Koulutussosiologian keskuksessa tehty tutkimus

Tutkijat käyttävät yhä enemmän sosiaalista mediaa uusien tutkimus  mahdollisuuksien löytämiseen, keskusteluihin kollegojen ja laajemman yleisön kanssa, ja jakaakseen tietoa tutkimuksestaan. Nämä verkon tapahtumat jättävät jälkiä jotka voidaan identifioida ja analysoida paljastaakseen milloin, missä, miksi ja miten  tutkimustuloksista on keskusteltu eri yleisöjen keskuudessa ja miten tutkimuksella on saattanut olla jonkinlaista vaikutusta yhteiskuntaan, mahdollisesti osoittaen tutkimukseen jolla on ollut enemmän vaikutusta laajempaan yleisöön tiedeyhteisön ulkopuolella.

Altmetriikalla tutkitaan näitä jälkiä, olettaen, että ne voivat kertoa jotain uusista tieteellisen kommunikaation tavoista sekä tieteen ja tutkimuksen  verkossa saaman huomion käytöstä tieteen vaikuttavuuden arvioinnissa. Tämä projekti tutkii verkkohuomion luomiseen liittyviä  tekijöitä ja tapahtumia, lisäten ymmärrystämme altmetriikan käytöstä tieteen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Suomen Akatemia 1.9.2020–31.8.2024

Yhteyshenkilö: Erikoistutkija Kim Holmberg

Vaikka lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä on pyritty kehittämään systemaattisesti 1990-luvun loppupuolelta lähtien, on yksi lukioiden ja korkeakoulujen nivelvaiheen ongelma edelleen hallitusohjelmaan kirjattujen, työurien pidentymiseen liittyvien tavoitteiden näkökulmasta liian hidas sijoittuminen korkeakoulutukseen. Lukiolain uudistuksella halutaan parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia tutustua korkeakouluihin ja korkeakouluopintoihin jo lukio-opintojensa aikana. Korkeakoulujen ja työelämän kanssa tehtävän yhteistyön lisäämisellä pyritään tukemaan sujuvaa siirtymää lukiosta korkeakouluun vahvistamalla lukiolaisten jatko-opinto- ja urasuunnitteluvalmiuksia, sujuvoittamalla opintopolkuja, edistämällä osuvia koulutusvalintoja ja ehkäisemällä epätarkoituksenmukaisia koulutusvalintoja ja opintojen keskeyttämistä.

Hankkeen tavoitteena on selvittää:

• millaiset edellytykset lukioilla on vastata uuden lukiolain velvoitteisiin ja tavoitteisiin,
• mitä mahdollisia esteitä tavoitteiden saavuttamisella on sekä millaisia hyviä yhteistyömalleja ja käytäntöjä olisi jatkossa syytä edistää, levittää ja kehittää,
• millaista yhteistyötä ja miten paljon (mukaan lukien alueellinen kattavuus) lukiot, korkeakoulut ja työelämä tekevät,
• mitä haasteita yhteistyöhön liittyy erityisesti uuden lukiolain näkökulmasta,
• miten nykyinen yhteistyö on edistänyt lukiolaisten koulutus- ja urapolkuja ja miten yhteistyötä tulisi kehittää, jotta koulutukseen ja työelämään sijoittumisen nopeuttamista koskevat tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

Hanke rahoitetaan Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnasta ajalla 1.2.–31.12.2019.
Hankkeen toteuttavat Koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE Turun yliopistosta ja Koulutuksen tutkimuslaitos, KTL Jyväskylän yliopistosta. Hanketta koordinoi RUSE.

>> Hankekuvaus Valtioneuvoston sivuilla
>> Hankkeen verkkosivut

Yhteyshenkilö: erikoistutkija Sakari Ahola

Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten korkeakoulutukseen hakeutuminen ja pääsy ovat muuttuneet opiskelijavalintojen uudistusten ja muiden opintojen vauhdittamiseen liittyvien politiikkatoimien vaikutuksesta ja ovatko esitetyt tavoitteet nopean siirtymisen ja opintojen etenemisen suhteen toteutuneet; miten ja miltä osin tavoitteet ovat toteutuneet tai jääneet toteutumatta ja miksi; sekä mitä tulokset antavat aihetta odottaa uusimpien sekä suunnitteilla olevien uudistusten vaikutuksista. Tavoitteena on selvittää myös, miten hakujärjestelmä ja koulutukseen valikoituminen vaikuttavat alkuvaiheen opintojen etenemiseen ja miten valmennuskursseille osallistuminen vaikuttaa koulutuspaikan saamiseen – ja erityisesti voidaanko valmennuskurssien roolia opiskelijavalinnoissa vähentää.

Hanke rahoitetaan Valtioneuvoston kanslian tutkimus- ja selvitystoiminnan määrärahoista ajalla 1.5.2016–28.2.2018. Hankkeen toteuttaa Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen (RUSE) ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) muodostama konsortio jota koordinoi RUSE. Hanketta johtaa professori Osmo Kivinen.

>> Hanke-esittely VNK:n hankesivustolla
>> Lue lisää Turun yliopiston uutissivulta.
>> VNK:n tiedote 26.3.2018
>> OKM:n tiedote 26.3.2018
>> Hankkeen loppuraportti
>> Hankkeen blogeja:
     Sakari Ahola: Miksi korkeakouluihin sijoittuminen on niin hidasta? Blogi
     Sakari Ahola, Rita Asplund & Pekka Vanhala: Valmennuskurssit vahvistavat koulutukseen valikoitumista. Blogi.
     Sakari Ahola: Pitenevätkö työurat korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistamalla? Blogi

Hankkeen yhteyshenkilöt professori Osmo Kivinen ja erikoistutkija Sakari Ahola

Perinteisempien viittauksiin pohjautuvien tieteellisen toiminnan mittareiden ollessa yhä laajemmin kritisoituja (esim. the San Francisco Declaration on Research Assessment, DORA), uusia vaihtoehtoisia tai täydentäviä tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuuden mittareita tutkitaan altmetriikaksi kutsutun tutkimusalan alla. Altmetriikan idea on että tieteellisten tutkimusten verkossa saama näkyvyys ja huomio voisivat kertoa myös jotain kyseisten tutkimusten vaikuttavuudesta. Analysoimalla tieteellisen toiminnan verkossa ja sosiaalisessa mediassa saamaa huomiota voimme saada laajemman ja monipuolisemman kuvan tieteen ja erityisesti avoimen tieteen vaikuttavuudesta kuin mitä on mahdollista saavuttaa viittauksiin perustuvalla analyysillä.

Altmetriikan idea on läheisesti kytköksissä avoimen tieteen ideologiaan, osittain koska altmetriset indikaattorit saadaan pääasiassa verkossa avoimesti jaettavista tutkimustuotteista. Toisaalta altmetriikka saattaa myös edistää avoimen tieteen läpimurtoa osoittaessaan tutkijoille minkälaista huomiota ja näkyvyyttä heidän työnsä on saavuttanut. Altmetriikka voi näin ollen myös edistää tutkijoiden meritoitumista.

Nämä uudet kvantitatiiviset tieteellisen toiminnan vaikuttavuuden mittarit ovat tämän tutkimusprojektin kohteena. Tämä tutkimusprojekti tulee 1) kehittämään menetelmiä Suomalaisen tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiseen, ja 2) kartoittamaan Suomen tutkimuksen tilaa käyttäen altmetrisiä indikaattoreita. Projektissa kehitetään VIRTA-julkaisutietopalvelun dataa käyttäen avoin palvelu jolla mitataan ja havainnollistetaan suomalaisen tutkimuksen verkossa saamaa laajempaa huomiota.

