Aiemmin toteutettuja hankkeita: Tulevaisuustietoinen kulttuuri ja oppiminen

Climate University – Ilmastokoulutusta kestävien tulevaisuuksien luomiseksi

Climate University on kattonimekkeenä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalle kärkihankkeelle ”Monitieteinen digitaalinen oppiminen kestävän kehityksen haasteissa – joustavia opintopolkuja työelämään”. Hankkeen kuluessa yksitoista suomalaista yliopistoa yhdistää voimansa ja tutkijoidensa tieteellisen asiantuntemuksen uusien ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä kertovien verkkokurssien suunnittelussa.

Tavoitteena on kehittää digitalisaation ja avoimen koulutuksen tarjoamilla verkkotyökaluilla uusia kursseja ilmastomuutoksen ja kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseksi. Samalla rakennamme verkostoa koulujen väliseen yhteistyöhön ja eri tahoilla työskentelevien ilmastoammattilaisten keskuuteen. Hanketta rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi Suomen innovaatiorahasto Sitra ja hankkeeseen osallistuvat oppilaitokset.

Turun yliopisto osallistuu maantieteen laitoksen professori Jukka Käyhkön johtamassa osahankkeessa vuonna 2020 kahden kurssin kehittämiseen:

SystemsChange.Now

Sustainability.Now

Lisätietoja: Anna Kirveennummi, Morgan Shaw & Sari Puustinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

https://blogs.helsinki.fi/climateuniversity/

Ks. myös: Puustinen, Sari & Kirveennummi, Anna (2019) Innovations in education for sustainable future” in Turku 7.5.2019.

Dynaaminen museo ja tulevaisuusperintöverstas ekologisen jälleen rakentamisen työkaluiksi (DYNAMO)

DYNAMO-hankkeen tavoitteena oli luoda dynaamisen museon ja tulevaisuusperintöverstaan konseptit, jotka tähtäävät kulttuurin tavoitteelliseen transformaatioon kohti kestävämpää maailmaa. Tulevaisuusperintö antaa taidollisen ja tiedollisen, merkityksellistämisen kautta tunteisiin ja empatiaan kytkeytyvän työkalun ja dynaaminen museo mahdollistaa sen laajamittaisen käyttämisen.  

Hankkeen visiona on, että sen vaikutuksesta Suomeen syntyy joukko dynaamisia museoita, joiden palveluihin lähivuosina kuuluu tulevaisuusperintöverstaita, jotka toimivat vaikuttavina kulttuurisen kestävyystransformaation ja sivistyskäsityksen laajentamisen alustoina laajalle yhteiskuntaa.   

Dynaamisessa museossa on kyse toisaalta käsitteellisestä muutoksesta eli museotyön ymmärtämisestä uudella tavalla yhteiskunnan rajapinnassa toimivaksi instituutioksi, joka tuottaa tavoitteellista kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. 

Hankkeen toteuttavat 1.8.2020–31.3.2022 välisenä aikana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus (koordinaattori), Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osasto sekä Suomen Metsämuseo Lusto. DYNAMO on Sitran Sivistys+ -projektin osahanke ja lisäksi osa hankkeen rahoituksesta tulee Museoviraston Ratkaisuriihi-rahoituksesta Dynaaminen museo kestävyyden väylänä. 

Lisätietoja: Katriina Siivonen, Pauliina Latvala-Harvilahti ja Noora Vähäkari.

Hankkeen verkkosivut: utu.fi/dynamo

Nuorten yrittäjyyspolut maaseudulla (NUPO)

Hankkeessa kuvataan nuorten nykyisiä ja tulevia polkuja erilaisille maaseutualueille sijoittuvaan yrittäjyyteen sekä tunnistetaan niihin liittyvät nykyiset ja tulevat mahdollisuudet, esteet ja toimenpidetarpeet.

Hankkeessa on neljä työpakettia: 

  • Mitkä tekijät edistävät ja rajoittavat nuorten ryhtymistä yrittäjiksi erilaisilla maaseutualueilla; 
  • Millaisia rajoitteita nuorilla nykyisin on yrittäjyyspolulla etenemisessä erilaisilla maaseutualueilla; 
  • Millaisia mahdollisuuksia ja rajoitteita tuleva toimintaympäristö asettaa maaseudun yrittäjyydelle; 
  • Millä toimenpiteillä nykyisiä ja ennakoituja rajoitteita maaseudun yrittäjyydelle voitaisiin lieventää tai poistaa. 

