Katse kohti kestävää huomista

Kestävä kehitys on kattokäsite, joka sisällä ratkotaan monenlaisia yhteiskunnallisia ja planetaarisia ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, biodiversiteettikato, saastuminen sekä rikkaiden ja köyhien maiden välinen epätasa-arvo.

Kestävyysajattelua tarvitaan, koska muutoksia täytyisi tehdä nopealla tahdilla. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erikoistutkijan Sari Puustisen mukaan murroksen täytyy lähteä sieltä, missä esimerkiksi talousjärjestelmää pyöritetään.

– Kauppakorkeakoululla on todella tärkeä rooli siinä suhteessa, että täällä koulutetaan nimenomaan tuotantoon ja talouselämään siirtyviä asiantuntijoita. Tuotannolla ja ylipäätään markkinoilla on valtava merkitys maapallon tämänhetkiselle tilanteelle, Puustinen toteaa.

Tutkimuksella ja koulutuksella voi vaikuttaa ongelmiin jo niiden syntypäässä.

– Meidän pitäisi pyrkiä muuttamaan tuotannon ja kulutuksen rakenteita sellaisiksi, että ne suojelisivat maapalloa ja säästäisivät sitä tuleville sukupolville. Kauppakorkeakoulussa koulutetaan myös johtajia, joilla on erityinen vastuu oman alansa käytäntöjen muuttamisesta kestävämmiksi.

Puustinen toimii vastuuopettajana ja koordinaattorina Turun yliopiston Kestävän kehityksen koulutusohjelmassa (KEKO). Koulutusohjelma tarjoaa eri alojen opiskelijoille välineitä eettiseen ja kriittiseen ajatteluun sekä ongelmanratkaisuun.

– Nämä ovat keskeisiä työelämätaitoja kaikille yliopistossa opiskeleville. Tarvitaan yhteistyötä eri tieteenalojen edustajien välillä, sillä kestävään kehitykseen liittyviä ongelmia ei ratkaista yhden sektorin piirissä.

Puustinen muistuttaa, että kestävyyshaasteisiin on olemassa monenlaisia ratkaisuja. Ne vaativat paljon tietoa, osaamista ja investointeja. Turun yliopistossa annettava kestävyysopetus pohjautuu tutkimukseen, ja siksi tutkimus ja koulutus ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa.

– Toivon, että tulevaisuudessa kestävyysteemat olisi sisällytetty kaikkiin opintoihin, Puustinen toteaa.

Kestävän huomisen tutkimus kauppakorkeakoulussa jakautuu kuuteen erikoisosaamisalueeseen, joita ovat tulevaisuuden tutkimus, biodiversiteetti ja kauppatieteet, disruptiot, Future Ethics, vastuullinen digitaalinen talous sekä Responsible Business Network.

Vastuullisuutta toimitusketjun alusta loppuun

Vastuullisuus on jatkuvasti keskeisempää liiketoiminnassa. Toimitusketjut ovat keskeinen osa yritysvastuun toteutumista. Tutkijatohtori Sini Laari toteaa, että yritys on juuri niin vastuullinen kuin sen toimitusketju.

– Nykyään ei riitä, että yritys itse toimii vastuullisesti – koko verkoston ja ketjun on oltava vastuullinen, jotta yritys voi aidosti sanoa olevansa sellainen.

Toimitusketjun näkökulmasta vastuullisuus on kaikkea, mitä tapahtuu yrityksen sisällä ja yritysten muodostamissa verkostoissa: tuotannosta markkinointiin ja hankintapäätöksistä logistiikkavalintoihin. Yritykset ovat alkaneet painottaa kustannusten ja laadun lisäksi yhä enemmän vastuullisuuskriteereitä.

Laarin mukaan tavoite on, että vastuullisuus kattaisi koko toimitusketjun.

– Itse näen, että vastuullinen yritys huomioi tuotteen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Se huolehtii siitä, että omien työntekijöiden hyvinvoinnin lisäksi koko toimitusketjussa ei ole ongelmia – ei esimerkiksi käytetä lapsityövoimaa, ja palkat ovat elämiseen riittäviä.

Laaria kiinnostaa erityisesti, millaisia käytäntöjä, toimitusketjuja ja verkostoja yritystoiminnan taustalla on. Meneillään on monenlaista tutkimusta toimitusketjuihin liittyen.

– Olemme tarkastelleet esimerkiksi globaalia autoteollisuuteen kytkeytyvää verkostoa siitä näkökulmasta, miten toimitusverkosto pitäisi suunnitella.

