Tulevaisuuden tutkimuskeskus tunnistaa, analysoi ja tutkii tulevaisuuden nousevia teknologioita ja teknologisten transformaatioiden vaikutuksia ihmisiin, yhteiskuntaan ja luontoon. Edistämme innovaatioiden ja teknologioiden vastuullista kehittämistä sekä omaksumista ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen teknologioiden ennakointitutkimukseen. Kehitämme menetelmiä radikaalien nousevien teknologioiden tunnistamiseksi ja välineitä niiden arvioimiseksi. Tutkimme uusien innovaatioiden mahdollisia tulevaisuuksia sekä niiden mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia erilaisissa yhteyksissä. Viimeaikaisissa tutkimusprojekteissamme on pohdittu esimerkiksi tulevaisuuden ja yksityisyyden suojaa, Big Dataa, robotiikkaa, 3D-tulostusta ja uusia kiertotalouden mahdollisuuksia. Tutkimme myös uusia liiketoimintamalleja, aluekehitystä ja älykästä erikoistumista, jotka liittyvät muuttuviin innovaatioihin ja start-up-ekosysteemimalleihin.
Käynnissä olevat tutkimus-ja kehittämishankkeet:
DigiKyvykäs-hankkeen tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityksiä kehittämään työn tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia samanaikaisesti. Hanke keskittyy teollisuuden pk-yritysten kykyyn hallita teknologioita ja niihin liittyviä organisaatioon, prosesseihin ja toimintatapoihin liittyviä haasteita. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten yritykset voivat paremmin ottaa huomioon työntekijöiden tarpeet ja taidot hyödynnettäessä uusia teknologioita.
DigiKyvykäs -hankkeessa luodaan arviointimalli pk-yrityksen organisatorisen digikyvykkyyden tason arvioimiseksi. Arviointimallia täydentämään hankkeessa luodaan yrityksen rakenteisiin, prosesseihin ja käytäntöihin kohdentuva tiekarttatyökalu, joka auttaa yritystä tunnistamaan kehittämistarpeita sekä kohdentamaan niihin kehittämistoimenpiteitä, joiden avulla kehittyvät yritysten valmiudet hyödyntää uusia teknologioita ja digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta vaarantamatta. DigiKyvykäs-hankkeessa luodaan myös yritysten kehittymistä tukevaa koulutusmateriaalia.
Erityisesti huomiota kiinnitetään teollisuuden, tuotannon ja logistiikan aloihin. Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuisi yhteensä 75 yritystä. Hankkeen toteuttavat Oulun yliopisto (koordinaattori), Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampere Oy, Vantaan kaupunki, Yrityssalo Oy ja Prizztech Oy.
GYROSCOPE-hanke tarkastelee digitalisaation mahdollisuuksia ja riskejä merenkulun vihreässä siirtymässä
Digitaalisten ratkaisujen ajatellaan olevan avain siirryttäessä puhtaampaan, turvallisempaan ja tehokkaampaan logistiikkaan. Uusien laitteiden ja työkalujen käyttöönotto toimintaympäristön eri osissa kuitenkin myös lisää teknisten ongelmien ja uudenlaisten inhimillisten virheiden riskiä. Siirtymän kestävyyden varmistamiseksi on siis tärkeää tunnistaa ennakoivasti mahdolliset riskit, joita uudet digitaaliset ratkaisut voivat aiheuttaa.
GYROSCOPE tuottaa sidosryhmiä osallistavien prosessien ja nykyaikaisten riskianalyysimenetelmien avulla moniulotteisen kuvan kestävästä siirtymästä vähähiilisyyteen merilogistiikan sektorilla, pohtien vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. Sektorikohtaisen esimerkin kautta hanke pyrkii ymmärtämään kestävän vihreän siirtymän luonnetta ja edellytyksiä myös yleisemmin, tarkastellen digitalisaation kehityskuvaa sen osana.
Hanketta koordinoi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja mukana partnereina ovat Merikotka-tutkimuskeskus, Aalto-yliopisto sekä Helsingin yliopisto.