Projektin rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ajalla 1.4.2015–30.6.2017.

Tuloksia: Osana hanketta on rakennettu kaikille avoin FImpact-verkkopalvelu, joka esittelee merkittävää huomiota eri some alustoilla saavuttanutta suomalaista tutkimusta altmetriikan keinoin.

Altmetriikan eduista ja haasteista. Kim Holmbergin raportteja analysoi Tommi Kutilainen.

>> Projektin kotisivulle

Hankkeen yhteyshenkilö erikoistutkija Kim Holmberg

Yliopistojen yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta ei ole syytä ymmärtää niiden muusta toiminnasta irrallisina, vaan elimellisenä osana yliopistoissa tehtävää tutkimusta ja sille perustuvaa opetusta. RUSE:ssa on jo pitkään kehitetty välineitä ja mittareita tutkimustoiminnan ja sen varaan rakentuvan muun toiminnan tuloksellisuuden analysointia varten. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa selvityksessä havainnollistetaan, miten tieteen- ja koulutusaloittainen lähestymistapa on operationalisoitavissa avoimista tietokannoista saatavilla olevilla aikasarja-aineistoilla perustutkimuksen varaan rakentuvan toiminnan vaikuttavuuden empiiriseksi analyysiksi.

Empiirisen tutkimuksen keinoin selvityksessä eritellään, sitä minkälaisten mekanismien kautta tuloksellinen tutkimus ja opetus muuntuvat yhtäältä alueelliseksi vaikuttavuudeksi yliopistojen sijaintimaakuntien elinkeinoelämässä sekä toisaalta kansainväliseksi vaikuttavuudeksi tiedeyhteisössä. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on, miten vaikuttavuus on tunnistettavissa ja mitattavissa.

Selvityksessä osoitetaan, että kaikkiaan seitsemän suomalaisyliopiston (HY, AYO, TY, TaY, ISY, OY, ja JY) tutkimus on noteerattu aikavälillä 2008–2013 alallaan maailman 300 kärkeen vähintään yhdellä alalla. Kolmensadan kärkeen yltäminen jollakin tieteenalalla edellyttää yliopistotutkimukselta alan kansainvälisen tieteellisen seulan läpäisevää tulosvolyymiä sekä myös vaikuttavuutta (impaktia) kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Tietyn alan yliopistotutkimuksen läsnäolon näkymistä alueen elinkeinoelämän T&K-intensiivisyydessä tarkastellaan puolestaan sijaintimaakuntien yritysten T&K-menojen sekä työllisyyden suhteella. Viiden alan (bio- ja luonnontieteet, teknilliset tieteet, lääketieteet, SSH alat ja maa- ja metsätieteet) kokoavissa tarkasteluissa havainnollistetaan karttapohjien avulla yliopistotutkimuksen varaan rakentuvaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta niin kansainvälisesti (tutkimuksen vaikuttavuus kv. tiedeyhteisössä) kuin alueellisestikin (koulutuksen vaikuttavuus sijaintimaakunnan elinkeinoelämän T&K-intensiivisyydessä).

Hedman, J. & Artukka, K. 2015. Tutkimuksen varaan rakentuvan toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen alakohtainen analyysi. Teoksessa: Vastuullinen ja vaikuttava. Tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:13. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, 205–219.

Projektin yhteyshenkilö projektitutkija Juha Hedman

Funded by NordForsk , "Education for Tomorrow -programme" 1.1.2013-31.12.2015

Coordinated by Uppsala University, other participants are Nordic Institute for Studies in Innovation, Research and Education (NIFU, Oslo), The Centre for the Study of Professions (CPS) at Oslo University College, University of Copenhagen and University of Turku

There is much evidence suggesting that a special model for higher education has developed in the Nordic countries during the second half of the twentieth century. This model is characterized by largely publicly-owned systems, which are relatively closely regulated by the state, include high levels of public funding and no or low student fees, and have strong influences from egalitarian traditions. In such models, higher education has also been seen as an important pillar in the welfare system, not only through the emphasis on broad and equal access, but also by educating the professionals needed for the development of the welfare state.

During the last three decades higher education systems in the Nordic countries have undergone important changes. The Bologna process has been implemented, although time tables and the degrees of adjustments have varied. The number of students has increased drastically, partially by the establishment of new institutions. Internationalization has become a more integrated part of the national systems and an increased emphasis on efficiency, competition and market orientation has been apparent. In short, the systems appear to have been transformed from cohesive and standardized systems, administered largely within the state, into more diverse and complex national and international higher education landscapes.

Our project investigates what these changes mean for the traditional Nordic model of higher education by focusing on the recruitment of students. We believe that recruitment patterns offer a key to understanding the effects of restructuring in national systems of higher education, as changes in recruitment patterns over time provide us with indicators of changing valorizations of higher education programs, fields and types of study, and institutions. Analyzing recruitment patterns also makes it possible to evaluate the function of higher education in relation to the welfare state, evidencing the role it plays in democratic goals related to equity.

The project will compare recruitment patterns across four countries: Denmark, Finland, Norway and Sweden; as well as comparing between several disciplines and higher education institutions within each country. Under-utilized and unique statistical resources that exist in the Nordic countries will provide robust data for analyses of the whole population of students in each country, and investigations of structural changes over the last three decades.
 
The NFHE network and project meeting was organzied in Turku 21.–22.11.2013.
 
>> Main results of the project
 
Yhteyshenkilöt professori Osmo Kivinen, erikoistutkija Sakari Ahola ja projektitutkija Juha Hedman

Suomalainen koulutuspolitiikka on vuosikymmenien ajan pyrkinyt turvaamaan yhtäläiset koulutusmahdollisuudet kaikille, kotitaustaan ja sukupuoleen katsomatta. Toisiaan seuraavien sukupolvien transitio kotoa, koulutusjärjestelmän kautta työmarkkinoille otetaan 60 vuotta kattavaan empiiriseen tarkasteluun tilastoaineistoon nojaten. Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa analysoidaan eri taustoista tulevien ja sukupuolta olevien mahdollisuuksina osallistua yliopisto-opintoihin. Tutkimme koulutusekspansion mekanismeja kuten lisääntyvien koulutusmahdollisuuksien ja korkeakoulutuksen kasvavan sisäänoton vaikutuksia itse järjestelmään sekä tuottoja työmarkkinoilla. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: missä määrin eriarvoisuus koulutusmahdollisuuksissa on vähentynyt; miten korkeakoulutuksen ekspansio vaikuttaa erilaisten koulutusreittien statukseen ja missä määrin koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo voi olla yhteydessä yhtäläisiin työmarkkinasaavutuksiin.

Rahoittaja: Suomen Akatemia 1.9.2011-31.8.2015.

Yhteyshenkilö: Professori emeritus Osmo Kivinen

• Opintourat, joustavat opintopolut ja kansainvälistyminen – Kaksivaiheiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen seurantahanke toteutettiin kolmena opiskelijoille suunnattuna seurantakyselynä vuosina (2005–2009). Kyselyissä seurattiin opintojen edistymistä uudessa kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä siihen saakka kunnes ensimmäiset opiskelijat olivat suorittaneet kandidaatin tutkinnon.
  
