TOPSOS-erikoistumiskoulutus on tarkoitettu sosiaalivakuutuksen alalla toimiville asiantuntijoille. Koulutuksessa perehdytään sosiaalivakuutusjärjestelmiin kansainvälisesti vertailevasta näkökulmasta. Tavoitteena on antaa uusia näkökulmia sosiaaliturva järjestämistapoihin ja syventää osaamista suomalaisesta sosiaalivakuutusjärjestelmästä.
Koulutusohjelman tarkoituksena on vastata sosiaaliturvasta huolehtivien yritysten ja laitosten tarpeisiin mm. seuraavin tavoittein
- asiantuntijaosaamisen jatkuvuus
- kehittää ja laajentaa koulutukseen osallistujan ammatillista, osaamista ja teoreettista osaamista painottaen käytännön työtehtävien vaatimia taitoja
- kehittää tutkinnon suorittaneen sosiaalivakuutuksen tilastollis-numeerista, sosiaalipoliittista, sosiaalilainsäädännöllistä ja taloudellista asianhallintaa
- antaa valmius sosiaalivakuutusjärjestelmien kriittiseen arviointiin ja kehittämiseen
Opiskelussa painotetaan kansainvälistä vertailua. Muiden maiden sosiaalivakuutus-järjestelmien tuntemus antaa uusia näkökulmia sosiaaliturvan järjestämistapoihin ja auttaa samalla syventämään tietämystä omasta sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Akateemisen opiskelun ohella 1,5 vuotta kestävään koulutukseen sisältyy omassa organisaatiossa tehtävä kehittämistyö.
Koulutuksesta peritään opintopistekohtainen maksu 120 euroa/opintopiste. Työnantajia kannustetaan osallistumaan koulutuksen kustannuksiin. Kokonaisuudessaan 30 opintopisteen koulutus tulee maksamaan opiskelijalle 3 600 euroa
Koulutuksen järjestää Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaine. Ensimmäinen 25 opiskelijan asiantuntijaryhmä aloitti opintonsa marraskuussa 2018. Uusi ryhmä aloittaa opintonsa tammikuussa 2020.
Erikoistumiskoulutukseen valittuvan henkilön tulee työskennellä sosiaalivakuutuksen alalla asiantuntijatehtävissä. Tehtävät voivat liittyä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämiseen, toimeenpanoon tai sosiaali- ja terveysturvan järjestämiseen. Mahdollisia työpaikkoja ovat sosiaalivakuutuslaitokset (esim. Kela, ETK, eläkevakuutusyhtiöt), ministeriöt, oppilaitokset, järjestöt ja yhdistykset.
Hakijalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto (ml. YAMK-tutkinnot) esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, taloustieteiden, oikeustieteiden tai kasvatustieteiden alalta (tai muu soveltuva koulutus) sekä vähintään vuoden työkokemus sosiaalivakuutuksen alan työtehtävistä.
Opiskelijavalinnassa otetaan huomioon yhtäältä aiempi menestys korkeakouluopinnoissa ja toisaalta hakijan motivaatio ja tavoitteellisuus TOPSOS-erikoistumisopintojen suhteen. Jälkimmäistä mitataan haun yhteydessä kirjoitettavan motivointikirjeen avulla. Keskeinen kriteeri koulutusohjelmaan pääsylle on opiskelijan tarve kyseiselle sosiaalivakuutuksen huippuasiantuntijan erikoistumiskoulutukselle. Tämä arvioidaan sekä hakijan nykyisten työntehtävien että motivointikirjeen avulla. Ammatillisen verkostoitumisen takaamiseksi pyritään saamaan sosiaalivakuutuksen kenttää mahdollisimman laajasti edustava opiskelijaryhmä.
