Aiemmin toteutettuja hankkeita: Strateginen ennakointi ja johtaminen
Turun yliopiston tulevaisuusalusta Bastu® rakentaa kuudennen aallon resurssiviisasta taloutta ja yritysekosysteemiä konkreettisen tekemisen ja nopeiden kokeilujen kautta. Bastun tehtävä on mahdollistaa ja tukea alueen yritysten kehitystä törmäyttämällä asiantuntijaorganisaatioiden osaaminen yritysten käytännön tekemisen kanssa. Bastu yhdistää Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ennakointiosaamisen yritysten konkreettisiin tarpeisiin.
Varsinais-Suomessa on vahvaa osaamista ja ainutlaatuisia resursseja, joita voidaan uusintaa ja uudistaa erilaisina yhdistelminä ja hyödyntää kestävästi. Bastu-verkostossa yritykset osallistuvat kestävän ja merkityksellisen tulevaisuuden rakentamiseen.
Verkkosivut: https://bastuturku.utu.fi/
Lisätietoja: Keijo Koskinen ja Essi Silvonen
Hankkeessa keskitytään asiantuntijatyövaltaisten pk-yritysten ja henkilöstön muutos- ja uudistumiskyvyn kehittämiseen. COVID-19 -pandemian aikana asiantuntija-aloilla on melko onnistuneesti siirrytty etätyöhön, mutta pitkällä aikajänteellä eristäytyminen ja tilanteen epävarmuus vaikuttavat työhyvinvointiin sekä yritysten innovatiivisuuteen ja yhteisölliseen oppimiseen.
Uusien työpaikkojen luominen edellyttää innovaatioita, joiden edellytys on niitä ruokkiva organisaatio- ja johtamiskulttuuri. Etenkään asiantuntijaorganisaatioissa kyse ei ole vain johtajien osaamisen lisäämisestä, vaan koko organisaation jäsenten johtajuusajattelun kehittämisestä: itsensä johtamisesta ja yhdessä johtamisesta. Koronasta toipumisessa eduksi olisi, ettei työpaikoilla palauduttaisi suoraan vanhaan vaan kehittyisi innovaatioille otollisempia ja samalla ympäristölle myönteisempiä toimintamalleja.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa yritysten ja henkilöstön muutoskyvykkyyttä omaksumalla vuorovaikutteisia toimintatapoja sekä kehittämällä johtajuutta ja tulevaisuusajattelua. Eri organisaatioiden asiantuntijoille suunnatulla valmennuksella lisätään työpaikkojen sisäisiä osallistamisen ja yhteisölliseen kehittämisen käytännönvalmiuksia. Lisäksi valmennuksella tuetaan yksilöiden taitoja navigoida epävarmoissa tulevaisuuksissa.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n (koordinaattori), Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Centria AMK:n sekä Valtakunnallisen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n (Pajulahti) kanssa.
Hankkeen rahoittaa 1.9.2021–31.8.2023 välisenä aikana Hämeen ELY-keskus, toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet. Hanke rahoitetaan REACT-EU -välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Lisätietoja: Hanna-Kaisa Aalto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Ilmasto- ja energiastrategiat käsittelevät planeettamme tulevaisuutta. Niiden kehitystä ja vaikutusta on hahmoteltu useissa yhteyksissä, ja skenaariot ovat prosessin keskeinen työväline. Kuitenkin, skenaarioiden käyttö ja vaikutus päätöksenteossa on jäänyt vähälle huomiolle. Deliberatiivinen ilmasto- ja energiapolitiikan ennakointi (DECENT) -hanke täyttää tätä tutkimusaukkoa tarkastelemalla kansallista skenaarioihin pohjautuvaa ilmasto- ja energiastrategiaprosessia.