  Galli Loretta & Ahola Sakari: Opiskelijanäkökulma tutkinnonuudistukseen. Report 77. 2011. Tämä raportti summaa RUSE:n monivuotisen tutkimushankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää tutkinnonuudistuksen vaikutuksia ja sille asetettujen tavoitteiden toteutumista erityisesti opiskelijanäkökulmasta. Tutkimuksessa seurattiin syksyllä 2005 aloittaneita yliopisto-opiskelijoita opintojen alkuvaiheesta kandidaatin tutkinnon suorittamiseen ja edelleen sen jälkeisiin aikoihin, aina syksyyn 2009 saakka. Kysymykset opintojen etenemisestä ja pitkittymisestä ovat olleet kansallisen Bologna-agendan keskiössä. Tavoite lyhentää opintoaikoja ei kuitenkaan ole toteutunut. Seurantatutkimuksen tavoittamista opiskelijoista kolme viidestä oli suorittanut kandidaatin tutkinnon syksyyn 2009 mennessä, eli noin neljässä vuodessa. Lopuilla on ollut joko erilaisia ongelmia opinnoissaan, tai he ovat suosiolla valinneet rauhallisemman opiskelutahdin. Opiskelijan polku alkuperäisestä päätöksestä hakeutua yliopisto-opintojen pariin ja siitä edelleen tutkinnon suorittamiseen on paitsi pitkä myös monen toisiinsa kietoutuneen tekijän muodostama kokonaisuus, jossa yhdistyvät niin opiskelijaan itseensä kuin ulkopuolisiin tekijöihin liittyvät asiat. Sen toimintamekanismit ovat moninaiset, eikä siihen voi kovin yksinkertaisilla ja suoraviivaisilla kontrollitoimilla helposti vaikuttaa.
   
• Tutkinnonuudistukset ja muutokset korkeakoulujärjestelmässä ovat yksi RUSEn tutkimusten kestoaihe ja parhaillaankin seurataan mm. sitä, mitkä ovat kansallisen tutkinnonuudistuksen arvioinnin vaikutukset sekä miten tuleva kansainvälinen meta-arviointi vaikuttaa suomalaisen tutkintojärjestelmän kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut ja Bolognan prosessi - uudet tutkintorakenteet, koulutustarpeet ja suomalaisen korkeakoulukentän eurooppalaistuminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina (2004–2008) rahoittamassa hankkeessa tarkasteltiin miten ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto (ylempi ammattikorkeakoulututkinto) asettuu Suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään, tutkittiin ylemmän amk-tutkinnon markkinointia, sekä syvennyttiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden koulutuskokemuksiin ja urakehitykseen. (Tuloksia mm. RUSEn raportit 71 ja 76 sekä online-raportti Ojala & Ahola 2009)
  
  Ojala Kristiina & Ahola Sakari. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kokeilusta kokemuksiin. Report 71. 2008 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistettiin lyhyehköksi jääneen kokeiluvaiheen jälkeen elokuussa 2005. Näin suomalainen koulutusjärjestelmä sai ns. Bolognan prosessin mukaisen kaksivaiheisen tutkintojärjestelmän korkeakoulutuksen molemmille sektorille. Suomalainen ylempi amk-tutkinto on omaleimainen, työelämässä jo kokemusta hankkineiden ammatillinen aikuiskoulutustutkinto. Tässä raportissa kuvataan RUSE:ssa vuonna 2004 aloitetun ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoihin liittyneen tutkimushankkeen tuloksia. Projektissa on selvitetty jatkotutkintojen ympärillä käytyä keskustelua, niiden kokeiluvaihetta, uusien vakinaisen statuksen saaneiden tutkintojen markkinointia sekä opiskelijoiden koulutusodotuksia ja kokemuksia. Tulosten mukaan uusi tutkintokoulutus toimii varsin hyvin. Se vetää pääasiassa jo pitkään työelämässä olleita ammattilaisia sekä tarjoaa lisäkoulutusmahdollisuuden niille, joille jatkuva osaamisen kartuttaminen koulutuksen avulla on muutoinkin tyypillistä. Toisaalta opiskelijoiden vastauksista välittyi myös huoli esimerkiksi tutkinnon arvostuksesta ja vastaanotosta työtyömarkkinoilla sekä tutkintonimikkeistä. Mitä opiskelijoiden kokemuksiin tulee, suurimmat erot löytyivät tässäkin tutkimuksessa ammattikorkeakoulujen väliltä. Tämä kertoo siitä, että joissakin kouluissa ylemmän tutkinnon kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa on onnistuttu muita paremmin.
  
  Galli Loretta & Ahola Sakari: Elinikäiset oppijat lähikuvassa. Kokemuksia ja näkemyksiä ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista. Report 76. 2010 Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot käynnistyivät kokeiluna vuonna 2002 ja vakinaistettiin vuonna 2005. Nimeksi tuli ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Uutta koulutusmuotoa perusteltiin erityisesti työelämän tarpeilla ja sillä, ettei koulutusjärjestelmässä saisi olla umpiperiä. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus jatkaa maisteritason opintoja -- Bolognan prosessin hengessä -- myös omassa oppilaitoksessaan. Raportissa tarkastellaan valmistuneiden koulutusaikaisia kokemuksia mm. työelämäläheisyyden toteutumisesta ja opinnäytetyöskentelystä. Siinä luodataan tutkinnon suorittaneiden urakehitystä ja jatko-opiskeluaikeita. Lisäksi tarkastellaan heidän näkemyksiään ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopiston maisteritutkinnon eroista ja arvostuksesta. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto näyttää löytäneen paikkansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, ja tutkimuksen perusteella se toimii kohtuullisen hyvin. Toki pientä viilaamista aina löytyy, mutta kehittäminen ja kehittyminen ovatkin ammattikorkeakoulujen mission ydintä. Tässä työssä ovat myös opiskelijat vahvasti mukana. He ovat, kuten raportin otsikostakin käy ilmi, varsinaisia elinikäisiä oppijoita, joiden kokemus ja asiantuntemus on yksi koulutuksen järjestämisen lähtökohta.
   
• The Flexible Professional in the Knowledge Society: New Demands on Higher Education in Europe (REFLEX, 2004–2007) -projektin kyselytutkimuksen kohteena olivat 15 maan, vuosina 1999-2001 valmistuneet korkeakoulutetut viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkimuksessa tutkittiin näiden 40000 nuoren opiskelua ja siihenastista työuraa. Mukana olleet maat ovat (Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Saksa, Suomi, Portugali, Sveitsi, Tsekki, sekä Japani ja Viro). Hanke rahoitettiin EU:n 6. puiteohjelmasta.
   