Valintaperusteet ovat seuraavat:
1. Pro gradu –tutkielman tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön arvosana (0-2 p)
2. Sosiaalivakuutuksen alan työkokemus (0-3 p)
3. Erikoistumiskoulutukseen hakeutumisen perustelut (0-8 p)
Hakija voi enimmillään saada 13 pistettä. Mikäli kahdella tai useammalla hakijalla on sama pistemäärä, ratkaisevat kohdasta 3 saadut pisteet. Mikäli kahdella tai useammalla hakijalla on edelleen samat pistemäärä, ratkaisevat kohdasta 2 saadut pisteet. Mikäli kahdella tai useammalla hakijalla on edelleen sama pistemäärä, ratkaisevat kohdasta 1 saadut pisteet. Mikäli kahdella tai useammalla hakijalla on edelleen sama pistemäärä, ratkaistaan heidän keskinäinen järjestyksensä arpomalla.
Hakua Topsos-koulutukseen ei ole tiedossa.
Sosiaalivakuutuksen asiantuntijoiden erikoistumiskoulutus suoritetaan 1,5 vuodessa työn ohessa. Suorittamispaikka on Turun yliopisto. Opetus tapahtuu monimuotokoulutuksena osin lähiopetuksena ja osin itsenäisesti verkko-opetuksena. Pääasiallinen opetuskieli on suomi.
Kaksipäiväisten lähiopetusjaksojen tarkoituksena on toimia opiskelijoiden ja erityisasiantuntijoiden välisenä keskustelu- ja kontaktifoorumina. Opintoihin sisältyy kuusi lähiopetusjaksoa. Koulutusohjelman opettajiksi kutsutaan johtavia sosiaalivakuutuksen asiantuntijoita eri yliopistoista ja sosiaalivakuutuslaitoksista.
TOPSOS eli sosiaalivakuutuksen huippuasiantuntijoiden erikoistumiskoulutus käsittää yhteensä 30 opintopistettä ja opintokokonaisuus koostuu kolmesta 10 opintopisteen kokonaisuudesta seuraavasti:
1. Sosiaalivakuutusjärjestelmät kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa (10 op)
2. Sosiaalivakuutus taloudellisena ja oikeudellisena kysymyksenä (10 op)
3. Sosiaalivakuutuksen suunnittelu ja kehittäminen (10 op)
Sosiaalivakuutusjärjestelmät kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa (10 op)
Opintokokonaisuuden ensimmäisessä osassa perehdytään sosiaalivakuutuksen käsitteistöön, sosiaaliturvan järjestämisen teorioihin, sosiaalivakuutuksen toimeenpanojärjestelmiin, sosiaalipolitiikkamallien kansainvälisiin eroihin sekä sosiaalipolitiikan vaikutuksiin ja tuotoksiin. Näkökulma opintokokonaisuudessa on yhtäältä historiallinen: nykyistä suomalaista sosiaalivakuutusjärjestelmää peilataan sosiaalipolitiikan ja sosiaaliturvan kehitykseen. Toisaalta näkökulma on vertaileva: suomalainen sosiaalivakuutusjärjestelmä asetetaan osaksi kansainvälistä toimintakenttää. Opintokokonaisuus koostuu kolmesta osakokonaisuudesta seuraavasti:
1. Sosiaaliturvan kehittyminen, teoriat ja käsitteet (5 op)
2. Sosiaaliturvajärjestelmät, instituutiot ja hyvinvointi (3 op)
3. Sosiaalipolitiikka, valta ja tulojen uudelleenjako (2 op)
Sosiaalivakuutus taloudellisena ja oikeudellisena kysymyksenä (10 op)
Opintokokonaisuuden toisessa osassa perehdytään sosiaalipolitiikan taloudellisiin lähtökohtiin, sosiaalipolitiikan ja talouden yhteyksiin sekä sosiaaliturvan rahoitusmalleihin. Lisäksi opintokokonaisuudessa perehdytään Suomen, EU:n ja muun kansainvälisen sosiaaliturvalainsäädännön lähtökohtiin sekä lainsäädännön valmisteluprosesseihin.
