Epätasaisesti jakautunut globaali luonnonvarojen ylikulutus uhkaa kaikkia yhteiskuntia tukevia järjestelmiä. Elonkirjon hälyttävä pieneneminen ja ilmastonmuutos ovat ihmisen yksinomaan aiheuttamia, tulevaisuutemme suurimpia uhkakuvia.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus tekee työtä kestävien, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien puolesta. Tutkimus-, koulutus- ja kehityshankkeemme ovat monitieteisiä ja kansainvälisiä. Kestävät energiajärjestelmät, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen ja sopeutuminen, resurssiviisaus ja kestävä ja oikeudenmukainen biotalous ovat keskeisiä teemojamme.
Pyrimme löytämään uusia näkökulmia monimutkaisiin eko-sosiaalisiin ongelmiin muun muassa vahvistamalla globaalin etelän korkeakoulujen kapasiteettia, kehittämällä uusia työkaluja kestävyyden mallintamiseen ja indikaattoreiden analysointiin, työskentelemällä ylikansallisen tulevaisuuslukutaidon parantamiseksi, ja tukemalla läpileikkaavaa ilmastonmuutosopetusta Suomen korkeakouluissa.
Käynnissä olevat tutkimus- ja kehittämishankkeet:
BIODIFUL on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke, jonka tavoitteena on luoda ja varustaa muutoksen tekijöiden verkosto, joka synnyttää luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtajuutta niin liiketoiminnassa, yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin jokaisen arkisessa elämässäkin.
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkijaryhmä vastaa hankkeen 5. työpaketista "Elonkirjo ja yhteiskunta", jossa keskitytään esimerkiksi lainsäädäntöön sekä taloudellisiin ja poliittisiin ohjauskeinoihin, niihin reunaehtoihin, jotka määrittelevät yksilöiden ja yritysten toimintaa. Tavoitteena on sekä tunnistaa elonkirjon vaalimisen esteitä että löytää radikaalia muutosta tukevia ratkaisuita.
Hanke toteutetaan vuosina 2021-2027.
Lisätietoja: Sari Puustinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Modernien energiapalveluiden saatavuudella on suora vaikutus lukuisiin kestävän kehityksen mittareihin. Lesotho on YK:n mittareilla yksi vähiten kehittyneistä maista, ja siellä monilla kotitalouksilla ei ole sähköä (alle 50 % sähköistysaste, noin 10 % maaseudulla v. 2019). Niillä alueilla, joilla sähköä on saatavilla, sähkön kulutus kasvaa vauhdilla, johon tarjonta ei pysty vastaamaan. Lesothossa on kuitenkin runsaasti potentiaalia vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoon.
Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen ja hyötysuhteen parantaminen voivat mahdollistaa kestävät energiaratkaisut ja vähentää sähkönkulutuksen kasvun vaikutusta kasvihuonepäästöjen määrään. Yksi suurimmista esteistä kestävälle energiankäytölle ja tuotannolle Lesothossa on osaavan työvoiman saatavuus.
PROPEL on Lesothon kansallisen yliopiston (NUL), Turun yliopiston (UTU) ja Aalto-yliopiston yhteistyöhanke. PROPEL:n päätavoitteita ovat kansainvälistymisen edistäminen ja Lesothon kansallisen yliopiston kapasiteetin vahvistaminen, erityisesti suhteessa tulevaisuusresilienttiin kestävän energian koulutukseen. PROPEL-hankkeessa käytetään trainer of trainers-metodologiaa vahvistamaan korkeakouluhenkilöstön kestävään energiatuotantoon ja -kulutukseen liittyvää osaamista ongelmalähtöisen pedagogiikan, verkko-oppimisen ja monimuoto-opetuksen kautta. Hanke tukee Lesothon kansallisen yliopiston MSc in Sustainable Energy-ohjelmaa ja sen oppimistuloksia niin kontakti- kuin verkko-opetuksessakin.
Hankkeen toiminnot keskittyvät
- Kestäviin energiaratkaisuihin liittyvään opetussisältöön, joka käyttää holistista ja systeemistä näkökulmaa, joka yhdistää kysynnän ja tarjonnan keskeiset kysymykset.
- Korkealaatuisen ongelmalähtöisen ja digitaalisen kestävän energiakoulutuksen toimittamisen mahdollistamiseen pedagogisen osaamisen vahvistamisen avulla; sekä
- Kansainvälistymistoimintoihin ja pitkäikäisiin kumppanuuksiin NUL:n, UTU:n ja AU:n välille opetus- ja opiskelijavaihdon, tutkimusyhteistyön ja verkostoitumisen avulla.