Tutkimushankkeelle on myönnetty vuosina 2023–2025 Euroopan unionin elpymisvälinerahoitusta (NextGenerationEU) Suomen Akatemian kautta projektinumerolla 353056.
Lisätietoja: Toni Ahlqvist, Mikkel Stein Knudsen & Ville Lauttamäki
Hankesivut: gyroscope-project.fi
As a Coordination and Support Action funded by the EU, project “Eye of Europe” aims to enhance the integration of foresight practices into Research and Innovation (R&I) policy making across Europe. Ultimately, the project envisions a more cohesive and influential R&I foresight community that contributes significantly, as a collective intelligence, to shaping and guiding policy decisions.
To this end, Eye of Europe builds on existing initiatives and experiences to foster knowledge-sharing between foresight practitioners and policy makers, attract domain experts in foresight endeavours, and engage a broader audience in futures thinking.
The project runs between November 2023 - October 2026.
Partners
- Unitatea Executiva pentru Finantarea Invatamantului Superior a Cercetarii Dezvoltarii si Inovarii (UEFISCDI)
- Austrian Institute of Technology GmbH (AIT)
- University of Turku (UTU)
- VDI/VDE Innovation + Technik GmbH (VDI/VDE IT)
- German Aerospace Center (DLR)
- Fundacao para a Ciencia e a Tecnologia (FCT)
- Consiglio Nazionale delle Ricerche (CNR)
- Technologicke Centrum Praha ZSPO (TC Praha)
- Agentia Nationala pentru Cercetare si Dezvoltare (ANCD)
- Urad Vlady Slovenskej Republiky (UV SR)
- Asociatia Institutul de Prospectiva (PROSPECTIVA)
- Institut National de Recherche pour l'Agriculture, l'Alimentation et l'Environnement (INRAE)
- S. Mantzanakis Kai Sia O.E (Helenos)
- Insight Foresight Institute SL (IFI)
- Arctik SRL (ARCTIK)
- Kozgazdasag-es Regionalis Tudomanyi Kutatokozpont (CERS)
Further information: Mikkel Knudsen, FFRC
FLIARA-hanke (Female Led Innovation in Agriculture and Rural Areas) on Euroopan komission Horizon Europe -rahoituksen hanke, jossa tutkitaan naisvetoisia maatiloja sekä maaseutua koskevia innovaatioita.
Hanke toteutetaan 1.1.2023-31.12.2025 välisenä aikana.
Projektin verkkosivut: https://fliara.eu/
Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
LifeFactFuture yhdistää life science- ja teknologiayritysten huippuosaamisen sekä suomalaiset tutkijat. Hankkeen tavoitteena on kehittää tulevaisuudenkestävää tuotantolaitosta. Yhteistyö vauhdittaa digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa ja datan tehokkaampaa hyödyntämistä sekä tekee Suomesta maailman houkuttelevimman paikan datalähtöiselle life science -teollisuudelle.
Konsortiota rahoittaa Business Finland, mukana olevat yritykset sekä yliopistot ja se toteutetaan 1.1.2024-30.6.2026 välisenä aikana. Hankekokonaisuuden budjetti on yhteensä 11,7 M€.
Rahoituspäätös on erinomainen esimerkki julkisten tutkimus- ja kehittämispanostusten suuntaamisesta tärkeään tutkimusyhteistyöhön korkeakoulujen ja yritysten välillä.
Konsortioon kuuluvat Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Suomen johtavat life science -valmistajat sekä data- ja teknologiayrityksiä. Lisäksi lääkealan sääntelyviranomainen Fimea on mukana hankkeessa lääkelainsäädännön asiantuntijana.
Turun yliopistolta hankkeeseen osallistuu monitieteinen tutkimusryhmä, jonka osaamisaloja ovat tietotekniikka, tuotantotalous, konetekniikka sekä teknologia- ja strateginen ennakointi. Turun kauppakorkeakoulusta ovat mukana tutkimusryhmät Laboratory of Business Disruption sekä hankkeen koordinaatiosta ja osatoteutuksesta vastaava Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusryhmä Tulevaisuustislaamo.