Opintokokonaisuus koostuu kolmesta osakokonaisuudesta seuraavasti:
1. Sosiaalipolitiikka, talous ja järjestelmän taloudellinen kestävyys (5 op)
2. Hyvinvointijärjestelmien sosiaalitilastollinen arviointi (2 op)
3. Suomen, EU:n ja muiden maiden sosiaaliturvalainsäädäntö (3 op)
Sosiaalivakuutuksen suunnittelu ja kehittäminen (10 op)
Opintokokonaisuuden kolmannessa osassa perehdytään sosiaalivakuutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Opintokokonaisuuteen sisältyy omassa organisaatiossa toteutettava kehittämistyö.
Opintokokonaisuus koostuu kahdesta osakokonaisuudesta seuraavasti:
1. Vapaavalintaisia opintoja (2 op)
2. Kehittämistyö ja sen raportointi (8 op)
Koulutus on suunniteltu niin, että sen voi suorittaa 1,5 vuodessa (3 lukukautta) työn ohessa. Opetus tapahtuu monimuotokoulutuksena osin kontaktiopetuksena ja osin itsenäisesti verkko-opetuksena. Lähiopetusjaksot ovat kahden päivän mittaisia ja niitä järjestetään koulutuksen aikana 6 kertaa. Verkko-opetuksessa hyödynnetään Moodle-alustaa. Lisäksi opiskelijat suorittavat osan opinnoistaan kirjallisina töinä (esimerkiksi esseet ja oppimispäiväkirjat). Lopputyönä opiskelijat kirjoittavat ammatillis-tieteellisen kehittämistyön. Ideaalitilanteessa kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää opiskelijan omassa työssä tai laajemmin työyhteisössä. Kehittämistyön pohjana käytetään aihepiirin tieteellistä tietoa sekä aikaisempia tutkimuksia. Työlle nimetään kaksi ohjaajaa, toinen yliopistolta ja toinen opiskelijan työpaikalta.
Topsos-erikoistumiskoulutuksessa pääset kuulemaan sosiaalivakuutuksen johtavien asiantuntijoiden puheenvuoroja ajankohtaisista teemoista. Tutustu aiempien Topsos-lähiopetusjaksojen ohjelmiin tästä:
Neljäs lähiopetusjakso 29.-30.8.2019, Helsinki, Eläketurvakeskus
Kolmas lähiopetusjakso 9.–10.5.2019, Turku
Toinen lähiopetusjakso 7.2.–8.2.2019, Helsinki, Kelan päätalo
Ensimmäinen lähiopetusjakso 8.11.–9.11.2018, Turku
TOPSOS-koulutusohjelmalle on asetettu ohjausryhmä, jossa on edustus Sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kansaneläkelaitoksesta, Eläketurvakeskuksesta ja Turun yliopistosta. Johtoryhmän tehtävänä on koulutuksen koordinointi ja yhteistoiminnan kehittäminen. Johtoryhmän toimikausi on 2018–2021.
Ohjausryhmän jäsenet
VELI-MATTI RITAKALLIO (ohjausryhmän puheenjohtaja)
Professori
Sosiaalitieteiden laitos
Turun yliopisto
e-mail: veli-matti.ritakallio@utu.fi
OUTI LEHMUS
Osastopäällikkö, henkilöstö
Eläketurvakeskus
e-mail: outi.lehmus@etk.fi
SUSAN KUIVALAINEN
Osastopäällikkö, tutkimus
Eläketurvakeskus
e-mail: susan.kuivalainen@etk.fi
KARI-PEKKA MÄKI-LOHILUOMA
Johtaja
Kela
e-mail: kari-pekka.maki-lohiluoma@kela.fi
HEIKKI JÄMSÉN
Koulutuspäällikkö
Kela
e-mail: heikki.jamsen@kela.fi
ESSI RENTOLA
Johtaja
Sosiaali- ja terveysministeriö
e-mail: essi.rentola@stm.fi
MILLA SALIN (ohjausryhmän esittelijä)
Yliopistonlehtori
Sosiaalitieteiden laitos
Turun yliopisto
e-mail: milla.salin@utu.fi
LAURA JÄRVI (ohjausryhmän sihteeri)
Yliopisto-opettaja
Sosiaalitieteiden laitos
Turun yliopisto
e-mail: laura.jarvi@utu.fi
Sosiaalivakuutuksen huippuasiantuntijoiden ammatillinen lisensiaatin tutkinto on soveltuvan maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava VTL-tutkinto. Tutkinto suoritetaan neljässä vuodessa työn ohessa. Tutkinnon suorittamispaikka on Turun yliopiston.
