Filosofian oppiaineen historiaa

Turun Akatemia

Ensimmäiset maininnat Suomessa annetusta filosofian opetuksesta ovat vuodelta 1286 Turun Katedraalikoulusta. Koulussa oli kaksi osastoa, alempi, jossa annettiin yleistä peruskoulutusta ja ylempi, jossa pappiskoulutettavat opiskelivat scholares clerici opintojen lisäksi myös ns. trivium-aineita: latinan kielioppia, retoriikkaa ja logiikkaa. Varsinainen korkeampi filosofian opetus alkoi kuitenkin vasta 1640- luvulla Turun Akatemiassa. Akatemiaan perustettiin kaksi filosofian professuuria, teoreettisen filosofian, professor logices et poëseos ja käytännöllisen filosofian professor politices et historiarum oppituolit. Ensin mainittu käsitti siis logiikan ja metafysiikan lisäksi myös runousopin. Jälkimmäinen professuuri kattoi nimensä mukaan filosofian historian ja politiikan sekä myöhemmin myös talousopin ja etiikan opetuksen. Vuonna 1827 kaupungissa raivonneen tulipalon jälkeen yliopiston toiminta jouduttiin keskeyttämään.

Suomenkielinen Turun yliopisto

Suomen itsenäistyttyä yliopisto-opetus jatkui Turussa ruotsinkielisessä Åbo Akademissa 1918 ja suomenkielisessä Turun Yliopistossa 1920. Ensimmäisten humanistiseen tiedekuntaan perustettujen oppituolien joukossa oli myös filosofian professuuri, jonka haltijaksi nimitettiin 1921 Eino Kaila. Kaila, joka tunnetaan erityisesti logiikan, tieteenfilosofian ja tietoteorian tutkimuksistaan, toimi professorina vuoteen 1930. Kailan seuraajina toimivat sittemmin professorit J. E. Salomaa 1931-58 ja Sven Krohn 1960-67.

Teoreettisen filosofian professuuri

Vuonna 1968 filosofian oppituoli muuttui teoreettisen filosofian professuuriksi, jossa Krohn jatkoi vuoteen 1970. Vuosina 1972-1999 viranhaltijana oli Risto Hilpinen. Hilpisen kaudella painopiste sekä opetuksessa että tutkimuksessa oli systemaattisessa filosofiassa. Hilpisen johdolla tutkittiin mm. filosofisen logiikan eri alueita, tieto-oppia, normiteoriaa, tieteenfilosofiaa, ontologiaa ja kielifilosofiaa. Viime vuosina teoreettisen filosofian tutkimus on keskittynyt erityisesti filosofian klassikoiden tutkimiseen professori Olli Koistisen johdolla (2002-2023)

Käytännöllinen filosofia

Vuonna 1965 perustettiin käytännöllisen filosofian professuuri, jonka ensimmäinen haltija oli Juho Tenkku vuoteen 1973. Tuona aikana käytännöllisen filosofian tutkimus ja opetus keskittyi lähinnä moraali- ja yhteiskuntafilosofian klassikoihin. Käytännöllisen filosofian professuuri siirtyi vuonna 1967 humanistisesta tiedekunnasta vasta perustettuun yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Käytännöllisen filosofian professorina oli vuodesta 1976 vuoteen 2002 Juhani Pietarinen. Hänen aikanaan käytännöllinen filosofia otti uudeksi tutkimuskohteekseen mm. bioetiikan ja geenietiikan, joiden tutkimusprojekteja varten perustettiin erillinen bioetiikan keskus. Vuonna 2004 käytännöllisen filosofian professoriksi nimitettiin Eerik Lagerspetz.

Kansainväliset yhteydet

Turun yliopisto on kuulunut vuodesta 1995 Euroopan vanhimpien yliopistojen muodostamaan Coimbra-ryhmään, johon kuuluvat mm. Upsalan, Bolognan, Cambridgen ja Oxfordin yliopistot. Filosofian laitoksella on jo entuudestaan ollut yhteyksiä muutamiin ryhmän yliopistoihin, mm. professori Hilpinen on ollut vuonna 1995 Grazin yliopistossa vierailevana professorina. Onkin oletettavaa että jäsenyys lisää tulevaisuudessa Coimbra-ryhmän yhteisiä projekteja.
 
Lähteet:
Nurmi, M. & Somerkoski, P.: The University of Turku, Turku, 1982
Perälä T.: Turun yliopisto 1939-1974, Turku, 1977
Rein, T.: Filosofins studium vid Åbo Universitet, Helsingfors, 1908