Tutu-julkaisut 2021
Tutu eJulkaisut 2021 / FFRC eBooks:
Nieminen, Anne & Ollila, Johanna (2021)
Turun osaamisen visio. Visioprosessin loppuraportti.
Tutu eJulkaisuja 1/2021, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 46 s.
ISBN 978-952-249-551-8 (pdf), ISBN 978-952-249-552-5 (painettu), ISSN 1797-1322.
Turun kaupunki käynnisti syksyllä 2019 laaja-alaisen ja pitkälle tulevaisuuteen katsovan visiotyön. Osaamisen visiotyön tavoitteena on vahvistaa turkulaisten osaamista, houkutella uusia osaajia Turkuun sekä paremmin tunnistaa kaikkea sitä osaamista, mitä alueella on. Visioprosessi katsoo vuoteen 2040 asti: millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?
Visioprosessi on pohja tiekarttaprosessille, joka ohjaa koulutuksen kehittämistä. Tiekartta kääntää ajatukset kouluttautumisesta osaamisen kehittämiseen ja tuo näkyväksi myös virallisen koulutuksen ulkopuolella hankittua osaamista. Tulevaisuudessa turkulaiset tunnistavat paremmin oman osaamisensa ja osaavat hyödyntää sitä entistä laajemmin.
Kokonaisvaltainen visio nostaa osaamisen merkitystä myös kaupungin kehittämisessä sekä nostaa Turun alueelliseksi ja valtakunnalliseksi suunnannäyttäjäksi. Tavoitteena on vastata jatkossa paremmin megatrendeihin, kuten digitalisaatioon sekä ikärakenteen ja ilmaston muuttumiseen. Turku on ensimmäinen suomalainen kaupunki, joka miettii tässä mittakaavassa tulevaisuuden osaamistarpeita ja osaamisen puitteita.
Lauraéus, Theresa - Tinnilä, Markku & Jari Kaivo-oja (2021)
Tutu eJulkaisuja 2/2021, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 79 s.
ISBN 978-952-249-558-7, ISSN 1797-1322
”Suomen tulevaisuuden visiot ja tärkeimmät innovatiiviset kasvualueet ja tulevaisuuden hyvinvointi Suomessa” -hanke on tutkinut Suomen tulevaisuuden liiketoimintapotentiaalia ja Suomen kilpailukyvylle tärkeimpiä tulevaisuuden teknologisia innovaatiota ja kasvualueita. Tutkimuksessa on mitattu uusien teknologioiden tärkeyttä Suomelle ja vaikutuksia yhteiskuntaan, elämän laatuun ja kulutustottumuksiin. Tutkimuksessa tuli esiin noin pari tuhatta uusien teknologioiden kuluttajatuotteiden ideaa. Samoin tutkittiin teknologioiden vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn, talouskasvuun ja yrittäjyyteen, sekä työn luonteeseen että työllisyyden parantamiseen. Tutkimme myös Suomen hyvinvointiin ja työllisyyteen liittyviä asioita. Nykypäivänä Internetin uusi kehitysaalto Internet of Things (IoT) on vahvasti käynnissä ja COVID-19 -viruksen takia etätyöt ovat arkipäivää eikä harvojen etuoikeus.
Hanke tukee työpaikkojen luomista ja uuden teknologian ja innovaatioiden käyttöönottoa Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Suomalaisen yhteiskunnan, tutkijoiden ja yritysten tarpeisiin. Paljon on panostettu erilaisten teknologioiden kehittämiseen, mutta mitkä ovat kuluttajan ja yhteiskunnan kannalta tärkeimpiä sovelluksia ja tuotteita. Hanke tutkii uusia käyttö- ja hyödyntämismahdollisuuksia ja uusia pienyritysmahdollisuuksia mm. nanoteknologialle, robotiikalle, aurinkopaneeleille, RFID-koodille, nelikoptereille, internetille ja verkostoituneille älysovelluksille: mm. vanhustenhoidossa, ikääntyvien ihmisten palveluissa, yhteiskunnan palveluissa, älyvaatteissa, energian säästössä, kestävässä kehityksessä (mm. aurinkopaneelien laajempi ja uudenlainen käyttö), sekä ekologisuudessa ja energiatehokkuudessa kuljetusalalla.