Rahoitus: Suomen Akatemia, 2019–2023
Lisätietoja: Petri Tapio & Marjukka Parkkinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät ennakointitiedon entistä parempaa hyödyntämistä lainsäädäntötarpeiden tunnistamisessa ja lainsäädännön vaikutusten arvioinnissa. Lisäksi ne edellyttävät tulevien sukupolvien intressien ja oikeuksien huomioimista lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa, myös parlamentaarisessa lainsäädäntötyössä. Nämä kehittämistarpeet on tunnistettu monissa kehittyneissä demokratioissa sekä myös EU:ssa.
Vertailevasta näkökulmasta Suomessa on jo erittäin kehittynyt valtiollinen ennakointijärjestelmä, mutta tulevien sukupolvien huomioiminen lainsäädäännössä edellyttää ennakoinnin, lainvalmistelun sekä myös poliittisen päätöksenteon käytäntöjen kehittämistä edelleen. Ennakoinnin ja tulevien sukupolvien huomioimiseen tähtäävien käytäntöjen kehittäminen edellyttää monitieteistä tutkimusta, jossa hyödynnetään tulevaisuuden tutkimuksen, politiikan tutkimuksen ja oikeustieteellistä asiantuntemusta.
Hankkeessa analysoitiin tulevien sukupolvien moraalista, juridista ja poliittista asemaa sekä pyrittiin selvittämään tulevien sukupolvien oikeuksien perustaa kestävän kehityksen näkökulmasta. Hankkeessa kartoitettiin ja vertailtiin ennakoinnin ja tulevien sukupolvien huomioimisen käytäntöjä kehittyneissä demokraattisissa valtioissa sekä EU:ssa. Kartoituksen perusteella pyrittiin määrittelemään parhaita kansainvälisiä käytäntöjä ennakointitiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa sekä tulevien sukupolvien intressien ja oikeuksien turvaamiseen poliittisessa päätöksenteossa yleisemmin.
Lisäksi hankkeessa kartoitettii ennakoinnin sekä tulevien sukupolvien huomioimisen nykytilaa Suomessa sekä tunnistettiin ongelmakohtia suomalaisen lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa. Hankkeen tavoitteena oli tarjota konkreettisia kehittämisehdotuksia siitä, miten suomalainen ennakointi- ja päätöksentekojärjestelmä voisi jatkossa paremmin huomioida tulevia sukupolvia.
Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä ajalla 1/2022–11/2022.
Lisätietoja: Toni Ahlqvist, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Hankkeen julkaisut:
- Turun yliopiston tiedote: Uudessa hankkeessa edistetään ennakointikäytäntöjä ja tulevien sukupolvien asemaa (16.3.2022)
- Raportti: Ennakointi ja tulevat sukupolvet lainvalmistelun prosesseissa, instituutioissa ja käytännöissä (22.11.2022)
- Policy Brief: Strengthening foresight and the role of future generations in Finnish lawmaking (22.11.2022)
- Tiedote: Raportti: Ennakointi vahvemmin osaksi lainvalmistelua (22.11.2022)
COVID-19 -pandemia on aiheuttanut uusia haasteita yritystoimintaan. Ennusteet esimerkiksi majoitus-, ravitsemus- ja matkailualoilla sekä tapahtumatuotannossa ovat dramaattisen huonot. Innovoinnilla ja palveluiden ja tuotteiden kehittämisellä on mahdollista vaikuttaa yritysten tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen, joka puolestaan vaikuttaa hyvinvoinnin paranemiseen.
Varsinais-Suomen maakuntastrategia kannustaa kasvuyrittäjyyteen, innovaatioihin sekä kumppanuuksiin ja rohkeisiin kokeiluihin dynaamisen yhteistyökulttuurin edistämiseksi. Varsinais-Suomen maakuntaohjelma kannustaa yritysten ja koulutuksen tuottajien tiiviiseen strategiseen kumppanuuteen. Varsinais-Suomen alueellisen selviytymissuunnitelman mukaan maakunnassa ovat epidemiasta pahiten kärsineet matkailun, kauppa- ja palvelualoilla sekä majoitus- ja ravintolasektorilla ja kulttuuri ja tapahtumantuotannossa työskentelevät mikro- ja pk-yrittäjät sekä näiden yritysten henkilöstö. Elvytysrahoja suunnataan yritysten mahdollisuuksiin parantaa kilpailukykyä ja luoda uutta liiketoimintaa ja kasvua ja edelleen uusia työpaikkoja. Keskeistä on mm. ilmastonmuutoksen vastainen työ.
