Elinkeinoelämän keskusliiton EU-edunvalvonnan ja kauppapolitiikan sekä Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti haluaa työelämäprofessorina kasvattaa opiskelijoiden kiinnostusta Eurooppaa ja sen taloutta kohtaan. ‒ Euroopan talouden ja sisämarkkinoiden opiskelu kannattaa. Euroopassa on suomalaisille yrityksille paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.
Taneli Lahti on Turun kauppakorkeakoulun uusin työelämäprofessori. Kaksivuotisen työelämäprofessuurin tavoitteena on vahvistaa merkittävästi kauppapoliittista ja Eurooppa-osaamista Turun yliopistossa. Yksi tehtävistä on antaa kauppapolitiikkaan ja Euroopan unioniin liittyvää opetusta. Lahti näkee Eurooppa-osaamisen lisäämisessä paljon mahdollisuuksia.
‒ Opiskelijat ovat tänä päivänä paljon kansainvälisempiä ja eurooppalaisempia kuin silloin, kun itse 1990-luvun alussa aloitin opintoni. Ylipäätään ihmisten tietämys ja ymmärrys kansainvälisyydestä on kasvanut, mutta minulla on silti sellainen tuntuma, että kiinnostus Eurooppa-asioihin, kuten Euroopan talouteen, kieliin, kulttuuriin ja historiaan sekä myös Euroopan unionin toiminnan opiskeluun on viime vuosina hiipunut. Oma sukupolveni halusi oppia Eurooppaa ja työskennellä näiden asioiden parissa, mutta nyt uutuudenviehätys ymmärrettävästi on karissut: historiallinen hetki, kun Suomesta tuli viimein pysyvä osa Eurooppaa, on ohitse, Lahti sanoo.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Elinkeinoelämän keskusliitossa Lahti työskenteli useissa eri tehtävissä Euroopan komissiossa lähes viidentoista vuoden ajan. Viimeisimmässä tehtävässään hän työskenteli Euroopan komission taloudesta vastaavan varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin kabinettipäällikkönä.
‒ Huomasin itse talous- ja rahaliiton kehittämisen parissa työskennellessäni, että Suomessa oli kovin vähän ihmisiä, jotka ymmärtävät sen toiminnan yksityiskohtia. Suomesta ei myöskään ollut juurikaan hakijoita, kun komissioon haettiin ekonomisteja, ja hakijoista harva menestyi kilpailussa. Aloin selvitellä, mistä tämä johtuu. Selvisi, että Suomessa näitä asioita ei kovin laajasti opeteta ja opiskella. Minusta kauppapolitiikkaa ja Euroopan talousasioita olisi tärkeää opiskella, ja Turun kauppakorkeakoulu perinteisesti kansainvälisenä ja eurooppalaisena korkeakouluna Suomessa on tähän hyvä paikka.
Kauppapolitiikka elää renessanssia
Työelämäprofessori korostaa, että Eurooppa-osaamista kannattaa kartuttaa myös niiden, jotka eivät tavoittele työuraa esimerkiksi Euroopan komissiossa.
‒ Suomalaiset yritykset ovat kaikki tavalla tai toisella kansainvälisiä, ja eurooppalainen lainsäädäntö koskee niitä. Kaikille vähänkään suuremmille yrityksille on hyvin tärkeää tuntea eurooppalainen sääntely ja se, miten siihen vaikutetaan. Tämän voi opetella kantapään kautta, tai sitten palkata työntekijöitä, jotka ymmärtävät eurooppalaisen lainsäädännön ja sen logiikan. Euroopan talouden ja sisämarkkinoiden opiskelu kannattaa kyllä. Euroopassa on suomalaisille yrityksille paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Minua ihmetyttää esimerkiksi se, mikä estää suomalaisia yrityksiä menemästä Ranskan markkinoille, vaikka maan kuluttajien tottumukset ja teollisuus ovat hyvin samanlaiset kuin vaikkapa Saksassa. Tällaisiin asioihin olisi hyvä kiinnittää huomiota: se koituu opiskelijoiden ja sitä kautta koko suomalaisen yhteiskunnan eduksi, Lahti sanoo.
Hänen mukaansa kauppapolitiikka pitäisi teemana nostaa jälleen tärkeämmäksi.
‒ Olemme nyt tilanteessa, jossa kauppapolitiikka elää renessanssia ‒ lähinnä huonoista syistä. Nyt 30‒40 vuoden kaupan vapauttamisen jälkeen kaupankäynnistä on tulossa entistä vaikeampaa. Suomalaiselle hyvinvoinnille on iso merkitys sillä, millaiset kaupan ehdot maailmassa on. Tätä haluan omillakin luennoillani yrittää avata ja tukea siinä, että Turkuun voitaisiin rakentaa jälleen kapasiteettia opettaa ja opiskella kauppapolitiikkaa.
Lahti odottaa myös itse oppivansa nykyopiskelijoilta, erityisesti siitä, mikä seuraavalle sukupolvelle on tärkeää.
‒ Minua kiinnostaa, mikä parikymppisille suomalaisille on tärkeää, mitä he haluavat elämältä, maailmalta, Euroopalta ‒ mitkä asiat askarruttavat. Omista opiskeluajoistani on 25 vuotta, sinä aikana nuorten ihmisten maailma on muuttunut aika paljon, enkä voi väittää että tuntisin sitä maailmaa kovin hyvin. Tämä on yksi tapa päivittää tietoani siitä, mitä tapahtuu ja mitä tulevaisuudelta odotetaan.