Tutkimus toteutettiin Tieto ja palvelujohtamisen laitoksella, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa, Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa osana Manufacturing 4.0 -hanketta.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-558-7
Reiman, Arto – Parviainen, Elina – Lauraéus, Theresa – Takala, Esa-Pekka & Kaivo-oja, Jari (2021)
Tutu eJulkaisuja 3/2021, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 56 sivua.
ISBN 978-952-249-560-0, ISSN 1797-1322, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-560-0
ERGO 2030 -hankkeen tavoitteena oli tutkia, miten ihminen otetaan huomioon valmistavan teollisuuden yrityksissä suunniteltaessa ja sovellettaessa uutta teknologiaa, kuten esimerkiksi robotisaatiota, automaatiota, keinoälyn sovellutuksia sekä uusia digitaalisia alustoja. Ihmistä näiden tuotantoprosessien osana tutkitaan hankkeessa ergonomian viitekehyksessä. ERGO 2030 -hankkeessa ergonomiaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti huomioiden niin ihmisten kyvykkyydet teknologioiden käyttäjinä kuin myös organisaatioiden kyvykkyydet etsiä, valita, suunnitella, ottaa käyttöön sekä käyttää erilaisia teknologioita tuotantoprosesseissaan. Tällainen kokonaisvaltainen tarkastelu haastaa perinteistä suomalaista ergonomia-ajattelua. Tämän vuoksi käytämme tässä hankeraportissa ergonomian osalta kansainvälisesti laajasti käytettyä käsitettä Human Factors and Ergonomics, eli HFE.
Hankkeen keskeisenä tuloksena esittelemme vaiheittaisen tiekartan, joka auttaa suomalaisia valmistavan teollisuuden yrityksiä huomioimaan entistä syvällisemmin HFE:ta osana niitä kehitysprosesseja, joilla pyritään vastaamaan nopeasti teknologisoituvan maailman haasteisiin. Erityinen mielenkiintomme on Teollisuus 4.0 -ilmiössä sekä sen mukanaan tuomissa haasteissa suomalaiselle teollisuudelle. Tiekartassamme hyödynnämme yhdysvaltalaisen professori David J. Teecen liiketoiminnan kehittämisen perusmallia ja täydennämme sitä ohjeilla ja ehdotuksilla, kuinka HFE saadaan integroitua yrityksen uusiin teknologioihin liittyviin uudistusprosesseihin.
Hankkeemme myötä osoittautui, että Teollisuus 4.0 -vaatimusten ja HFE:n yhdistäminen on haasteellista valmistavassa teollisuudessa Suomessa. Hankkeessa haastateltiin asiantuntijoita viidestätoista yrityksestä. Yritykset olivat kokoluokaltaan erilaisia suomalaisia uutta teknologiaa soveltavia valmistavan teollisuuden yrityksiä. Hankkeessa selvitettiin yritysten toimintamalleja laadullisesti haastatteluin ja kyselyin sekä arvioimalla kohdeyrityksistä saatavia ja julkisesti tarjolla olevia kuvauksia tuotannosta sekä tuotantoprosesseista. Haastattelut tähtäsivät ihmisten ja teknologioiden vuorovaikutusten holistiseen ymmärrykseen ja niissä selvitettiin David J. Teecen esittämien liiketoiminnan kehitysvaiheiden mukaisesti toimintatapoja ja kyvykkyyksiä tunnistaa (sensing), valita ja suunnitella omaan käyttöön (seizing) sekä ottaa käyttöön ja käyttää (shifting) uusia teknologioita, jotka ovat sovellettavissa valmistavassa teollisuudessa.