Kokonaisuutena tutkimushanke avaa yrittäjyysprosessin ensisijaisesti yrittäjän henkilökohtaisen kokemusmaailman näkökulmasta, koska yrittäjyydessä on aina kyse yksittäisen henkilön valinnoista. Tässä suhteessa tutkimus tuottaa uudenlaista tietoa, jossa maaseudun yrittäjyys jäsentyy monipolvisena henkilökohtaisena valintaprosessina ja valintapuuna. Erilaiset markkinoiden, alueiden, sidosryhmien ja yhteiskuntapolitiikan tarjoamat mahdollisuudet ja asettamat esteet pystytään kiinnittämään yrittäjyysprosessin kannalta kriittisiin pisteisiin. 

Hankkeen toteuttaa Tulevaisuuden tutkimuskeskus (TY) ja sen kesto on 1.4.2018–31.12.2019. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Hankkeen verkkosivut: https://www.yrittajyyspolut.fi/

Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen

Osaamismatkalla

Tulevaisuuden työelämässä korostuvat jatkuva oppiminen, koulutusalojen ja -asteiden ylittävät osaamiset jaosaamisyhdistelmät sekä kyky nähdä osaaminen osana erilaisia urapolkuja. Ohjauksen tarve on elinikäistä jatavoitteena pitäisikin olla uraohjauksen jatkumo, jossa ohjausta on tarjolla kaikille sitä tarvitseville riippumatta siitä,ovatko he koulutuksen piirissä, työelämässä tai työelämän ulkopuolella. Tarvitaankin monialaisen uraohjauksenkehittämistä sekä ohjauksen näkemistä kaikkien tehtävänä.

Osaamismatkalla-hankkeessa keskitytään erityisestiyksilöllisten siirtymien ohjaamiseen sekä oppilaitosten ja muiden ohjaustahojen yhteistyön ja monialaisenuraohjauksen kehittämiseen. Hankkeessa tuotetaan monialaisen uraohjauksen verkkovalmennus, jossa perehdytetään osallistujatosaamisidentiteetin rakentumiseen, uraohjaukseen, Opintopolun ja muiden digitaalisten palveluiden käyttöön sekäsiirtymien ohjaukseen. Valmennuksen suorittaneille tarjotaan mahdollisuus osoittaa oma osaamisensa suorittamallaosaamismerkki.

Hankkeen tavoitteena on:  

  • Vahvistaa ohjaustyötä tekevien osaamista hakeutumis- ja siirtymävaiheiden monialaisessa ohjauksessa Opintopolun, Työmarkkinatorin ja muiden digitaalisten palveluiden hyödyntämisessä.
  • Kehittää ohjauspalveluita tuottavien tahojen, kuten Ohjaamoiden, nuorisotoimen ja järjestöjen sekä 2. ja 3. asteenkoulutustahojen välistä yhteistyötä monialaisten ohjauspalveluiden hyödyntämisessä ja kehittämisessä.
  • Lisätä ohjaustyötä tekevien tietoa ja osaamista erilaisten opinto- ja urapolkujen ohjaamisesta ja opintojenjoustavista suoritusmahdollisuuksista yli tutkintorajojen.
  • Kouluttaa ohjaajia osaamisidentiteettiä tukevan, tulevaisuussuuntautuneen ja normitietoisen ohjauksenmenetelmien ja palveluiden hyödyntämiseen.    

Hankkeen toteuttajat:

  • Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus (koordinaattori)
  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Oulunammattikorkeakoulu
  • Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö
  • Raahen koulutuskuntayhtymä Brahe
  • Seinäjoenkoulutuskuntayhtymä Sedu ja
  • Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia.

Hankkeen rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Euroopan sosiaalirahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hanke toteutetaan 1.8.2020–30.4.2022 välisenä aikana.

Lisätietoja: Johanna Ollila ja Sari Miettinen

https://osaamismatkalla.fi

EU

Osaamispolkuja tulevaisuuteen (OSATA)

OSATA-hankkeen tavoitteena oli toteuttaa oppilaitoksille toimintamalli, jolla osaamisidentiteetin kehittymistä tuetaan opintojen alkuvaiheesta lähtien, jatkokoulutusvalintaan ja työelämään siirtymiseen saakka. Opiskelijoille tullaan toteuttamaan aktiivisuutta tukevia työkaluja ja valmennusta itseohjautuvaan opinto- ja urapolkujen luomiseen sekä osaamisidentiteetin rakentamiseen.