120 opintopistettä (80 opintoviikkoa) käsittävä Sosiaalivakuutuksen ammatillinen lisensiaatin tutkinto rakentuu seuraavasti:
Sosiaalivakuutuksen ydinopinnot 40 op
Metodologiaopinnot 28 op
Lisensiaatintutkimus 40 op
YHTEENSÄ 120 op
Opetus tapahtuu ns. lähiopetusjaksoissa, joihin liittyen suoritetaan etätehtäviä. Kolmipäiväisten lähiopetusjaksojen tarkoituksena on toimia jatko-opiskelijoiden ja ohjaajien välisenä keskustelu- ja kontaktifoorumina. Lähiopiskelupäiviä järjestetään 5 kertaa vuodessa ja opintoihin sisältyy kaikkiaan 15 lähiopetusjaksoa. Koulutusohjelman opettajiksi kutsutaan sosiaalivakuutuksen eri osa-alueiden asiantuntijoita eri yliopistoista ja sosiaalivakuutuslaitoksista. Pääasiallisena opetuskielenä on suomi. Työnantaja sitoutuu vastaamaan tietyistä opintoihin liittyvistä kustannuksista. Opiskelijoilta ei peritä maksuja.
Sosiaalivakuutuksen ydinopinnot 40 op
Sosiaalivakuutuksen ydinopintojen sisältämät opinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteisiä ja pakollisia.
1.1. Henkilökohtainen opintosuunnitelma
Tavoite: Opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka tarkistetaan opintojen ohjaajan ja opiskelijan esimiehen kanssa. Tavoitteena on suunnitelmallinen oman sosiaalivakuutusta koskevan asiantuntemuksen parantaminen kahdella tavalla: sekä syventämällä omaa erityistä erikoistumisaluetta sosiaalivakuutuksen sisällä että laajentamalla alaa koskevan yleistiedon hallintaa.
1.2. Sosiaaliturva Suomessa ja muissa maissa (16 op)
Riskit, instituutiot ja hyvinvointi 4 op
Sosiaalipolitiikka ja valta; parlamentarismi, korporatismi ja tulopolitiikka 2 op
Sosiaaliturvan kehittyminen: sosiaaliturva ja toimeenpanojärjestelmät Suomessa ja muissa maissa 4 op
Sosiaaliturvajärjestelmät, tulonjako ja köyhyys 2 op
Kansainväliset vertailut 4 op
Tavoite: Perehtyneisyys sosiaalipolitiikan, -turvan ja -vakuutuksen käsitteistöön ja päätöksentekoon, sosiaaliturvan järjestämistapojen teoriaan (etuudet vs. palvelut; tasan, tarpeen vai ansion mukaan; perhe, järjestöt, markkinat vai julkinen sektori turvan tuottajana) ja toimeenpanojärjestelmiin, sosiaalipolitiikkamallien kansainvälisiin eroihin ja sosiaalipolitiikan vaikutuksiin sekä tuotoksiin. Perehtyneisyys erilaisten julkisten ja yksityisten sosiaaliturvan tuottamistapojen vertailuun oikeudenmukaisuus- ja tehokkuusnäkökulmista. Perehtyneisyys verotuksen käyttöön sosiaaliturvan ja uudelleenjaon välineenä. Perehtyneisyys sosiaalipolitiikan erityisaloihin sekä sosiaalisiin riskeihin (mm. opiskelu, perheen perustaminen, perheen ja työn yhteensovittaminen, työ ja työttömyys, työtapaturmat, sairaus, asuminen, vanhuus) ja sosiaalipolitiikan ja -vakuutuksen järjestelmiin eri riskien osalta (mm. viimesijainen toimeentuloturva, opiskelijoiden sosiaaliturva, perhepolitiikka, -palvelut ja -etuudet, työvoimapolitiikka ja työttömyysvakuutus, työkyvyttömyys, terveyspolitiikka ja sairausvakuutus, asuntopolitiikka ja eläkevakuutus).