Raportin aluksi kerrotaan hankkeen taustoista ja tavoitteista. Seuraavaksi raportissa esitellään teoreettisia lähtökohtia HFE:n ja Teollisuus 4.0 -ilmiön kehityksen osalta. Teoreettisen viitekehyksen kautta tuodaan esille, kuinka yrityksissä tarvitaan dynaamisia kyvykkyyksiä liittyen niin liiketoimintaosaamiseen, teknologiaosaamiseen kuin myös ihmisten sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä organisaatiokulttuuriin. Tutkimuksemme mukaan kehittämistoiminnassa on tärkeää ottaa huomioon muutostilassa olevat järjestelmät ja niiden eri osajärjestelmien nopea muutos, jolloin ennakoitavuus ja systeemisten riskien hallinta nousevat merkittävään rooliin. Tutkimuksessa selvitettiin, millaista osaamista käytettiin uutta teknologiaa etsittäessä, hankittaessa ja sovellettaessa omaan käyttöön. Tutkimuksessa luotiin teollisen ergonomiakehittämisen tiekartta siitä, kuinka edesautetaan HFE:n käyttöä osana uuden teknologian tehokasta käyttöönottoa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä – erityisesti Teollisuus 4.0 -kehitysvaiheessa. Vaiheittaisen tiekartta -mallin avulla valmistavassa teollisuudessa voidaan edistää uuden teknologian käyttöönottoa ja välttää erityisesti ihmisen toimintaan liittyviä virheitä. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä Suomessa että kansainvälisesti uutta teknologiaa hyödyntävissä yrityksissä, ammatillisessa koulutuksessa ja alan tutkijaryhmissä.
Hanna-Kaisa Aalto, Toni Ahlqvist, Sanna Ahvenharju, Katariina Heikkilä, Akhgar Kaboli, Katariina Kiviluoto, Maili Marjamaa, Matti Minkkinen, Sari Puustinen, Markus Pöllänen, Juho Ruotsalainen, Katriina Siivonen, Petri Tapio & Anne Arvonen (editors) (2021)
FFRC eBOOKS 4/2021, Finland Futures Research Centre, University of Turku, 171 p. ISBN 978-952-249-561-7, ISSN 1797-1322
You are reading our already sixth annual publication of the Coolest Student Papers. With this publication, we at the Finland Futures Research Centre (FFRC) want to create a channel for making visible the hard work, academic talent and creativity featured in our courses. This issue covers courses from the international Master’s Degree Programme in Futures Studies (FUTU), courses organised by Finland Futures Academy (FFA) (taught in Finnish), and the interdisciplinary team work course of Sustainable Development Studies (KEKO) (taught both in Finnish and in English). All study programs are coordinated by the FFRC. Each course forms its own section with a description of intended learning outcomes, an introduction by the teacher(s), followed by the papers.
This year’s papers are unique not only because of their interesting ways of exploring and peeking into futures but also because they all have been written during the global pandemic. It makes you appreciate these papers even more, when you realize the lack of luxury of face-to-face peer commenting.
The futures community in Finland is quite widespread and we know that both our current students and our alumni are always looking forward getting a hold of this publication. But only when we learned that we have readers around the world we have realized that there is a special need for this kind of a publication. Academic approach does not have to be boring and full of rules.
We hope that you enjoy the perceptional knowledge and the kaleidoscopic view these papers offer in futures studies. We would also appreciate any feedback you want to give! You can send your feedback via tutu-info@utu.fi.
Ahvenharju, Sanna – Villman, Tero – Saarimaa, Riikka – Taylor, Amos – Suomalainen, Kaisa-Maria – Granlund, Maria – Sivonen, Risto – Witoon, Siyada & Nguyen, Hoa (2021)
Tutu eJulkaisuja 5/2021. Professoriliitto & Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 44 s. ISBN 978-952-249-564-8, ISSN 1797-1322.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteutti Professoriliiton tilaustutkimuksena selvityksen tutkimuksen, korkeakoulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tulevaisuuden ilmiöistä ja muutostekijöistä. ”Tiedolla tulevaisuuteen” -raportissa on tunnistettu kahdeksan tieteen tekemisen tulevaisuuteen liittyvää keskeistä teemaa ja niihin liittyviä tulevaisuuden ilmiöitä ja muutostekijöitä.
Koostettu tulevaisuustieto on tarkoitettu hyödynnettäväksi niin kansallisen tiedepolitiikan kuin oman ajattelun tai oman organisaation kehittämisessä.