Hankkeella pyritään vastaamaan Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan ja maakuntaohjelmaan sekä Varsinais-Suomen alueelliseen selviytymissuunnitelmaan. Hankkeen päätavoitteena on auttaa ja tukea vakiintunutta yritystoimintaa harjoittavia yrittäjiä ja yritysten henkilöstöä kehittämään ympäristöystävällistä uutta liiketoimintaa innovoinnin avulla, jotta yritykset selviävät pandemia vaikutuksista. Hankkeessa keskitytään auttamaan Varsinais-Suomen alueella pahiten pandemiasta kärsiviä aloja. Tähän päätavoitteeseen päästään monipuolisen tulevaisuusorientoituneen kestävään kehitykseen nojaavan innovointiprosessin ja kokeilujen, asiantuntijoiden tuen ja verkostoitumisen avulla.
Hanketta toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus, jotka omaavat laajat verkostot ja muodostavat vahvan kombinaation keskinäisessä yhteistyöstään ja myös yhteistyössään yrittäjien kanssa.
Hankkeen rahoittaa 1.9.2021–31.8.2023 välisenä aikana Keski-Suomen ELY, toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet. Hanke rahoitetaan REACT-EU -välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Lisätietoja: Hanna-Kaisa Aalto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
https://businessclub.turkuamk.fi/innotutka/
Aalto, Hanna-Kaisa (2023) Ideointia ja uudistumista ennakoiden – Innotutkan vinkkejä pk-yrittäjille. Tutu eJulkaisuja 2/2023, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. ISBN 978-952-249-590-7, ISSN 1797-1322, 40 s.
KUNTASUKU-projektista uusi tapa kuntien huoltosuhteiden analyysiin
Turun ja Vaasan yliopistojen yhteishankkeessa selvitetään Tilastokeskuksen pitkäaikaisten aineistojen avulla kuntien ja maakuntien tuloja ja menoja asukasta kohti erilaisissa huoltosuhdetilanteissa.
Tavoitteena on selvittää, miten kuntien rahankäyttö on vaikuttanut huoltosuhteeseen. Tutkimus paneutuu erityisesti maakuntien rahankäytön tilastollisten yhteyksien löytämiseen ja huoltosuhteiden ennustamiseen. Tulevaisuutta hahmotetaan nyt ensimmäistä kertaa näin laajan tilastoaineiston ja merkitseviksi todettujen sosio-ekonomisten muuttujien pohjalta.
Hankkeessa rakennetaan käyttökelpoisia työkaluja huoltosuhteiden parantamiseen. Tieto auttaa suunnittelemaan kuntataloutta ennakoivasti.
Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaa tutkimusta koordinoi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, dosentti Jari Kaivo-oja. Tilastoanalyyseistä vastaa Vaasan yliopiston tohtorikoulutettava Samuli Aho. Tutkimuksen yhteenvetoraportti ilmestyy loppuvuodesta 2022.
> Lue Kaivo-ojan ja Ahon blogikirjoitus (2.9.2022)
> Lue Kaivo-ojan haastattelu Polemiikki-lehdestä 3/2021, s. 40-44.
Tulevaisuuden kestävä yhteiskunta on siirtynyt fossiilitaloudesta bio- ja kiertotalouteen. Muutos on järisyttävä, sillä nykyinen fossiilitalouden maailmanmalli on monessa suhteessa hyvin erilainen kuin sen jälkeinen maailmanmalli. Erot liittyvät muun muassa perusluonteeseen (keskittynyt vs. hajautunut), paikkasidokseen, talousmalliin, talouden fokukseen, kulutusmalliin, toimien ulkoisvaikutuksiin ja hiilensidontaan.
