiivisemmat norsut pystyvät paremmin suojelemaan parittelukumppaniaan kilpailijoilta kuin säyseät yksilöt.
– Aggressiivisuuden ja sosiaalisuuden lisäksi persoonallisuusluokkiin kuuluu tarkkaavaisuus, joka kuvaa sitä, miten norsu käyttäytyy mahoutiaan kohtaan, eli onko norsu esimerkiksi tottelevainen ja valpas. Koska sekä naaras- että urosnorsut työskentelevät ja elävät samanlaisessa ympäristössä ja niitä koskevat samat säännöt, ei ole yllättävää, että sukupuoli ei merkittävästi vaikuta tarkkaavaisuuteen, toteaa Seltmann.
Uusi tutkimus tuo lisää tietoa eläinten sukupuolten välisistä persoonallisuuseroista. Tietyn lajin urokset ja naaraat voivat kokea erilaisia valintapaineita ja omata erilaisen elämänkaaren, mikä puolestaan saattaa johtaa sukupuoliominaisten persoonallisuuspiirteiden kehittymiseen.
– Persoonallisuustutkimukset keskittyvät toisinaan vain uros- tai naarasyksilöihin, vaikka sukupuolten välillä voi olla suuriakin eroja käytöksessä ja elämänkaaressa. Tämä puolestaan johtaa erilaisiin valintapaineisiin persoonallisuuden kehittymisessä, kertoo Seltmann.
Tutkimus julkaistiin Naturen Scientific Reports -lehdessä:
https://rdcu.be/boqjO
Kuvia
Mediat voivat hyödyntää vapaasti oheisia kuvia aiheeseen liittyvässä uutisoinnissa. Mainitsethan kuvan yhteydessä kuvaajan nimen.
Kuva 1: https://apps.utu.fi/media/kuvat/elephant1.jpg (Kuvaaja: Martin Seltmann)
Kuva 2: https://apps.utu.fi/media/kuvat/elephant2.jpg (Kuvaaja: John Jackson)
Kuva 3: https://apps.utu.fi/media/kuvat/elephants3.jpg (Kuvaaja: Martin Seltmann)
Lisätietoja
tutkijatohtori Martin Seltmann, puh. 02 9450 4259, martin.seltmann@utu.fi
tutkijatohtori Mirkka Lahdenperä, puh. 02 9450 4258, mirkka.lahdenpera@utu.fi