• Higher Education and Graduate Employment in Europe (CHEERS, 1998–2000) -projektin kyselytutkimuksen kohteena olivat 11 Euroopan maan ja Japanin, vuosina 1994-1995 valmistuneet korkeakoulutetut viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkimuksessa tutkittiin näiden 37000 nuoren opiskelua ja siihenastista työuraa. Hanke rahoitettiin EU:n 4. puiteohjelmasta:
   
• Yliopisto-opetuksen piilo-opetussuunnitelma (jatkuva tutkimusaihe) RUSE:n tutkimuksissa on koko toiminta-aikanamme jäsennetty analyyttisesti yliopiston piilo-opetussuunnitelman käsitettä ja luotu viitekehys ilmiön tutkimiseksi. Empiirisesti piilo-opetussuunnitelman eri ulottuvuuksia on tutkittu opiskelijoiden kokemuksien kautta. Tällöin on kysytty myös, miten hyvin yliopisto-opiskelijat ”tiedostavat” piilo-opetussuunnitelman olemassaolon. (Esim. RUSEn raportti 54
  
  Ahola Sakari & Olin Nina: Yliopiston piilo-opetussuunnitelma. Eli tutkimus siitä, miten yliopistossa pärjää pelaamalla yliopistopeliä. Raportti 54. 2000. Tullessaan yliopistoon uusi opiskelija huomaa nopeasti, mikä on sallittua, mikä kiellettyä ja mitä häneltä odotetaan. Erityisesti hän oppii sen, että yliopistossa opiskeleminen vaatii aikaisempiin koulukokemuksiin verrattuna täysin uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja. Yliopistomaailmassa menestyminen ei edellytä vain "teoreettisia oppimisvalmiuksia", vaan myös piilevien normien ja yliopistopelin sääntöjen oppimista. Tässä raportissa tutkitaan yliopiston piilo-opetussuunnitelmaa, siis sitä, mitä ja miten yliopistossa opitaan. Kohteena ovat Turun yliopiston lääketieteen, luokanopettajankoulutuksen ja sosiologian kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijat. Yliopistossa opitaan muun muassa se, että tärkeimmät käytännön neuvot eivät olekaan opinto-oppaisiin kirjattuja ja se, miten tenteistä pääsee läpi mahdollisimman vähällä vaivalla. Kriittisen ajattelun ja uuden tiedon tuottamisen ohella yliopistossa oppii pitämään ajatukset omana tietonaan sekä kestämään alituista kiirettä ja nöyryytyksiä. Opiskelijat kokevat, etteivät he voi vaikuttaa laitosten asioihin, tenttikäytäntöihin tai opintojen sisältöön. Siksi varsin monet ovat omaksuneet passiivisen, suoriutumista mahdollisimman vähällä korostavan opiskelutyylin. Jos ja kun yliopiston tavoitteena on kouluttaa itsenäiseen ja luovaan työskentelyyn kykeneviä asiantuntijoita ja ammattilaisia, ovat ohjauksen vähäisyys ja opintosuoritusten nykyiset arviointimenetelmät ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.

Tutkimuksen tuloksellisuusanalyyseissä analysoimme tuloksellisuutta tieteenaloittain. Panosmuuttujia ovat professorityövuodet ja muut tutkimustyövuodet; tulosmuuttujia Web of Science aikakauslehdissä julkaistut artikkelit ja korkean impaktin lehdissä julkaistut artikkelit, tieteellisen jatkokoulutuksen tuottamat tohtorintutkinnot. Tohtorikoulutuksen tuloksellisuutta analysoitaessa panoksia ovat professorityövuodet ja tuloksia tieteellisen jatkokoulutuksen tuottamat tohtorintutkinnot.
 

Suomea koskevissa analyyseissä lähteenä on käytetty yliopistojen itse opetusministeriön ylläpitämään KOTA-tietokantaan ilmoittamia tietoja, kansainvälisissä analyyseissä on käytetty apuna kansainvälisiä ranking-tietokantoja, esim. QS ja HEEACT, kansallisia open access tietokantoja sekä ISI-Thomsonista löytyviä panos- ja tulostietoja.

Selvitys on jatkoa Digiajan peruskoulu -hankkeelle 2016–2018, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut luoda perustaa opetusalan ajantasaisen tutkimustiedon systemaattiselle ja laaja-­alaiselle hyödyntämiselle valtionhallinnon päätöksenteossa, tiedolla johtamisessa ja toimintakäytännöissä. Tavoitteena on tuottaa tietoa oppimisen ja opettamisen sekä toisaalta oppilaitosorganisaatioiden digitaalisten teknologioiden käytöstä ja hyödyntämisvalmiuksista, uusien oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen käyttämisestä sekä digitaalisen osaamisen tasosta. Hanke  jatkaa ja varmistaa aikaisemman hankkeen tuloksia oppilaitosten digitalisaation tilasta, kun kansallinen uusi peruskoulujen opetussuunnitelma (2016 syksystä) on ehtinyt olla käytössä hieman pidempään. Tavoitteena on lisäksi arvioida hallituksen toimien vaikuttavuutta suomalaisissa peruskouluissa.

Projektin toteuttaa Tampereen yliopiston TRIM-keskuksen ja Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen (RUSE) muodostama konsortio jota koordinoi TRIM. Rahoittajana on Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Yhteyshenkilö: projektitutkija Suvi-Sadetta Kaarakainen

Hankkeessa tuotetaan tietoa uuden oppimisen, digitaalisen pedagogiikan, uusien oppimismateriaalien ja oppimisympäristöjen nykytilasta ja kehittämisvalmiudesta perusopetusta järjestävissä kouluissa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda perustaa opetusalan ajan tasaisen tutkimustiedon systemaattiselle ja laaja-alaiselle hyödyntämiselle päätöksenteossa, tiedolla johtamisessa ja toimintakäytännöissä valtioneuvossa.

Tavoitteena on tuottaa tietoa oppimisen ja opettamisen sekä toisaalta oppilaitosorganisaatioiden digitaalisten teknologioiden käytöstä ja hyödyntämisvalmiuksista, uusien oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen käyttämisestä sekä digitaalisen osaamisen tasosta. Tavoite on lisäksi arvioida hallituksen toimien vaikuttavuutta suomalaisissa peruskouluissa.

Tavoitteet toteutetaan tässä selvityksessä kerättävän laajan kvantitatiivisen ja sitä tukevan kvalitatiivisen aineiston analyysillä ja vastaamalla saadun tiedon pohjalta hankkeen seitsemään tutkimuskysymykseen. Tarkoituksena ei ole luoda vain ajantasaista pikakatsausta juuri tämän hetken tilanteeseen, vaan tarjota pysyviä arviointityökaluja digitalisoitumisen ja oppilaitosorganisaatioiden kehityksen seurantaan myös tulevaisuudessa ja näin vahvistaa tiedolla johtamisen mahdollisuuksia laajasti koko maassa.

Hanke rahoitetaan Valtioneuvoston kanslian tutkimus- ja selvitystoiminnan määrärahoista ajalla 1.5.2016–31.12.2018. Hankkeen toteuttaa Tampereen yliopiston TRIM-keskuksen ja Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen (RUSE) muodostama konsortio jota koordinoi TRIM.

>> Hankkeen kotisivut RUSEn osalta
>> Hanke-esittely Valtioneuvoston kanslian sivustolla
>> Lue lisää Turun yliopiston uutissivulta.
>> Uutisia hankkeen etenemisestä.
>> Alustavia tuloksia ensimmäiseltä testikierrokselta.
>>Osmo Kivisen ja Meri-Tuulia Kaarakaisen 26.4.2017 ilmestynyt blogi  VNK:n Tieto käyttöön sivulla.
>> Perusopetuksen digitalisaation tilannekatsaus julkaistu – digitutor jo valtaosassa peruskouluista

Yhteyshenkilö: professori Osmo Kivinen

DigiKick-hanke 1.4.2016–31.7.2017  tarjoaa lukuvuonna laadukasta tutkimusperustaista täydennyskoulutusta perusopetuksen henkilöstölle. Koulutussisällöt kattavat uusien OPSien myötä ajankohtaiset tiedonhallinta-, tietoturva- ja ohjelmointitaidot. Hankkeessa hyödynnetään uudenlaista yhteistyökoulutusmallia, jossa elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja yliopiston yhteistyönä tuotetaan motivoivaa ja käytännön läheistä koulutusta. Hankkeen toteuttavat koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE, tamperelaisen ohjelmistotalo Geniem Oy sekä Varsinais-Suomen tekniset opettajat VSTO ry.

