Koulutussosiologian keskuksessa tehty tutkimus
Korkeakoulututkimus
Korkeakoulututkimuksen teemoja ovat koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo, peräkkäisten sukupolvien transitio kotoa koulutuksen kautta työelämään, korkeakoulutettujen työllistyminen ja ansiot, korkeakoulupolitiikka, korkeakoulujärjestelmät ja tutkintojen uudistaminen. RUSElle ominainen laajojen tilastoaineistojen kvantitatiivinen analyysi tuottaa osaltaan evidenssiä myös korkeakoulupolitiikan pohjaksi; mm. näillä perusteilla Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut RUSElle valtakunnallisen erityistehtävän.
RUSE on myös mukana pohjoismaisessa Nordic Fields of Higher Education -verkostossa, joka pyrkii vahvistamaan ja tukemaan laajoihin rekisteritietokantoihin ja kyselytutkimuksiin nojaavaa korkeakoulututkimusta sekä opiskelijaliikkuvuutta Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. NordForsk rahoittaa verkostoa vuosina 2011-2014. Verkostossa on mukana yli 50 tutkijaa Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Suomesta ja Ranskasta. Verkostoa hallinnoi Sociology of Education and Culture (SEC) tutkijaryhmä Uppsalan yliopistosta.
Projektit aiheesta
Tuloksellisuusanalyysit
RUSEssa on 2000-luvun alusta lähtien kehitetty tieteenaloittaista tulos-panos lähestymistapaa, jolla voidaan analysoida tieteellisen toiminnan, tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen tuloksellisuutta. Tulos-panos analyysien kehittäminen lähti tarpeesta täyttää kansainvälisten yliopistorankingien jättämää aukkoa siitä, etteivät ne ota huomioon yliopistojen käytettävissä olevia panoksia rankatessaan yliopistoja mainemarkkinoilla.
Kuvatessaan ennen kaikkea yliopistojen keskinäistä nokkimisjärjestystä kansainvälisillä mainemarkkinoilla rankingit voivat sopia huippuyliopistojen terävimmän 50–100 kärjen listaamiseen, mutta maailman 16 000 muun ylipiston tuloksellisuuden arviointiin sopii niitä paremmin sellainen käytössä olevat resurssit huomioon ottava menetelmä, kuten kehittämämme tulos-panos analyysi. Rankingien kriittinen arviointi on johtanut myös kansainvälisiin tarpeisiin soveltuvan rating-systeemin kehittämiseen. (Kivinen & Hedman 2004; Kivinen, Hedman & Peltoniemi 2008a; 2008b; 2009, 2010, 2011; Kivinen, Hedman & Kaipainen 2012)
Digitaaliset oppimisympäristöt ja henkilökohtaistettu oppiminen
Digitaaliset teknologiat tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia opettaa, opiskella ja oppia. Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntämisellä voidaan parhaimmillaan edesauttaa oppijoiden erilaisuuden ja yksilöllisyyden huomioimista. Yksilöllistä tukea antava, kannustava ja lahjakkuuden eri muodot huomioiva opetus on nykyaikaa. Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen RoSA-laboratorio tutkii ja kehittää digitaalisiin oppimisympäristöihin soveltuvia oppimista henkilökohtaistavia ratkaisuja. Suunnittelu- ja kehitystyössä huomioidaan laajasti elinikäisen oppimisen tukitarpeet oppimisratkaisuissa.
Tutkimus- ja kehitystyössä hyödynnetään sekä perinteisiä tilastollisia menetelmiä että informaatioteknologian lähestymistapoja ja oppimisanalytiikkan tekniikoita.
Projektit aiheesta
Metodologinen relationalismi ja pragmatismi
Klassinen amerikkalainen pragmatismi myöhempine kehityssuuntauksineen (relationaalinen metodologia) on noussut professori Osmo Kivisen johdolla yhdeksi RUSEn pysyvistä tutkimusteemoista. Erityisesti John Deweyn filosofia on ollut keskeinen lähtökohtana RUSEn pragmatistisessa tutkimuksessa ja relationaalisen metodologian kehittämistyössä. Deweyn ajatukset tekemällä oppimisesta ovat edelleen ajankohtaisia.
Yksi kehittämiskohde on yhteiskuntatieteellinen tutkimusmetodologia pragmatistisen ajattelun varassa (C. S. Peirce, William James, John Dewey, G. H. Mead, Richard Rorty, Hilary Putnam) Lähtökohta on, että kaikki tieteellinen tiedonhankinta on ongelmanratkaisua. Tutkimus on vastaamista/vastausten etsimistä tarkasti asetettuihin ja empiirisesti operationalisoitavissa oleviin yksiselitteisiin tutkimuskysymyksiin. Päämääränä on löytää kulloinkin relevantit sosiaaliset mekanismit mahdollistamaan tapantumakulkujen kausaalisen selittämisen.
Koulutuksen ja työelämän väliset suhteet
Kiinnostuksen kohteena ovat työssä oppiminen, työllistyminen, hankittujen tietojen ja taitojen soveltaminen työelämässä, osaaminen ja aikuiskoulutus. Teemalla on yhtymäkohtia myös deweyläiseen pragmatismiin tekemällä oppimisen käsitteen kautta sekä korkeakoulutustutkimukseen korkeakoulutettujen työllistymistä tutkivissa projekteissa.
Projektit aiheesta
Syrjäytymisen ehkäiseminen
RUSE on koko olemassaolonsa ajan tehnyt tutkimus- ja kehitystyötä nuorten syrjäytymiseen liittyvissä projekteissa. Tavoitteena on tuottaa sellaista uutta tietoa ja ymmärrystä syrjäytymisen mekanismeista ja nuorten elämänkulusta jolla voitaisiin edesauttaa nuorten koulutus- ja elämänmahdollisuuksia.
Projektit aiheesta
Jatko-opiskelijoiden meneillään olevia tutkimuskohteita:
- Suomalaisten digitaaliset informaatiotaidot (Loretta Saikkonen)
- Evidenssiperustainen politiikka korkeakoulutuksessa (Anniina Huohvanainen)
- Applying relational methodology in analyzing equality of educational opportunity and productivity (Juha Hedman)
- Työ, osaaminen ja käytännöt - Ammatillisen opettajan työ pragmatismin näkökulmasta (Paula Huhtala)