1.3. Sosiaaliturvalainsäädäntö (6 op)
Suomen ja muiden maiden sosiaaliturvalainsäädäntö 3 op
Kansainvälinen ja EU:n sosiaaliturvalainsäädäntö 3 op
Tavoite: Perehtyneisyys Suomen, EU:n ja muun kansainvälisen sosiaaliturvalainsäädännön puitteisiin ja yksityiskohtiin sekä lainsäädännön valmisteluprosesseihin.
1.4. Sosiaaliturvan taloudelliset lähtökohdat (10 op)
Sosiaalipolitiikka ja talous, hyvinvointivaltiokritiikki ja sen oikeutus 3 op
Sosiaalipolitiikan rahoitustavat, taloudellinen käyttäytyminen ja järjestelmän taloudellinen kestävyys 2 op
Hyvinvointijärjestelmien sosiaalitaloudellinen arviointi 3 op
Sosiaalipolitiikan kansalliset ja kansainväliset haasteet ja ajankohtaiset kysymykset 2 op
Tavoite: Perehtyneisyys sosiaalipolitiikan taloudellisiin lähtökohtiin, sosiaalipolitiikan ja talouden yhteyksiä koskevaan tutkimukseen, kannustinjärjestelmän toimivuuteen, sosiaaliturvan rahoitusmalleihin ja -rakenteisiin (eri tahojen rahoitusosuudet sekä erilaiset jako- ja rahastointimallit) sekä näiden kehityspiirteisiin eri maissa. Perehtyneisyys tulojen uudelleenjaon problematiikkaan. Perehtyneisyys maksujen ja etuuksien horisontaaliseen ja vertikaaliseen (elinkaarella sekä yksilöiden ja sukupolvien välillä) jakautumiseen. Perehtyneisyys brutto- ja nettoperusteiseen sosiaalimenotilastointiin. Perehtyneisyys sosiaalitaloustieteen perusteisiin. Perehtyneisyys resurssien tehokkaan ja oikeudenmukaisen allokoinnin problematiikkaan, priorisointikysymyksiin sekä julkisen ja yksityisen sosiaaliturvan tuottamisen sosiaalitaloudellisen vertailun menetelmiin. Perehtyneisyys taloudellisen kilpailukyvyn ja sosiaalipolitiikan välisiin yhteyksiin sekä sosiaalisen pääoman teoriaan. Perehtyneisyys globalisaation vaikutuksiin työmarkkinoilla.
1.5. Kenttätuntemuksen laajentaminen (8 op)
Tutustuminen sosiaalivakuutuslaitoksiin ja sosiaalivakuutuksen keskeisiin toimijoihin 4 op
Työkiertona tapahtuva harjoittelu 4 op
Tavoite: Perehtyneisyys sosiaalivakuutusalan käytäntö
Metodologiaopinnot 28 op
Opintokokonaisuudessa perehdytetään sosiaalivakuutuksen tutkimuksen, suunnittelun ja kehittämisen kannalta keskeisiin menetelmiin. Opiskelijat perehdytetään sosiaalivakuutuksen kannalta keskeisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin aineistoihin ja tietokantoihin, joihin menetelmäopintojen esimerkit ja harjoitukset kytketään.