Maaseudun toimijoiden asema ja maaseudun yhteiskunnallinen rooli voi toteutua maailmanmallin muutoksessa hyvin eri tavoin. Kaikki biotalouden hyödyntämät luonnonvarat sijaitsevat maaseudulla. Kiertotaloudessa maaseutu on kaupunkien tapaan monipuolisesti osallisena.
MAKE-hankkeen tavoitteena on
- kuvata fossiilitalouden jälkeisen yhteiskunnan ilmentymiä,
- tunnistaa esteitä maaseudun elinvoimaa vahvistavien ilmentymien yleistymiselle ja
- ääritellä keinoja esteiden poistamiseksi.
Hankkeen toteuttavat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus sekä Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu. Se alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.12.2021. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä.
Hankkeen verkkosivut: www.kestavamaaseutu.info
Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen
Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttavat yhdessä Metsäbiotalouden tulevaisuusajattelijat -yhteisoivaltamo (METUMO) -hanketta, joka järjestää metsäalan ja sen kumppanuusalojen toimijoille kohtaamisia, joissa kehitetään osallistujien ennakointikyvykkyyksiä. Tavoitteena on ennakointitutkimustiedon tehokas hyödyntäminen ja jalostuminen tulevaisuustietoiseksi, uudistaen varautuvaksi toiminnaksi.
Hanke tuottaa työelämän ja metsäalan korkeakoulutuksen tarpeisiin suunnatun valmentautumisaineiston, joka tarjoaa metsäbiotalouden toimijoille välineitä kehittää tulevaisuuslukutaitoaan.
Hanketta johtaa prof. Teppo Hujala Itä-Suomen yliopistosta. Hankkeen rahoittaja on Metsämiesten Säätiö.
Lisätietoa: Osku Haapasaari ja Katriina Siivonen
Hankkeen nettisivut
Lue myös: Metäbiotalouden ennakointia tukemassa
MyStory is an Interreg Nord funded project in a cross-border regional development context. The project is based along the Finnish-Swedish-Norwegian border region, along the Northern Lights Route. The Northern Lights Route is an official tourism road starting from Tornio-Haparanda and follows the E8 and Road 99 along Tornio and Muonio rivers all the way to Kilpisjärvi, and continues via Storfjord to Tromsø in Norway.
The route connects not only three neighbouring countries, but also six different languages (Finnish, Swedish, Norwegian, Meänkieli, Sami and Kven) and a shared history and cultural heritage. The common culture and history are strongly represented along the Northern Lights Route and the region shares a growing consciousness of its common roots and identity, which is the basis for this cross-border project.
The Northern Lights Route is still quite unknown. The main goal of the project is to develop the tourism in the region by supporting small-scale tourism companies and by developing tourism in the cross-border context through a common vision and a roadmaping process. The companies will receive support in using storytelling in their businesses by utilizing local cultural history and stories in a socially and culturally sustainable ways, and, in addition, new technologies such as virtual reality will be piloted. The project supports the development of new story and place-based digital tools and business concepts, skills development and cross-border collaboration with new, innovative digital solutions. This project is continuation to a previous project Our Stories, where stories from the region were collected and published in written, visual and audio forms.
The work package of FFRC is related to the strategic development of tourism in this cross-border region. FFRC will run a vision and roadmap process which objective is to find a common understanding on what the tourism in the region should be like and be based on, and how the tourism can be developed sustainably as a cross-border regional effort. The involvement and participation of the different stakeholders involved in tourism development in the region, such as municipalities, companies, development organizations and educational institutions, is the key for successful long-term planning.