Hanketta rahoittaa Opetushallitus ja se on opetustoimen henkilöstölle maksutonta.

Hankkeen tarjoamat koulutukset:

    TIetoTaidot (RUSE)
    Opettajien koodikoulu (Geniem Oy ja RUSE)
    Robotiikka ja ohjelmointi (VSTO ja RUSE)

ICT-taitotesti 2014–2015

RUSEn kehittämän ICT-taitotestin avulla selvitettiin nuorten ja aikuisten tietoteknologian käyttötottumuksia, testattavien käsityksiä omista tieto- ja viestintäteknologiataidoistaan sekä testataan käytännön ongelmanratkaisutehtävien avulla 18 eri tieto- ja viestintäteknologian osa-alueen osaamista. Testiosuus testaa sekä yleisiä tietokoneen ja perusohjelmistojen käyttötaitoja että vaativampia ICT-alan ammatillisia valmiuksia.

Vuosien 2014 ja 2015 aikana testattiin kaikkiaan yli 3200 12–22-vuotiasta yläkouluista, lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista. Lisäksi tavoitettiin noin 100 toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jäänyttä 16-22-vuotiasta nuorta. Nuorten lisäksi testattiin reilu 800 opettajaa.

• ITK2014: "Paras paperi" -palkinto Meri-Tuulia Kaarakaiselle - "Erilaisten teknologian käyttötapojen yhteys käytöstä karttuvaan IT-osaamiseen"
• ITK2015: "Korkeatasoinen tutkimus ja paras esitys" -palkinto Marjut Muhoselle - "Opettajien teknologiataidot oppilaiden tulevaisuuden taitojen (epä)tasa-arvoisuuden edistäjinä?"
• "Nuorten ICT-taidoissa hälyttäviä eroja": lue RoSA-laboratorion kehittämän ICT-testin alustavia tuloksia.
• "Opettajat tarvitsevat digikoulutusta" uutinen OAJ:n sivuilla.
• "Teachers have insufficient information technology skills": News from Finland, Helsinki Times

Oppimisanalytiikka on tuore tutkimuskohde opetus- ja koulutusalalla. Tulevaisuuden älykäs opetusteknologia tukee oppijoita oppimisen aikana ja tarjoaa tietoa oppimisprosessista niin oppijoille itselleen, kuin opettajille ja päätöksentekijöillekin. "Big data" on myös opetusalan nouseva trendi, jonka valjastamiseen oppimisanalytiikka tähtää.

Vuonna 2015 hyödynnettiin oppimisanalytiikan tutkimuksessa yhdessä Väestöliiton kanssa ReadIT-oppimisympäristöön toteutettua sähköistä terveystiedon oppimateriaalia. Oppimateriaali oli suunnattu yläkoululaisille, lukiolaisille ja ammatillista perustutkintoa suorittaville nuorille.  Materiaalia hyödynnettiin kaikkiaan 48 oppilaitoksessa, reilun 1800 oppilaan voimin.

Tutkimushankkeen tarkoituksena on oppimateriaalin käytöstä syntyneiden lokitietojen perusteella seurata oppijoiden opiskeluprosessia. Tavoitteena on kehittää henkilökohtaistavia ratkaisuja tulevaisuuden sähköisiin oppimisympäristöihin sekä vahvistaa näyttöön perustuvaa (evidence-based) opetuksen ja koulutuksen kehittämistä.

AVATAR 2020 - matkalla kohti tulevaisuuden koulua -hanke on koko opetustoimen henkilöstölle valtakunnallisesti suunnattu monitieteinen opetustoimen henkilöstökoulutushanke. Lähtökohtana on, että koulua ja opetusta on kehitettävä kohtaamaan nykyaika ja 2000-luvun oppijat, oppijoiden ja tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeet sekä toimintaympäristön muutos.

Tavoitteena on innostaa ja tukea osaamisen kehittämistä, tieto- ja viestintätekniikan, muun teknologian sekä sähköisten, virtuaalisten ja innovatiivisten opimisympäristöjen hyödyntämistä opetuksessa sekä innovatiivisten oppimisympäristöjen suunnittelua ja kehittämistä tulevaisuuden koulun ja opetuksen tarpeisiin.

Hanke toteutetaan monitieteisen toteuttajatiimin yhteistyönä. Hanketta koordinoi Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea ja yhteistyökumppaneina toteuttajatiimissä ovat RUSEn lisäksi Tulevaisuuden tutkimuskeskus (TY), Asiantuntijaosuuskunta Turun Norssi –palvelut, Åbo Akademi, Finpeda sekä IlonaIT.

Lisätietoja Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean ylläpitämiltä hankesivuilta AVATAR 2020

Opetushallituksen laajaan Koulutuksen pilvipalvelut hankkeeseen sisältyvässä RUSEn tuottamassa osaselvityksessä keskitytään digitaalisen oppimisen, sisältöjen ja pedagogiikan nykytilaan sekä digitaalisen oppimisen ja sisältöjen sekä erityisesti pilvipalveluratkaisujen oppimiselle ja pedagogiikalle tuottamaan lisäarvoon. Nykytilan selvityksessä tukeudutaan viime vuosina tuotettuihin lukuisiin kansallisiin raportteihin ja selvityksiin opetusteknologian hyödyntämisestä, sekä Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen omiin aihetta koskeviin tutkimuksiin.

Kivinen, Osmo – Kaarakainen, Meri-Tuulia – Kaarakainen Suvi-Sadetta (2013): Digitaalinen oppiminen ja pedagogiikka, Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus, Koulutuspilvijaostolle tehty selvitystyö.

OPHn koulutuspilvihankkeen loppuraportti valmistui 20.3.2014 ja luovutettiin Digitaalisen oppimisen neuvottelukunnalle 15.4.2014. Ohessa Opetushallituksen tiedote ja linkki hankkeen loppuraporttiin.

RUSEn RoSA-laborotoriossa kehitetään webbikäyttöistä älykästä oppimisratkaisua nimeltä ReadIT. ReadIT-sovellus on tutkimuskäyttöön toteutettu opetusohjelma, jonka on tarkoitus ohjata oppilaita tarkoituksenmukaisten lukemisstrategioiden hyödyntämiseen. ReadIT mahdollistaa erilaisten sisältöjen esittämisen oppilaille interaktiivisessa muodossa, opiskelustrategioiden mallintamisen oppilaille sekä strategioiden hyödyntämisen opiskelun aikana. ReadITin tavoitteena on mukautua oppijan toimintaan: eriyttää opiskelijoille tarjottavaa materiaalia ja henkilökohtaistaa ohjausta. Tavoitteena on, että heikommat oppijat voivat parantaa taitojaan ja lahjakkaat oppijat saavat vaativampia haasteita, jotka vastaavat heidän tarpeitaan.