2.1. Johdatus metodologiaopintoihin 6 op
Tavoite: Perehtyneisyys sosiaalipoliittisen tutkimuksen erityispiirteisiin, kohteisiin ja menetelmiin. Painotus on erityisesti numeerisissa menetelmissä. Perehtyneisyys survey-tutkimukseen. Kuvailevien ja selittävien tilastomenetelmien ja makro- ja mikroaineistopohjaisen kansainvälisen vertailun perusteiden hallinta. Perehtyneisyys kansainvälisiin keskeisimpiin sosiaalialan tietokantoihin ja aineistoihin. Graafisten kaavioiden laadintataito makrotason maavertailuissa. Perustaulukointitaidot sekä kansainvälisten vertailujen taito mikroaineistojen pohjalta käyttäen SPSS-tilasto-ohjelmaa (tai vast.). Painotus on vertailevassa tutkimuksessa. Tutustuminen kvalitatiivisiin tekstianalyysimenetelmiin.
2.2. Tiedonhankinnan välineet 6 op
Tavoite: Perehtyneisyys systemaattisen tiedonhankinnan välineisiin sosiaalipoliittisen tiedon hankinnassa esim. OECD:n sosiaalimenotietokannan ja STM:n sosiaalimenotietokannan käyttö, Tilastokeskuksen tilastoaineistotarjonta, OECD:n ja Suomen sosiaalivakuutuslaitosten tilastointi, Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston tutkimusaineistot, MISSOC- (Mutual Information System on Social Protection) tietokantaan, SCIP-tietokantaan (sosiaaliset oikeudet OECD-maissa 1930-luvulta lähtien) sekä kansainvälisiin mikrodata-aineistoihin: Luxembourg Income Study (LIS), European Social Survey (ESS), International Social Survey Program (ISSP), World Values Survey (WVS), EU Statistics on Income and Living Conditions (EUSILC).
2.3. Simuloinnin käyttö suunnittelussa 4 op
Tavoite: Perehtyneisyys mikrosimuloinnin teoriaan ja käytäntöön sosiaalipolitiikan suunnittelun apuvälineenä. Perehtyneisyys säädösmuutosten kansantaloudellisten kustannusten ja tuloja uudelleenjakavien vaikutusten ennakointiin. Perehtyneisyys kotimaisiin mikrosimulaatioprojekteihin (esim. SISU–Tulonsiirtojen ja verotuksen
mikrosimulointi, JUTTA-malli).
2.4. Pitkittäisaineistojen analysointi 4 op
Tavoite: Perehtyneisyys muutoksen tutkimisen menetelmiin käyttäen esimerkkeinä toistotutkimusaineistoja (mm. kotitaloustiedustelut) ja paneeliaineistoja (mm. European Community Housejhold Budget Survey, ECHP ja Suomen väestölaskentojen pitkittäistiedosto).
2.5. Väestötiede ja väestöntaloustiede 4 op
Tavoite: Perehtyneisyys väestötieteen ja väestötaloustieteen perusteisiin. Perehtyneisyys väestömuutosten ennakointiin ja sosiaalipolitiikan pitkän aikavälin suunnittelun väliseen yhteyteen.
2.6. Sosiaalilainsäädännön valmisteluprosessit ja päätöksenteko 4 op
Tavoite: Perehtyneisyys sosiaalilainsäädännön valmisteluprosesseihin ja
-menetelmiin sekä sosiaalipolitiikkaa koskevan päätöksenteon ja toimeenpanon
kannalta tärkeiden organisaatioiden ja instituutioiden tehtäviin ja toimintatapoihin.
Vapaasti valittavat opinnot 12 op
Vapaasti valittaviin opintoihin sisällytetään henkilökohtaisen opintosuunnitelman kannalta oleellisia opintoja. Vapaasti valittavat opinnot ovat ensisijaisesti yliopistojen kurssivaatimuksiin kuuluvia, mutta erilaiset alaan liittyvät konferenssit yms. on mahdollista sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin.