Lapland University of Applied Sciences is the main coordinator of the project. In addition, stakeholders from Finland, Norway and Sweden are involved in the project. The project is financed by Interreg Nord, Lapin liitto, Council of Torne Valley, Innovasjon Norge, Forskningsrådet Norge and Troms og Finnmark Fylkeskommune.
Further information: Hanna Lakkala
Project's vision 2030 report:
Hanna Lakkala, Hazel Salminen, Laura Pouru-Mikkola, Noora Vähäkari & Natalia Pulakka (2021) Revontultentien visio 2030 - Revontultentie ja rajaseudun matkailu vuonna 2030. Lapin ammattikorkeakoulu.
https://northernlightsroute.info/
Hankkeen tavoitteena on mallintaa ja arvioida Suomen kotieläintuotannon vaihtoehtoisten kehityspolkujen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hankkeessa tuotetaan elintarvikealan toimijoiden strategiavalintojen ja hallinnon päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietoa erilaisten kotieläintuotannon intensiteettivaihtoehtojen vaikutuksista pellonkäyttöön, ympäristöön, aluetalouteen ja ulkomaankauppaan.
Hankkeessa laaditaan viisi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa Suomen kotieläintaloudesta noin vuonna 2040: kasvis-Suomi, ympäristö-Suomi, terveys-Suomi, huoltokyky-Suomi ja kotieläin-Suomi.
Hankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus Luke (koordinaattori), Tulevaisuuden tutkimuskeskus (TY) ja Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu (yritysten ympäristöjohtaminen).
Hankkeen kesto on 1.1.2018–31.3.2021. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä alan yritykset ja järjestöt (A-Tuottajat, HKScan, MTK, Raisio, Snellman, Valio, Salaojituksen Tukisäätiö).
Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen
> Lue lisää hankkeesta ja sen tuottamista Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvista.
Tutkimusraportteja:
Kuhmonen, Tuomas & Kuhmonen, Irene (2019) Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvat. TUTU eJulkaisuja 7/2019. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Turku. https://www.utupub.fi/handle/10024/147943
Kansallinen ja kansainvälinen ruokapolitiikka ja yhteiskunnallinen keskustelu on keskittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana ruokajärjestelmän hintakilpailukyvyn edistämiseen. Ruokajärjestelmän kokonaiskilpailukyky ei kuitenkaan muodostu vain tuotantokustannusedusta, vaan myös järjestelmän kyvystä täyttää perustehtävänsä – ruuan riittävästä tarjonnasta – erilaisissa olosuhteissa ja tilanteissa. Nykyinen ruokajärjestelmä perustuu syvään työnjakoon ja erikoistumiseen, joka samalla merkitsee järjestelmän osapuolten suurta riippuvuutta toisistaan.
Tämän tutkimuksen kohteena on erityisesti näistä keskinäisriippuvuuksista aiheutuva ruokajärjestelmän haavoittuvuus, joka uhkaa ruokajärjestelmän kykyä täyttää perustehtävänsä. Haavoittuvuuksien vähentäminen edellyttää näiden keskinäisriippuvuuksien systeemistä tarkastelua, minkä avulla voidaan tunnistaa keskeisiä ratkaisupisteitä. Haavoittuvuuksien muutoksia arvioidaan kolmen skenaarion avulla. Toimijaverkkoanalyysi paljastaa mahdolliset toimenpiteet haavoittuvuuksien vähentämiseksi kussakin skenaariossa; samalla se kertoo haavoittuvuuksien siirtymistä ja kerrannaisvaikutuksista näiden toimenpiteiden seurauksena.
Hanke toteutetaan v. 2021–2023 yhteistyössä Jyväskylän yliopiston sekä e2 Tutkimuksen kanssa. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, MTK.