ReadIT toimii myös tutkimusvälineenä mahdollistaen oppimisanalytiikan alan tutkimuksen. Ohjelma kerää lokitietoja oppijoiden käyttäytymisestä (ajankäyttö, siirtymät, hyödynnetyt strategiat, ohjauksen tarve käytön aikana), tallettaa oppijoiden vastaukset ja muistiinpanot sekä mahdollistaa erilaisten kyselyjen liittämisen ohjelmaan.

"Pojat pärjäävät, kun oppikirja vaihtuu verkkotekstiksi": lue RoSA-laboratorion kehittämästä ReadIT -ohjelmasta Aurora-lehdestä.

• eOpinkompassi
• Elinikäisen oppimisen digitaalinen opintokirja

Siirtymät sujuviksi! Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö, SISU

Vaikka lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä on pyritty kehittämään systemaattisesti 1990-luvun loppupuolelta lähtien, on yksi lukioiden ja korkeakoulujen nivelvaiheen ongelma edelleen hallitusohjelmaan kirjattujen, työurien pidentymiseen liittyvien tavoitteiden näkökulmasta liian hidas sijoittuminen korkeakoulutukseen. Lukiolain uudistuksella halutaan parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia tutustua korkeakouluihin ja korkeakouluopintoihin jo lukio-opintojensa aikana. Korkeakoulujen ja työelämän kanssa tehtävän yhteistyön lisäämisellä pyritään tukemaan sujuvaa siirtymää lukiosta korkeakouluun vahvistamalla lukiolaisten jatko-opinto- ja urasuunnitteluvalmiuksia, sujuvoittamalla opintopolkuja, edistämällä osuvia koulutusvalintoja ja ehkäisemällä epätarkoituksenmukaisia koulutusvalintoja ja opintojen keskeyttämistä.

Hankkeen tavoitteena on selvittää, millaiset edellytykset lukioilla on vastata uuden lukiolain velvoitteisiin ja tavoitteisiin, mitä mahdollisia esteitä tavoitteiden saavuttamisella on sekä millaisia hyviä yhteistyömalleja ja käytäntöjä olisi jatkossa syytä edistää, levittää ja kehittää.

• Millaista yhteistyötä ja miten paljon (mukaan lukien alueellinen kattavuus) lukiot, korkeakoulut ja työelämä tekevät?
• Mitä haasteita yhteistyöhön liittyy erityisesti uuden lukiolain näkökulmasta?
• Miten nykyinen yhteistyö on edistänyt lukiolaisten koulutus- ja urapolkuja ja miten yhteistyötä tulisi kehittää, jotta koulutukseen ja työelämään sijoittumisen nopeuttamista koskevat tavoitteet voitaisiin saavuttaa?

Hanke rahoitetaan Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnasta ajalla 1.2.-31.12.2019.

Hankkeen toteuttavat Koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE Turun yliopistosta ja Koulutuksen tutkimuslaitos, KTL Jyväskylän yliopistosta. Hanketta koordinoi RUSE.

Hankekuvaus Valtioneuvoston sivuilla.

Hankkeen verkkosivut

Hankkeen yhteyshenkilö: erikoistutkija Sakari Ahola

Suomalainen työelämä on nopeatempoisessa muutoksessa, jossa digitalisaatio ja robotisaatio valtaavat alaa eri toimialoilla, ja työntekijöiltä vaaditaan jatkuvaa uusien taitojen opettelua. Suomi on jäänyt tietyillä tieto- ja viestintäteknologian osaamisalueilla jälkeen kilpailijoistaan ja maassamme on pulaa osaavista tekijöistä. Kansainvälisessä aikuisten taitoja selvittävässä PIAAC-tutkimuksessa lähes puolella suomalaisista pelkän peruskoulun varaan jääneistä ja 41 prosentilla pelkän ammatillisen tutkinnon suorittaneista oli puutteelliset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Lisäksi aikuiskoulutukseen edellisen vuoden aikana osallistuneet pärjäsivät tietokoneella tehdyissä ongelmanratkaisutehtävissä huomattavasti paremmin kuin aikuiskoulutukseen osallistumattomat. Haasteina on, etteivät perustaidoiltaan heikot usein itse tiedosta taitojensa riittämättömyyttä sekä se, että henkilöstökoulutus jakautuu työntekijöille eriarvoisesti. Suomalaisen aikuiskoulutustutkimuksen mukaan ylempien toimihenkilöiden mahdollisuudet osallistua koulutuksiin ovat miltei kolminkertaiset työntekijöihin verrattuna.

Hankkeen tavoitteena on teollisuudessa suorittavaa työtä tekevien aikuisten puutteellisten tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen nostaminen. Näin vastataan eri toimialojen tietotekniikan osaamistarpeisiin ja digitalisaation tuomiin ammattirakenteiden muutoksiin sekä helpotetaan alalta toiselle siirtymistä ja koulutukseen hakeutumista. Hankekumppaneiden kanssa kehitetään tutor-malli suorittavaa työtä tekevien heikot digitaidot omaavien henkilöiden osaamisen kehittämiseksi. Eri toimialojen (erityisesti metalli-, konepaja- ja kemianteollisuus) yrityksistä koulutetaan henkilöitä tutoreiksi, jotka ohjaavat kokemattomampia työntekijöitä palvelujen, ohjelmistojen sekä laitteistojen käytössä. Hankkeen aikana muodostuvan yhteistyöverkoston (tutorit, yritysten henkilöstö, hanketoimijat ja sidosryhmät) tavoitteena on työelämän digitaitojen kehittämiseen tähtäävän tutor-mallin jalkauttaminen osaksi yritysten päivittäistä toimintaa. Lisäksi hanke tuottaa tutkimustietoa työntekijöiden tieto- ja viestintätekniikkataidoista, olemassa olevien ongelmien ratkaisukäytännöistä kohdeyrityksissä, digitalisaation tuomista muutoksista sekä työn tulevaisuuden näkymistä. Tutor-malli on monistettavissa minkä tahansa yrityksen ja koulutusorganisaation käyttöön valtakunnallisesti.

Hankkeen päätoteuttaja ja koordinaattori on Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE ja osatoteuttajana Työväen Sivistysliitto TSL sekä kumppaneina työnantaja- sekä työntekijäliittoja.

Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto 1.10.2017-31.3.2020.

Hankkeen kotisivut.

Mediatiedote 19.3.2019

Yhteyshenkilö: Loretta Saikkonen

Globaalit trendit, kuten teknologinen muutos ja tuotannon siirto ulkomaille, muokkaavat ammattirakenteita. Ammattirakenteiden muutoksen osaamiseen liittyvät seuraukset ovat poliittisesti erittäin merkittäviä, mutta huonosti ymmärrettyjä. Tutkimuksemme paljastaa nuorten koulu- ja tutkintovalintojen sekä IT-taitovaatimusten seuraukset. Se selvittää, mitä muutoksia tarvitaan uusien taitojen hankkimisen ja entisten uudistamisen tueksi työelämässä ja sen ulkopuolella: aikuiskoulutuksessa, aktiivisissa työmarkkinatoimenpiteissä sekä ammatillisen kuntoutuksen kaltaisissa institutionaalisissa järjestelyissä. Pelkät tutkimustulokset siitä, miten ammattirakenteiden muutos haastaa nykyiset ja tulevat työelämän taitovaatimukset, eivät kuitenkaan riitä. Aiomme myös välittää löydöksemme tärkeimmille sidosryhmille varmistaaksemme, että suomalaisen työelämän muokkaamisesta vastaavat tahot saavat ymmärrettävää ja paikkansapitävää tietoa, mukaan lukien konkreettisia ratkaisuja, päätöksenteon tueksi.