Lisensiaatintutkimus 40 op
Lisensiaatintutkimuksena voidaan hyväksyä sosiaalivakuutuksen/sosiaaliturvan alan tematiikkaan liittyvä yhtenäinen tieteellinen työ tai julkaistu/julkaistavaksi aiottu laajahko tieteelliset vaatimukset täyttävä artikkeli. Lisensiaatintutkimus aloitetaan heti opintojen alkuvaiheessa, ja tutkimusprosessi etenee muiden opintojen ohella.
2019
Grimm-Vikman, Susanna: Työttömyyskassaan kuulumattomat - Miksi vakuutus ei kelpaa?
Pykälä, Pertti: Asumistuki yhteiskunnallisten muutosten ja poliittisten päätösten ristipaineessa
2017
Pekka, Toni: Johtaminen ja työkyvyttömyyden kustannukset suurissa kuntaorganisaatioissa.
2015
Majasaari, Heta: Sairauslomalta työelämään - Helsingin kaupungin työhön paluun tuki -projektin asiakkaiden työtilanne projektin päättymisen jälkeen ja kokemukset projektista (kansilehti ja tiivistelmä)
Launiemi, Heikki: Maksat minkä jaksat - yhdenvertaisuuden toteutuminen Kelan takaisinperinnästä luopumista koskevassa ratkaisukäytännössä.
Toivanen, Sami: Työeläkelaitosten kilpailun ilmentyminen niiden asiakaslehdissä.
Ylönen, Vesa: Nuorten toimeentuloturvan taso ja käyttö
Salomaa, Sari: Sosiaalinen pääoma työyhteisössä. Tutkimus sosiaalisesta pääomasta Kelassa 2008
Palo, Sini: Pienituloisten lääkekorvaukset Euroopan eri maissa 2011
Orre, Soili: Yhteispalvelu – Asiakaslähtöistä palvelua vai viranomaislähtöistä palvelun korviketta?
Rosnell, Seija: Työttömyysvakuutusmallit ja vakuutuksen korvaavuustaso sekä kattavuus 16 OECD-maassa 1990-2007
2012
Järnefelt, Satu: Miksi yrittäjien eläkevakuuttaminen ei ole kohdallaan? - Tutkimus työtulon tason valintaan vaikuttavista syistä behavioraalisen taloustieteen näkökulmasta. Sarja D: 1/2012
Knuuti, Juha: Nouseeko palkka eläkeikään saakka? - Kohorttianalyysi ikä-palkkaprofiileista ja niiden muutoksista 53 - 65-vuotiailla. Sarja D:3/2012
Johansen-Lampsijärvi, Lahja: Parasta palvelua vai ”äimänkäkenä tiskiin”? – Pohjoissuomalaisten Kelan toimihenkilöiden kokemuksia hyvän asiakaspalvelun periaatteiden toteutumisesta arjen työssä
Karhu, Tuulikki: Kuntoutuspalvelut ja kilpailuttaminen – Vaikeavammaisten yksilöllisten kuntoutusjaksojen tarjouskilpailut vuosina 2000-2010
Vuorenhela, Turo: Kelan sosiaaliturvaetuuksiin liittyvät väärinkäytösepäilyt. Sarja D:3/2010
Porkola, Kati: Eurooppa kutsuu - Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin kuulumiseen liittyviä ongelmia vapaan liikkuvuuden oikeutta käyttäneiden näkökulmasta. Sarja D:4/2010
2009
Kiuru, Julia: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ja sosiaaliturva. Sarja D: 1/2009
Latvala, Minna: Puolison armoilla - Työttömyysturvan tarveharkinta Sarja D: 2/2008
Paltta, Päivi: Sairaanhoitoon liittyvät matkat osana sosiaaliturvaa Suomessa ja eräissä muissa maissa Sarja D: 3/2008
Metsämäki, Niina: Vanhusten hoiva Suomessa ja eräissä muissa Euroopan maissa Sarja D:4/2006
Yhteystiedot
TOPSOS
Sosiaalitieteiden laitos
20014 Turun Yliopisto
Milla Salin, koulutusohjelman johtaja
Laura Järvi, koulutusohjelman suunnittelija