Turun kauppakorkeakoulusta on helppo olla ylpeä
Toinen työelämäprofessuurin painotuksista liittyy yliopiston yhteiskuntasuhteiden ja verkostojen vahvistamiseen Euroopan unionissa. Lahti toivoo voivansa auttaa yhteyksien syntymisessä ja välittää tietoa siitä, millaista osaamista ja tietoa yliopistoilta halutaan.
‒ Turun kauppakorkeakoululla on hyvä maine, ja erityisesti Pan-Eurooppa Instituutilla on tunnettuutta Brysselissä. Minun on helppo olla ylpeä siitä, mitä täällä tehdään, ja esitellä kauppakorkeakoululaisia ja heidän osaamistaan omille yhteyksilleni. Euroopan unionissa investoidaan paljon tutkimukseen ja koulutukseen, ja yhteistyökumppaneita ja tutkimuskumppaneita haetaan jatkuvasti. Läsnäolo Brysselissä on tässä tärkeää, ja siinä autan mielelläni, Lahti sanoo.
Lahti kertoo, että Turun kauppakorkeakoulussa kartutetut opit ovat kantaneet pitkälle. Erityinen merkitys oli siirtymätalouksien opiskelulla ja tutkimisella professori Urpo Kivikarin johdolla.
‒ Tuolloin 1990-luvun alussa maailma oli suuressa muutoksessa, suunnitelmataloudet muuttuivat markkinatalouksiksi kovalla vauhdilla. Ne olivat tosi kiehtovia prosesseja, joita halusin ymmärtää ja joihin, jos mahdollista, vaikuttaa ‒ olla osa sitä muutosta, joka 1990-luvulla ja 2000-luvulla tapahtui. Sain Kivikarin opeilla hyvät eväät uralleni ja oikeastaan myös ensimmäisen työpaikkani Suomen ulkoministeriön palveluksessa Suomen Moskovan-suurlähetystön ekonomistina vuonna 1998. Tuolloin Venäjän talous romahti, ja se oli mielettömän kiinnostavaa aikaa. Raportoin Suomeen ja sain Venäjällä olla yhteyksissä venäläisten vaikuttajien mutta myös kansainvälisten toimijoiden kuten IMF:n ja Maailmanpankin kanssa. Kohdalleni tämä työ tuli mahdolliseksi sen myötä, mitä Turun kauppakorkeakoulussa olin opiskellut.
Toinen pitkäaikainen teema on ollut Euroopan taloudellisen integraation ja talous- ja rahaliiton toiminnan tutkiminen.
‒ Muistan luentoja ja ryhmätöitä, joissa vuosina 1992‒93 käytiin keskusteluja suunnitteilla olleesta talous- ja rahaliitosta. Tämä aika tuli elävästi mieleeni noin kymmenen vuotta sitten talouskriisin aikana, kun komissiossa Olli Rehnin, Jyrki Kataisen ja Valdis Dombrovskisin kanssa työskentelimme talous- ja rahaliiton pelastamiseksi ja vahvistamiseksi. Samoja asioita olimme Turun kauppakorkeakoulussa hahmotelleet jo tuolloin 90-luvun alussa. Teemat ovat pysyneet mukanani Turusta saakka ja vaikuttaneet voimakkaasti työuraani.
Taneli Lahti kertoo iloitsevansa siitä, että ensin professori Kivikari ja sitten professori Kari Liuhto ovat pitäneet huolta siitä, että yhteys kauppakorkeakouluun on säilynyt.
‒ Muistan hyviä opettajia 1990-luvun alkuvuosilta, ja se tekee vähän ylpeäksi ja ennen kaikkea iloiseksi, jos jollain tavalla voin olla osa sitä jatkumoa ja antaa takaisin. Koen, että kohdalleni suotu työelämäprofessorin tehtävä on suuri vastuu.
Lahti palaa vielä kansainvälistymisen kasvuun. Hänen mukaansa on selkeästi nähtävissä, miten Turun kauppakorkeakoulusta on tullut entistä eläväisempi ja monipuolisempi.
‒ Kauppakorkeakoululla on vahva identiteetti, ja on tosi hienoa, että omasta opinahjosta voi olla ylpeä ‒ se on hyvää patriotismia. Turun yliopisto on kansainvälisesti merkittävä, perinteikäs yliopisto, ja kauppakorkeakoulu merkittävä osa sitä. Pidän eurooppalaisittain pienistä yliopistokaupungeista, joissa on vanha yliopisto vahvasti osana kaupunkia. Turku on juuri sellainen kaupunki, jossa yliopisto ja kaupunki ovat nivoutuneet yhteen. Yliopisto on keskellä kaupunkia ja virkistää ja piristää sitä. Minusta on aina kiva tulla Turkuun, aistin kaupungissa jotain syvästi eurooppalaista, Lahti päättää.
Kuka?
- Taneli Lahti on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori 1.1.2018‒31.12.2019. Työelämäprofessuuri on osa-aikainen.
- Työskentelee Elinkeinoelämän keskusliiton EU-edunvalvonnan ja kauppapolitiikan sekä Brysselin toimiston johtajana.
- Valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1995. Suorittanut yhteiskuntatieteiden ja talouden alaan keskittyvän tohtorintutkinnon Erlangenin ja Nürnbergin yliopistossa Saksassa vuonna 1997.
Teksti: Taru Suhonen
Kuvat: Juha Roininen
Haastattelu on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti Mercuriuksen numerossa 1/2018.