Lisätietoja: Keijo Koskinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Turun yliopiston ja VTT:n SusFlow-tutkimushankkeen tavoitteena on edistää laivanrakennusverkoston kehittymistä entistä avoimemmaksi, kestävämmäksi ja ympäristöystävällisemmäksi tukemalla laivaprojekteihin toimittavia yrityksiä tuomaan monipuolisemmin esiin vastuullisuuteen vaikuttavia prosesseja ja ratkaisuja. Yhteistyötä kehittämällä suomalaisilla toimijoilla on mahdollisuus ennakoivasti vaikuttaa alan vaatimuksiin globaalisti.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus selvittää hankkeessa, miten vastuullisuustieto virtaa projektipartnereiden verkostossa. Tavoitteena on löytää keinoja, miten tieto ihmisten ja organisaatioiden välillä välittyy mahdollisimman sujuvasti tai toisaalta missä mahdollisesti on katkoksia vastuullisuustiedon virtauksessa. Olemme mukana verkoston toiminnan tutkimisessa ja viestinnässä muiden tutkimuspartnereiden kanssa.
Sustainability Through Information Flows (SusFlow) -hankkeen päärahoittajana on Business Finland ja se liittyy Meyer Turun vetämään NEcOLEAP-veturiohjelmaan, jonka tarkoituksena on kehittää ilmastoneutraalia risteilyalusta. Hanke toteutetaan 1.1.2023–28.2.2025.
Hankkeen tutkimusosapuolina ovat Turun yliopisto sekä VTT Oy. Yritysosapuolia ovat Evac Oy, Meyer Turku Oy, Lautex Oy, Oy NIT Naval Interior Team Ltd, ALMACO Group Oy, Smartpipe System Oy, Piikkio Works Oy, SSAB Europe Oy, Semantum Oy, Paattimaakarit Oy, Royal Caribbean Group sekä Meriteollisuus ry.
Lisätietoja: Leena Jokinen & Katariina Heikkilä.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu koordinoi Business Finlandin rahoittamaa, kaksivuotista (2023–2025) ECOCRIN-hanketta, joka yhdistää luovien alojen tarpeet ja kehittämisen keinot uudenlaisiksi innovaatio- ja kulttuuripolitiikan tekemisen tavoiksi. ECOCRIN tekee yksityisten, julkisten ja kolmannen sektoreiden toimijoiden kanssa yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti.
Hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluvat muun muassa Coimbran yliopisto, Kings’ College London, Latvian Academy of Culture, Stockholm School of Economics in Riga, Utrechtin yliopisto sekä Suomesta Cupore, Creative Finland, Kuhmotalo, Kulttuurikampus Turku, Porin kaupunki, Taiteen edistämiskeskus, Tapahtumateollisuus sekä Työ- ja elinkeinoministeriö.
Turun yliopistossa kolmesta tiimistä muodostuvaa hanketta johtaa professori Jarna Heinonen (Yrittäjyys). Hänen tiiminsä tutkijoina työskentelevät dosentti, erikoistutkija Pekka Stenholm, erikoistutkija Kaisa Hytönen sekä erikoistutkija Tommi Pukkinen. Porin yliopistokeskuksen tiimissä on dosentti, erikoistutkija Arja Lemmetyinen.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus tuo hankkeeseen teoreettisen osaamisen rinnalla tulevaisuusperintöverstaan ja tulevaisuuslukutaitolaboratorion osallistavat menetelmät, jotka perustuvat yhteiskehittämiseen ja tukevat tulevaisuusajattelua. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tiimiä johtaa dosentti, yliopistonlehtori Katriina Siivonen. Hänen kanssaan tiimissä työskentelevät dosentti, erikoistutkija Pauliina Latvala-Harvilahti ja projektitutkija Amos Taylor.
Hankesivut: https://sites.utu.fi/ecocrin/
Lisätietoa: Pauliina Latvala-Harvilahti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