Ammatillista peruskoulutuksen reformi tukee tutkintojen osaamisperusteisuutta sekä joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. Samalla edistetään aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat ja työ ei sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin. Tällöin korostuu yksilön kyky tunnistaa oma osaaminen ja nähdä se osana erilaisia urapolkuja. Osaamisperusteisuuden ja työelämälähtöisyyden toteutuminen oppilaitoksissa edellyttää sekä ajatuksellista että toiminnallista muutosta.

Opinto- ja työpolut eivät ole enää lineaarisia, vaan taitoja ja osaamisia kerrytetään sekä opintojen aikana että työelämässä. Ohjauksen ja opetuksen rooli tuleekin muuttua siten, että se tukee oppijan osaamisidentiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia rakentaa omia yksilöllisiä reittejä tulevaisuuteen.

OSATA-hankkeen ensisijaiset kehittäjä- ja kohderyhmät ovat erityisesti 2. asteella opiskelevat nuoret, toisen asteen opettajat, erityisopettajat, opinto-ohjaajat ja muut ohjaustyötä tekevät sekä näihin ammatteihin opiskelevat.

Kolmivuotinen hanke yhdistää laajan joukon kotimaisia toimijoita

OSATA-hankkeen toteuttivat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus (koordinaattori), Hämeen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Raahen ammattiopisto, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia.

Yhteistyökumppaneina olivat Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK.

Hanke toteutettiin 1.9.2016–31.12.2019 välisenä aikana ja sen rahoitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ohjelmasta "Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020".

Hankkeen verkkosivut: http://osata.fi/ 

Lisätietoja: Sari Miettinen, Johanna Ollila, Anne Nieminen & Anne Arvonen

 

Stereotypioita purkavan ohjauksen kehittämishanke (Potentiaali)

Potentiaali-hankkeessa kehitetään sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen ohjauksen toimintamallia ja työvälineitä opetus- ja ohjaushenkilöstölle ja kytketään ne osaksi uraohjausta. Hankkeen kohderyhmänä on sekä ohjauspalveluita tarjoavien tahojen henkilökunta (kuten Ohjaamot, TE-toimistot) että yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opettajat ja ohjaajat. Hankkeessa edistetään myös opiskelijoiden ja asiakkaiden osaamisidentiteetin kehittymistä ja kykyä nähdä vaihtoehtoisia urapolkuja.

Hankkeen taustalla on kysymys segregaatiosta eli koulutus- ja ammatinvalintojen vahva sukupuolittuminen nais- ja miesenemmistöisille aloille. Vahvinta segregaatio on toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Suomessa segregaatio on pysynyt lähes samana 1970-luvulta saakka ja työmarkkinat ovat EU-maiden vertailussa viidenneksi voimakkaimmin sukupuolittuneet. (Tilastokeskus, Purkutalkoot-hankkeen Policy Brief, VNK 18/2018.)

Eriytyminen miesten ja naisten aloihin näkyy muun muassa mies- ja naisenemmistöisten alojen palkkaeroina sekä miesten ja naisten erilaisina urapolkuina. Henkilökohtaisella tasolla yksilö ei pääse hyödyntämään koko potentiaaliaan, jos hän ei koe voivansa hakeutua jollakin alalle esim. sukupuolensa takia. Kansantaloudellisesti segregaatio voi ilmetä esimerkiksi kohtaanto-ongelmana, jossa työpaikat ja työntekijät sijoittuvat alueellisesti eri paikkoihin. Monilla aloilla hyödyttäisiin myös monipuolisemmasta työntekijöiden kirjosta, mikä voisi tuottaa alalle uudenlaisia näkökulmia ja työskentelytapoja.

Avainasemassa segragaation purkamisessa ovat ohjaajat ja opettajat, joiden kanssa opiskelija tai asiakas pohtii opintojaan ja uraansa eri koulutusasteilla sekä erilaisissa ohjauspalveluissa. Potentiaali-hankkeessa kartoitetaan ohjauksen ongelmakohtia ja kehitetään työskentelymenetelmiä ja välineitä, joiden avulla segregaatiota ylläpitäviä ajatusmalleja ja toimintatapoja on mahdollista purkaa. Kehitystyötä tehdään yhdessä eri yhteistyökumppaneiden ja oppilaitosten kanssa.