Hanke rahoitetaan Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat -ohjelmasta 1.4.2016-31.8.2019. STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tutkimusta. Konsortiot etsivät konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Yhteistyö tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä koko hankkeen ajan on tärkeää.

Projektikonsortion muodostavat:

• Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA, Rita Asplund (konsortion johtaja)
• Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA, Antti Kauhanen
• Koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE, Osmo Kivinen
• Työterveyslaitos, Eira Viikari-Juntura

Hankkeen kotisivut

Hankkeen loppukooste

Yhteyshenkilö: professori Osmo Kivinen

Digitaalisten palveluiden odotetaan tuovan Suomelle uutta kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman ICT 2015 -työryhmän mukaan suomalaisten osaamisessa on kuitenkin merkittäviä puutteita, jotka ovat osaltaan estämässä digitaalisen talouden kehittymistä. Kansainvälisen aikuisten perustaitoja selvittävän PIAAC-tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida, että miljoonalla 16–65-vuotiaalla suomalaisella on puutteelliset taidot käyttää tietotekniikkaa ongelmanratkaisuun. Kyse on kolmasosasta koko 16-65-vuotiaiden ikäryhmästä.

Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus (RUSE) on kehittänyt ICT-taitoja mittaavan ICT-taitotestin, jolla on tutkittu vuoden 2014-2015 aikana vajaan 3000 yläkoululaisen sekä toisen asteen koulutukseen osallistuvan nuoren sekä vajaan 500 opettajan tosiasiallisia teknologiataitoja. Alustavien tuloksien mukaan huomattavalla osalla nuorista ja opettajista taidot ovat puutteellisia ja lisäksi sukupuolten välillä on merkittävä ero tietotekniikan käyttötavoissa.

Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kaupan alalla toimivien työelämän ICT-taitoja. Kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden tietotekniikan käyttöön liittyvä osaaminen vaatii lisäoppia. Hankkeen päätoteuttaja ja koordinaattori on Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuslaitos RUSE, osatoteuttajina Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Työväen sivistysliitto TSL sekä verkostokumppanina Kaupan liitto. ICT-taitotestien tulosten perusteella alalla toimiville, puutteelliset ICT-taidot omaaville työntekijöille suunnitellaan täydennyskoulutuspaketteja yhteistyössä työmarkkinaosapuolten sekä kouluttavan tahon kanssa. Kaksivuotisen hankkeen aikana kehitetään, testataan ja liikkeellelaitetaan helposti käyttöönotettavia täydennyskoulutuspaketteja. Hankkeen aikana muodostuvan yhteistyöverkoston tavoite on varsinaisen työelämän ICTtaitoja koskevan koulutuksen lisäksi jakaa hyviä käytäntöjä työelämän ICT-taitojen kehittämiseksi.

Täydennyskoulutuspakettien avulla nostetaan kaupan alalla toimivien osaamistasoa. Yhtenä päätavoitteena on, että puutteelliset ICT-taidot eivät muodostaisi estettä työelämässä mukana pysymiselle. Kehittyneiden työelämän ICTtaitojen kautta työntekijöiden asema työmarkkinoilla paranee erityisesti jos siirtymä uuteen ammattiin tai työpaikkaan on ajankohtaista tai työttömyys uhkaa. Hanke tukee kaupan alalla työskentelevien elinikäistä oppimista, työurien pitenemistä sekä sujuvia siirtymiä työuran aikana. Tarkoitus on myös nostaa koko toimialan tuottavuutta osaamispohjan vahvistuessa. Hankkeesta myös saadaan tutkimustietoa aikuisväestön osaamisesta, minkä nojalla on mahdollista kehittää toimintamuotoja väestön ICT-taitojen kohentamiseksi.

Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ajalla 1.6.2015-31.8.2017.

Hankkeen loppuraportti

Hankkeen kotisivut

The aim of this project is to develop new knowledge into the relationships between adult learning and national systems of education and training and organisation of work. It is as international comparative projects that shed light on the impacts of adult learning across sectors, branches of industry and countries. Central to the project is the study of different forms of learning; formal, non-formal and informal learning, and one important question is how motivational factors for training and drivers linked to the national institutional frameworks interact and affect the differences in training rates and skills levels between four North-European welfare states. Further, the project aims at contributing to an explanation of seemingly puzzling findings at the national level concerning adult skills, participation in adult learning and the rate of innovation output in firms/organisations.PIAAC data, especially from Norway, Denmark, Finland and the Netherlands, will constitute the main source of data. It will be supplemented with other comparative data, such as Community Innovation Surveys (CIS), as well as qualitative data. The study involves participation from international scholars. The project includes four subprojects: skills levels and skills acquisition; participation in adult learning; training, skills and innovation, and learning processes in enterprises.

The project is funded by the Research Council of Norway (UTDANNING 2020-programme) for the period of 2.1.2014-1.3.2017. It is coordinated by Nordic Institute for Studies in Innovation, Research and Education (NIFU, Oslo). Partners include University of Stavanger, ROA from Maastricht University, Graduate School of Education and Information Sciences of University of California, Los Angeles, and RUSE from the University of Turku.

Yhteyshenkilö: professori Osmo Kivinen

Nyky-yhteiskunnassa nuoret eivät voi elää ilman tietoteknistä osaamista; niin viranomaispalvelujen käyttö, töiden hakeminen kuin opiskelukin edellyttävät tietotekniikkataitoja. #ICTknowhow-hankkeessa tuetaan nuorten kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään sekä kykyä hyödyntää digitalisoituneen yhteiskunnan ja yhteisöjen tarjoamia mahdollisuuksia ja palveluja. Tavoitteena on nuorten ICT-taitoja parantamalla edistää tasa-arvoa, ennaltaehkäistä koulutuksellista syrjäytymistä ja vahvistaa elinikäisen oppimisen valmiuksia.

Hankkeen tavoitteena on kehittää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tietoteknisiä taitoja. Hankkeen lähtökohdat ovat Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen opettajien ja nuorten teknologiataitoja koskevassa tutkimuksessa, jossa ICT-taitoja on tutkittu RUSEn kehittämällä ICT-taitoja mittaavalla taitotestillä. Tutkimustulosten mukaan osalla nuorista taidot ovat huolestuttavan yksipuolisia. Lisäksi sukupuolten välillä havaitaan merkittävä eroja tietotekniikan käyttötavoissa. Hankkeessa kiinnitetäänkin erityisesti huomiota sukupuolten välisen taitoeron umpeenkuromiseen, koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisyyn sekä aliedustettujen ryhmien kuten maahanmuuttajanuorten tai oppimisvaikeuksista kärsivien osaamispohjan vahvistamiseen.

Hankkeessa hyödynnetään soveltuvin osin RUSEn kehittämää ICT-taitotestiä. ICT-osaamista mittaavat tehtävät suunnitellaan ja kehitetään kohderyhmälle soveltuviksi yhdessä WinNovan, RASEKOn, Kaarinan Pajamestareiden ja Turun ammatti-instituutin kanssa. Havaittuihin puutteisiin puututaan lyhyiden käytännönläheisten ja tarvelähtöisten koulutusten avulla. Ks. video.