PROPEL pyrkii myös luomaan työelämäkontakteja, vieden tietoa hankkeen tuloksista ja temaattista osaamista teollisuuteen, julkiselle sektorille ja kansalaisyhteisöihin pitkäikäisen yhteistyöpohjan rakentamiseksi.
PROPEL on osa Turun yliopiston toimia ilmastonmuutokseen reagoimisessa. Tukemalla tulevaisuusresilienttiä kestävän energian koulutusta Lesothossa ja yliopistojen välistä kansainvälistä yhteistyötä kestävän energian saralla hanke tukee sekä paikallisia koulutustarpeita, että vaikuttaa vihreiden työpaikkojen syntyyn ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Tutkimus on osa Team Finland Knowledge -ohjelman rahoitusta ja toteuteaan 31.12.2024 mennessä.
Lisätietoja: Osku Haapasaari
Tulevaisuuslukutaito tarkoittaa yksilön kykyä ymmärtää miten tulevaisuus vaikuttaa nykyhetkeen ja toisin päin, miten nykyhetken päätökset ja teot vaikuttavat tulevaisuuteen. Tulevaisuuslukutaidon kehittämisen tavoitteena on oppia ajattelemaan tulevaisuudesta laajemmin ja oppia hyödyntämään henkilökohtaista tulevaisuuskuvittelun kapasiteettia nykyhetkessä tehtävien päätösten pohjalla.
Tulevaisuuslukutaidon avulla yksilöt pystyvät hahmottamaan paremmin vaihtoehtoisten tulevaisuuksia, ymmärtämään oman roolinsa ja vastuunsa tulevaisuuden rakentamisessa sekä tarkastelemaan tulevaisuudesta käytävää keskustelua kriittisesti. Tulevaisuuslukutaito vahvistaa yksilön henkilökohtaista resilienssiä ja navigointikykyä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.
Professori Markku Wileniuksen UNESCO-professuurin 'Learning Society and Futures of Education' puitteissa kehitetään menetelmiä nuorten tulevaisuuslukutaidon opettamiseen, erityisesti monialaiseen ja oppiainekohtaiseen integrointiin lukio-opetuksessa. Menetelmiä kehitetään tiiviissä yhteistyössä kumppanikoulujemme sekä muiden opetusalan asiantuntijoiden kanssa.
Hankkeen verkkosivut: https://unescochair.utu.fi/
Lisätietoja: Markku Wilenius & Laura Pouru
Mitä vaikuttajat ajattelevat tulevaisuudesta ja pitävätkö he kuluttamista rajoittavien ohjauskeinojen käyttöönottoa mahdollisena?
Väitöstutkimuksen tavoitteena on tutkia suomalaisia vaikuttavassa asemassa olevia toimijoita, joilla on mahdollisuuksia omalta osaltaan edistää kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen teema on tutkimuksessa rajattu kuluttamiseen ja sen ohjauskeinoihin.
Tavoitteena on selvittää, kuinka tietoisia vaikuttajat ovat kestävään kuluttamiseen liittyvistä haasteista ja miten he kyseiset haasteet ymmärtävät. Vaikuttajien näkemyksiä kartoitetaan monivaiheisessa Delfoi-prosessissa, johon kutsutaan mukaan kestävään kehitykseen vaikuttavia suomalaisia toimijoita. Anonyymiin keskusteluun perustuvan prosessin aikana osallistuvat tahot saavat tietoonsa myös toisten tutkimuksessa mukana olevien tahojen mielipiteet ja perustelut.
Ymmärtämällä paremmin vaikuttajien näkemyksiä kestävän kehityksen toteutumismahdollisuuksista ja hyväksyttävistä edistämiskeinoista voidaan edesauttaa poliittisesti toimivien ratkaisujen löytämistä ja kehittämistä.
Tulosten perusteella voidaan myös tunnistaa keinoja, joiden avulla voidaan tukea kyseisten toimijoiden aktiivisuutta ja vaikuttavuutta kestävän kehityksen edellyttämän muutoksen edistämisessä.
Tutkimuksen rahoittaa Tiina ja Antti Herlinin säätiö, 2015–.
Lisätietoja: Sanna Ahvenharju, https://users.utu.fi/sajoahv/
