Rekrytointi, opetustaito ja dosentuuri yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa
Tiedekunnassa on noin 200 henkilöä erilaisissa tehtävissä. Suurin osa henkilökunnasta on opetus- ja tutkimushenkilökuntaa professoreista tutkimusavustajiin. Dosentuuri puolestaan ei ole työtehtävä, vaan yliopisto voi myöntää dosentin arvon hakemuksesta.
Tiedekunnan työtehtävät ilmoitetaan pääsääntöisesti yliopiston www-sivuilla avoimina tehtävinä ja muissa julkisissa välineissä, kuten Helsingin ja Turun Sanomissa sekä erilaisilla muilla www-sivuilla.
Tiedekunnan tehtäviä ja dosentuureja hakevat laativat ansioluettelon Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeistuksen mukaan ja julkaisuluettelon Suomen Akatemian ohjeen mukaisesti. Lisäksi yliopistotasolla on ohjeistettu akateemisen portfolion laatiminen. Nämä kolme asiakirjaa pyydetään toimittamaan aina haettaessa opetustehtäviä sekä dosentuureja - tutkimustehtävissä pyydetään ainakin ansio- ja julkaisuluettelo. Kussakin hakuilmoituksessa voi olla myös tarkempia materiaalipyyntöjä esim. keskeisten julkaisujen osalta.
Dosentit
Yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön sekä hyvä opetustaito.
Yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan dosentiksi aikova on aluksi yhteydessä oppiaineeseen tai laitokseen.
Menettelytavat ja ohjeet dosentin arvon hakemiseksi on kuvattu erillisessä dosenttiohjeessa.
Lisätietoja dosentin arvon hakemisesta: Marja Andersson, henkilöstöasiantuntija, marja.andersson@utu.fi, +358 50 463 6781
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opetustaitotoimikunta järjestää hakijoille tilaisuuden opetusnäytteen antamiseen ja arvioi opetusnäytteet.
Opetusnäyte on haettavan tehtävän tai dosentuurin alaan kuuluva julkinen opetustapahtuma, joka voi olla luento, seminaarin ohjaus, muu opetustilanne tai niiden yhdistelmä. Opetusnäyte voidaan antaa myös aidossa opetustilanteessa, johon osallistuu tieteenalan asiantuntijoita sekä opiskelijoita.
Rekrytointitilanteissa valintaryhmä voi tarvittaessa pyytää hakijoilta opetusnäytettä tietystä haettavan tehtävän kannalta olennaisesta aiheesta (esim. menetelmäopinnot, oman tieteenalan reflektointi) ja pyytää sitä tietylle tasolle (perus-, aine-, syventävät tai esim. jatko-opinnot). Opetusnäytteen pituus on enintään 20 minuuttia, josta opetusnäytteen antaja voi alussa käyttää 5 minuuttia opetustilanteen kehystämiseen.
Tiedekunnassa noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan kilpahakijoiden opetusnäytteiden seuraamista ei pidetä asiaankuuluvana.
Opetusnäytteeseen kuuluu ennalta toimitettu enintään yhden liuskan pituinen pedagoginen opetussuunnitelma kurssista, johon opetusnäyte kuuluu. Hakija toimittaa sen opetustaitotoimikunnalle viimeistään viikkoa ennen opetusnäytteen antamista. Kurssi voi olla jo tutkintovaatimuksiin kuuluva tai itse ideoitu kokonaisuus. Suunnitelman tulee sisältää tiedot kurssin kohderyhmästä, keskeisistä oppimissisällöistä ja -tavoitteista, opetustavoista, arvioinnista sekä palautekäytännöistä. Lisäksi on eduksi pohtia kurssin pedagogisia ratkaisuja.
20 minuutin opetusnäyte saa sisältää sekä varsinaista opetusta että metapuhetta siitä, mitä oikeassa opetustilanteessa tapahtuisi. Tilaisuudessa hakija voi käyttää opetusvälineitä parhaaksi katsomallaan tavalla. Opetusnäytettä valmisteltaessa hakijan tulisi miettiä, mitä opetussisältöjä opetustilanteessa on tarkoitus oppia.
Lisäksi tulisi ottaa huomioon mm. seuraavia asioita:
- miten asia liittyy opetettavaan tieteenalaan ja omaan tutkimukseen laajemmin,
- miten opiskelijoita voidaan aktivoida sekä
- mitä ja miten oheismateriaalia käytetään.
Opetustilanne tulisi toteuttaa siten, että se vastaa yleisemmin hakijan näkemystä hyvästä opetuksesta. Opetusnäytteen jälkeen asiantuntijoilla ja opiskelijoilla on mahdollisuus haastatella hakijaa.
Opetusnäytteen arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:
- hakijan kykyyn jäsentää opetettava aihe kuulijoille ymmärrettäväksi
- hakijan kykyyn perustella esittämiään ajatuksia ja väitteitä
- hakijan kykyyn hyödyntää alan uusinta tutkimusta
- hakijan kykyyn jäsentää opetustilanne
- hakijan kykyyn opettaa innostavasti, ajatuksia herättäen ja opiskelijoita aktivoiden
- hakijan kykyyn käyttää opetusvälineitä
- hakijan esiintymistaitoon
Opetusnäyte arvioidaan asteikolla erinomainen, hyvä, tyydyttävä, riittämätön.