Hanke tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti pajamaisen nuorisotyön sekä ammatillisiin opintoihin ohjaavan ja valmistavan ns. VALMA-koulutuksen kanssa. Yhteistyön ansiosta kukin taho pääsee jakamaan hyviä kokemuksiaan erilaisista opiskelu- ja työmuodoista. Kuntien ja koulujen kautta tavoitetaan myös potentiaalisia tutornuoria – eli nuoria, jotka voivat samalla kasvattaa omaa osaamistaan ja edistää omaa sijoittumistaan IT-alalle.

Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ajalla 1.1.2015-31.12.2016.  #ICTknowhow-hankkeen kotisivut

>> #ICTknowhow-opetusmateriaali
>> #ICTknowhow-sanalista

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja koulutuksen järjestäjien yhteishanke. Hallitus päätti nelivuotisen ohjelman käynnistämisestä kesällä 2010. Tehostamisohjelmaan on kohdennettu yhteensä 16 miljoonaa euroa valtionavustuksina vuosille 2011–2014. Vuosien 2011–2014 aikana läpäisyn tehostamishankkeita on ollut kaikkiaan 31 kappaletta. Tehostamisohjelmaa koordinoi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä.

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen on osa nuorisotakuuta. Ohjelman toimenpiteillä tuetaan opiskelijoita, joiden keskeyttämisalttius on tavanomaista suurempi ja jotka ovat sen vuoksi vaarassa syrjäytyä koulutuksesta ja yhteiskunnasta. Keskeyttämisen ehkäisyn lisäksi läpäisyn tehostamisohjelman tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2011 aloittavista uusista opiskelijoista 65 % suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa tai nopeammin. Läpäisytavoite neljässä vuodessa on 75 % ja viidessä vuodessa 80 %. Osa hankkeista keskittyy alueelliseen kehittämiseen ja osa on valtakunnallisia.

Koulutussosiologian tutkimuskeskus toteuttaa läpäisyhankkeiden valtakunnallisen vaikuttavuusarvioinnin. Tavoitteena on selvittää, miten hankkeiden toimet ja niissä kehitetyt uudet käytännöt vaikuttavat yhdessä muiden yhteiskunnallisten tekijöiden kanssa ammatillisen koulutuksen keskeyttämiseen ja miten ne edistävät koulutuksen läpäisemistä ajallaan. Erityistä huomiota kiinnitetään toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin sekä niiden merkitykseen läpäisyhankkeiden vaikutuksia arvioitaessa.

Hankkeen rahoittajat: Turun kaupunki ja Opetushallitus

Lisätietoa alla olevista linkeistä:

• OPH:n läpäisyhankesivut
• Valtakunnallinen koulutustakuusivusto
• Läpäisyhankkeiden wiki-sivusto

 
Yhteyshenkilöt: erikoistutkija Sakari Ahola ja projektitutkija Loretta Saikkonen

NOTKE-hankkeen (Nuorten osaaminen ja työmarkkinavalmiudet tekemällä kuntoon ja elämä hallintaan) tavoitteena on ollut saada aikaan vakiintunutta, verkostoitunutta ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hankkeen kohderyhmänä olivat kokeilualueen peruskoulunsa päättäneet nuoret. Hankkeessa toteutettiin alueellinen kokeilu, johon osallistuvat Kaarina, Lieto ja Turku. Yhtenä NOTKE-hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut kolmannen sektorin aktivoiminen syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan. Hankkeen tuloksena on syntynyt entistä kehittyneempiä alueellisia yhteistyö- ja kehittämiskumppanuusmalleja, joissa kunnat, järjestöt ja yritykset yhdessä järjestävät koordinoidusti yhteisöllistä, nuorten osaamista ja työelämätaitoja edistävää toimintaa. Hankkeessa on selvitetty edellä kuvatun monituottajamallin toimivuutta nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Hankkeessa on testattu innovatiivisia ja työelämälähtöisiä digitaalisia työvälineitä nuorille suunnatun yhteisöllisen toiminnan suunnitteluun, organisointiin ja ohjaukseen. Työvälineiden (mm. reaaliaikainen toiminnan ja osallistumisten dokumentointijärjestelmä) avulla on systematisoitu toiminnassa tarvittavaa tiedonkeruuta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi. Hankkeessa on ollut tarkoitus kehittää myös tekemällä oppimisen menetelmiä ja testausta yhteistyössä Turun oppisopimustoimiston kanssa. Hanke toteutettiin 2010–2013 ja sen rahoitti Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Varsinais-Suomen ELY-keskus.

NOTKE-hankkeen hyvät käytännöt

• JOMA - järjestöosaajasta mestariksi, oppisopimuksella järjestöosaajan ammattiin hankkeessa (2007–2009) kehitettiin ns. JOMA-järjestelmä, joka käyttöön otettuna edistäisi järjestötoimintaa siten, että järjestöt voisivat halutessaan ottaa hoitaakseen tiettyjä yhteiskunnallisia palvelutehtäviä ja saada vastaavasti taloudellisia voimavaroja tehtävien hoitamiseksi. Tavoitteena on laaja-alaistaa kansalaisjärjestöjen toimintaa muuttuneessa toimintaympäristössä sekä terävöittää järjestöosaamista. Hankkeessa suunniteltiin myös oppisopimuskoulutuksena tai vastaavana tarjottava järjestöosaajan ammattiin johtava opintopolku. Rahoittajana oli Opetus- ja kulttuuriministeriö.
• Koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisy Varsinais-Suomessa (2007–2009) Varsinais-Suomen liiton maakunnan kehittämisrahoituksella toteutetun tutkimus- ja kehittämishankkeeseen tavoitteena oli selvittää maakunnan koulupudokkaiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilannetta ja ongelmia sekä etsiä uusia tehokkaita keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Keskeinen ehdotus on, että Varsinais-Suomessa otetaan käyttöön VaSkooli-projektin aikana kehitetty koulutustakuumalli, jonka lähtökohtana on riittävä ja ajantasainen tietovaranto oppilaista, koulutukseen hakevista, koulutustarjonnasta sekä erityisesti koulutuksen ulkopuolelle jäävistä tai jättäytyvistä. Tämä tieto tulee olla maakunnan nivelvaiheyhteistyötä ja uraohjausta hoitavan ohjaajaverkoston käytössä, ja sen tulee olla koulutus-, työpaja-, harjoittelu- ja muun toiminnan suunnittelun perusta. Mallin toiminnan lähtökohta on, että myös sellaisilla nuorilla, jotka eivät osaa hakeutua itsenäisesti palvelujen piiriin on oikeus saada apua. (Tulokset: Galli & Ahola 2009)
• VaSkooli - Koulutustakuumallin kehittäminen Turun ja Salon seutukuntiin (ESR, 2004–2007) VaSkooli-projektiin liittyneen tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa sellaista uutta tietoa ja ymmärrystä syrjäytymisen mekanismeista ja nuorten elämänkulun ja koulutusurien kytkennöistä, joka edesauttaa koulutustakuun toteuttamista. Tutkimuksen kohderyhminä olivat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja heidän perheensä sekä näille toimenpiteitä kohdentaneet ja tuottaneet projektin työntekijät. Tulokset loppuraportissa Elämää nivelvaiheissa. Aiheesta lisää (VaSkooli-sivusto)