Hankkeen toteuttavat:

  • Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus (koordinoija)
  • Hämeen ammattikorkeakoulu (AOKK)
  • Oulun ammattikorkeakoulu (AOKK)
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu (AOKK)
  • Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (OTUS)
  • Nuoristotutkimuseura.

Hankkeen hallinnollinen nimi on Potentiaali – Stereotypioita purkavan ohjauksen kehittämishanke (S21690) ja se toteutetaan 1.4.2019–31.12.2021 välisenä aikana. Hankkeen kokonaisbudjetti on 871 425 euroa. Hanketta osarahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö ohjelmasta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 (toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ja erityistavoite 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen)

Lisätietoja: Sari Miettinen & Johanna Ollila

https://www.potentiaalihanke.fi/
https://www.facebook.com/Potentiaalihanke/
https://twitter.com/PotentiaaliH

EU-ESR-logot

Turun osaamisen visio

Turun kaupunki käynnisti syksyllä 2019 laaja-alaisen ja pitkälle tulevaisuuteen katsovan visiotyön. Osaamisen visiotyön tavoitteena on vahvistaa turkulaisten osaamista, houkutella uusia osaajia Turkuun sekä paremmin tunnistaa kaikkea sitä osaamista, mitä alueella on. Laajasti turkulaisia osallistanut visioprosessi katsoo vuoteen 2040 asti: millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?

Visioprosessi on pohja tiekarttaprosessille, joka ohjaa koulutuksen kehittämistä. Tiekartta kääntää ajatukset kouluttautumisesta osaamisen kehittämiseen ja tuo näkyväksi myös virallisen koulutuksen ulkopuolella hankittua osaamista. Tulevaisuudessa turkulaiset tunnistavat paremmin oman osaamisensa ja osaavat hyödyntää sitä entistä laajemmin.

Kokonaisvaltainen visio nostaa osaamisen merkitystä myös kaupungin kehittämisessä sekä nostaa Turun alueelliseksi ja valtakunnalliseksi suunnannäyttäjäksi. Tavoitteena on vastata jatkossa paremmin megatrendeihin, kuten digitalisaatioon sekä ikärakenteen ja ilmaston muuttumiseen. Turku on ensimmäinen suomalainen kaupunki, joka miettii tässä mittakaavassa tulevaisuuden osaamistarpeita ja osaamisen puitteita.

Visioprosessin loppuraportti: 

Nieminen, Anne & Ollila, Johanna (2021) Turun osaamisen visio. Visioprosessin loppuraportti. Tutu eJulkaisuja 1/2021, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 46 s. ISBN 978-952-249-551-8 (pdf), ISBN 978-952-249-552-5 (painettu), ISSN 1797-1322. 

Lisätietoja: Johanna Ollila ja Anne Nieminen

Utopiaako?-projekti

Utopiaako? oli Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston hanke, jonka toteuttivat Turun AMK:n Taideakatemia ja Turun yliopisto. Hankkeessa toteutettiin rakentavaan vuorovaikutukseen ja parempaan huomiseen liittyviä työpajoja toisen asteen opiskelijoille.

Turun yliopiston tutkijat ja opiskelijat mm. tulevaisuuden tutkimuksesta, oikeustieteestä, kasvatustieteestä, valtio-opista, psykologiasta, fysiikasta, maantieteestä, filosofiasta ja kulttuurihistoriasta työstävät teemoja Turun ammattikorkeakoulun taideaineiden opettajien ja opiskelijoiden kanssa, jotta vaikeista ja monimutkaisista kysymyksistä saadaan innostavia ja elämyksellisiä.

Työpajojen teemana on 'Huomioivampi huominen'. Teeman alla käsiteltäviä aiheita ovat rakentava vuorovaikutus, media, vihapuhe, kiusaaminen, luonnonvarat, ilmastonmuutos, yhteiskunta, osallisuus yhteiskunnassa, vaikuttaminen, tiedonhankinta sekä totuus ja valhe.

Utopiaako? -blogi: https://blogit.utu.fi/utopiaako/

Lisätietoja: Anne Nieminen