Opetustehtävän täyttöä tai dosentin arvon myöntämistä valmisteleva ryhmä tai valmistelija arvioivat opetusansiot opetustehtäviä hakevien kärkihakijoiden osalta. Opetusnäyte on osa tätä arviota. Lisäksi he tekevät kärkihakijoista opetustaidon kokonaisarvioinnin eli onko hakijalla tehtävän tai dosentuurin edellyttämä hyvä opetustaito.
Opetustehtävää tai dosentuuria hakevan opetustaito arvioidaan kokonaisuutena.
Hakemuksen yhteydessä toimitetaan ansioluettelo ja akateeminen portfolio (tiedekunnan ohjeet hakemusasiakirjoista) sekä tarvittaessa muu selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida hakijan opetusansioita ja opetustaitoa kokonaisuudessaan.
Hakemusasiakirjoista tulee käydä ilmi aikaisempi opetuskokemus, pedagoginen koulutus, oppimateriaalin tuottaminen ja mahdolliset muut opetusansioita osoittavat seikat (ks. opetusansioiden arviointia koskevia periaatteita erillisellä sivulla).
Opetusnäytteen yhteydessä toimikunta voi esittää kysymyksiä kirjalliseen aineistoon sisältyvistä asioista.
Seuraava matriisi on muistilista, jonka tarkoituksena on antaa esimerkinomaisesti viitteitä tehtävien hakijoille niistä seikoista, joihin kiinnitetään huomiota vertailtaessa hakijoiden opetustaitoa.
Hakijan vastuulla on esittää hakemuksensa liitteenä riittävän yksityiskohtaisesti dokumentoitua aineistoa kaikista niistä ansioistaan, joilla hän katsoo olevan merkitystä hänen opetustaitoaan arvioitaessa täytettävänä olevaa tehtävää varten. Matriisissa on hyödynnetty Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan vastaavia kriteereitä.
Opetustaidon arvioitsijat voivat käyttää matriisia apuvälineenä, mutta kokonaisarvio perustuu aina yksilölliseen arviointiin ja ansioiden vertailuun. Osa-alueiden painoarvo voi vaihdella saman tehtäväkategorian sisälläkin. Kaikissa tehtäväkategorioissa opetustaito on tärkeä eikä riittämätöntä opetustaitoa voi kompensoida muilla ansioilla.
Opetusansioiden arviointialueet ja niiden pääsisältö:
1. Opetustyössä hankittu käytännön kokemus ja oman opetuksen kehittäminen
Hakijan toiminta yliopiston tai muun korkeakoulun opettajana:
- opetustehtävien määrä ja luonne
- opetuksen kohderyhmät
- oman opetuksen kehittäminen ja arviointi: käytetyt opetusmenetelmät, palaute ja arviointikäytännöt
- eri kielillä annettu opetus (erityisesti suomi, ruotsi, englanti)
- tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa
- muu opetus- ja kouluttajakokemus
2. Ohjauskokemus
- opinnäytetöiden ohjaus, minkä tasoisia, miltä aloilta, kuinka paljon
- myös erilaisissa oppimisen ohjaustilanteissa (esim. nuorempien tutkijoiden ohjaus) hankittu kokemus
3. Pedagoginen ajattelu ja pedagoginen koulutus tai muu opetustaidon osoittaminen
- opetusajattelu, opetuksen toiminta-ajatus
- hakijan pedagoginen, erityisesti yliopistopedagoginen koulutus tai muu mahdollinen oman opetustaidon kehittämiseen tähtäävä toiminta dokumentoituna niin, että siitä selviää koulutuksen tai muun toiminnan laajuus ja luonne, keskeiset sisällöt sekä järjestäjä taikka toimeksiantaja
4. Oppimateriaalin tuottaminen
hakijan laatimat korkeakouluopetuksessa käytettävät julkaisut sekä opetusteknologinen materiaali tai muu mahdollinen materiaali
5. Muut opetukselliset ansiot
Hakijan mahdolliset muut opetukselliset ansiot, jotka ovat haettavan tehtävän kannalta relevantteja, kuten:
- yhteistyö ja verkostot opetuksessa
- osallistuminen opetuksen kehittämis- tai laatutyöhön: hakijan toiminta erityisesti yliopisto-opetuksen kehittämiseen tähtäävissä elimissä tai muut opetuksen suunnittelu- ja kehittämistehtävät
- asiantuntijatehtävät
- pedagoginen tutkimus
- palkinnot ja huomionosoitukset
6. Opetusnäyte
Opetusnäyte on haettavan toimen tehtäviin kuuluva julkinen opetustapahtuma, joka voi olla luento, seminaarin ohjaus, muu opetustilanne tai niiden yhdistelmä. Opetusnäyte voidaan antaa aidossa opetustilanteessa, johon osallistuu tieteenalan asiantuntijoita sekä opiskelijoita.
Asiantuntijoilla ja opiskelijoilla on mahdollisuus haastatella hakijaa.
Opetusnäyte arvostellaan asteikolla erinomainen, hyvä, tyydyttävä, riittämätön.
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:
- hakijan kykyyn jäsentää opetettava aihe kuulijoille ymmärrettäväksi
- hakijan kykyyn perustella esittämiään ajatuksia ja väitteitä
- hakijan kykyyn hyödyntää alan uusinta tutkimusta
- hakijan kykyyn jäsentää opetustilanne
- hakijan kykyyn opettaa innostavasti ja ajatuksia herättäen
- hakijan kykyyn käyttää opetusvälineitä
- hakijan esiintymistaitoon