Lisätietoja: tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Lehdistötiedote 6.3.3024:
Uusi tutkimus: Nykyisen ruokajärjestelmän haavoittuvuudet ovat samalla sen ominaispiirteitä
Turun kaupunki käynnisti syksyllä 2019 laaja-alaisen ja pitkälle tulevaisuuteen katsovan visiotyön. Osaamisen visiotyön tavoitteena on vahvistaa turkulaisten osaamista, houkutella uusia osaajia Turkuun sekä paremmin tunnistaa kaikkea sitä osaamista, mitä alueella on. Laajasti turkulaisia osallistanut visioprosessi katsoo vuoteen 2040 asti: millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?
Visioprosessi on pohja tiekarttaprosessille, joka ohjaa koulutuksen kehittämistä. Tiekartta kääntää ajatukset kouluttautumisesta osaamisen kehittämiseen ja tuo näkyväksi myös virallisen koulutuksen ulkopuolella hankittua osaamista. Tulevaisuudessa turkulaiset tunnistavat paremmin oman osaamisensa ja osaavat hyödyntää sitä entistä laajemmin.
Kokonaisvaltainen visio nostaa osaamisen merkitystä myös kaupungin kehittämisessä sekä nostaa Turun alueelliseksi ja valtakunnalliseksi suunnannäyttäjäksi. Tavoitteena on vastata jatkossa paremmin megatrendeihin, kuten digitalisaatioon sekä ikärakenteen ja ilmaston muuttumiseen. Turku on ensimmäinen suomalainen kaupunki, joka miettii tässä mittakaavassa tulevaisuuden osaamistarpeita ja osaamisen puitteita.
Visioprosessin loppuraportti:
Nieminen, Anne & Ollila, Johanna (2021) Turun osaamisen visio. Visioprosessin loppuraportti. Tutu eJulkaisuja 1/2021, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 46 s. ISBN 978-952-249-551-8 (pdf), ISBN 978-952-249-552-5 (painettu), ISSN 1797-1322.
Lisätietoja: Johanna Ollila ja Anne Nieminen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus.
Whenever you need extreme (WYNE) hanke edistää vähähiilistä liiketoimintaa ja elinvoimaa Tunturi-Lapissa yhdistärn extreme-luonnonolosuhteista kerättävän tiedon tulevaisuustietoon. Näistä jalostetaan kestävää liiketoimintaa hankkeessa rakennettavalla tulevaisuusalustalla ja innovaatioympäristössä yritysten kanssa.
Hankkeen toimenpiteet on jaettu kolmeen työpakettiin:
- Kestävän liiketoiminnan ja elinvoiman edistäminen Tunturi-Lapissa
- Extreme olosuhteiden kartoitus
- Viestintä ja hallinto.
Lopputuloksena syntyy Maailman puhtain innovaatioympäristö, joka tuo alueelle kestävän kehityksen periaatteilla toimivia yrityksiä, uusia työpaikkoja sekä T&K-investointeja.
Whenever You Need Extreme -hankkeella Tunturi-Lapin Kehitys ry (TLK), Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) vastaavat seutukunnan monipuolisen ja kestävän elinkeinorakenteen tarpeeseen. Alueellisina toimijoina TLK ry ja LTL ry tuovat hankkeeseen seutukunnan erityispiirteiden ja yrityskentän näkökulman.
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ennakointi- ja innovaatio-osaamiseen yhdistettynä hankkeessa tavoitellaan Tunturi-Lapin vetovoimatekijöiden tuotteistamista uusien yritysten houkuttelemiseksi alueelle sekä niiden erottautumiseksi kilpailijoista. Hankkeessa tehdään kaksi vuotta kehitystyötä alueen liiketoiminnan kehittämiseksi eri näkökulmat huomioiden siten, että alueella on vahva suunnitelma jatkoa varten.
Hanke toteutetaan 1.8.2021-30.6.2023 välisenä aikana ja sen rahoittaa 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet -ohjelma. Hankkeen kokonaiskustannus on 343 858 euroa.
Lisätietoja: Hanna Lakkala, Tulevaisuuden tutkimuskeskus