Esimerkiksi kiertotalous ja hiilineutraalisuus ovat ajankohtaisia ja valtion tasolla tärkeitä strategisia tavoitteita. Niihin ei päästä, ellei kiinnitetä huomiota toimitusverkostoon.

Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että ympäristön ja sosiaalisen vastuun saralla pärjäävät sellaiset yritykset, jotka kuuluvat vastuullisten yritysten verkostoon. Näitä verkostoja johtaa yleensä nimekäs yritys, joka toimii ikään kuin kapellimestarina ohjatessaan verkostoa vastuullisuuteen.

– Ei kapellimestari ole mitään ilman orkesteria, ja toisaalta orkesterikaan ei voi sooloilla, Laari kuvailee.

Tutkimuksen avulla voidaan kartoittaa parhaita käytäntöjä ja antaa toimenpidesuosituksia. Laari muistuttaa, että vastuullisuudessa ei ole yhtä kaikille sopivaa ratkaisua, vaan toimenpiteet ovat hyvin tilannesidonnaisia.

– Pyrimme löytämään edelläkävijäyrityksiä ja katsomaan, mitä ne tekevät omassa toimitusverkostossaan. On arvokasta nähdä, mihin niiden toiminta johtaa.

Tutkimustyön lisäksi Laari luennoi ja ohjaa opinnäytetöitä. Hän kertoo, että yhä useampi kirjoittaa tutkielmansa vastuullisuuteen liittyvistä aiheista. Laari pitää tärkeänä sitä, että hän voi tarjota opiskelijoille tutkimukseen perustuvaa tietoa.

– Koulutamme tulevaisuuden johtajia, joilla on vastuullinen mielenmaisema ja tapa toimia. Se tulee heiltä luonnostaan, ja sitä kautta pystytään vaikuttaa yrityksiinkin pidemmällä aikavälillä.

Etiikan rooli tietojärjestelmissä kasvaa

Kestävää tulevaisuutta rakennetaan fyysisen ja konkreettisen ympäristön lisäksi sähköisille alustoille. Turun yliopiston Future Ethics -tutkimusryhmä tutkii tietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä. Poikkitieteellistä tutkimusryhmää johtaa dosentti Kai Kimppa.

– Eettiset kysymykset liittyvät muun muassa sananvapauteen, saavutettavuuteen ja syrjimättömyyteen verkossa. Järjestelmät on suunniteltava niin, ettei tekoäly syrji esimerkiksi tiettyä ihmisryhmää.

Kimppa kuvailee Future Ethicsin toimintaa sillisalaatiksi: ryhmä on aktiivisesti mukana monenlaisissa tutkimuskohteissa. Päätutkimuskohteita ovat valtionhallinnon ja terveyspalveluiden tietojärjestelmien eettinen hallinta sekä digitalouteen liittyvät aiheet, mutta useita tutkimusartikkeleja on tehty myös esimerkiksi tietokonepelien eettisestä puolesta.

– Etiikan kysymykset informaatioteknologian alalla ovat laajoja, ja niitä löytyy melkein mistä tahansa projektista. Tietojärjestelmien eettisiin puoliin on paria viime vuotta lukuun ottamatta kiinnitetty melko vähän huomiota. Nyt eettiset kysymykset ovat nousseet esiin tekoälyn ja datatalouden myötä.

Tekoälyn kehittymisen myötä monet järjestelmät ovat perustavanlaatuisesti erilaisia kuin aiemmin, ja tämä kehitys tuo mukanaan myös haasteita ja ongelmia.

– Esimerkiksi matkapuhelimen käyttöjärjestelmän toimintaa on mahdollista ymmärtää. Oikeiden tekoälyjärjestelmien sisäistä toimintaa sen sijaan on mahdotonta ymmärtää, koska se oppii ja muokkautuu niin nopeasti. On siis keksittävä tapoja, joilla tekoälyn etiikkaa voidaan tutkia luotettavasti.

Eettinen tietojärjestelmätutkimus vaatii poikkitieteellistä osaamista. Esimerkiksi yhteistyössä CCR-tutkimusyksikön kanssa on selvitetty, miten mobiililaitteita voidaan tuoda rakennustyömaille niin, että samalla huolehditaan työhyvinvoinnista. Datatalouteen liittyen yhteistyötä on tehty esimerkiksi Business Finlandin ja Sitran kanssa.

Tietojärjestelmiä on joka puolella, ja esimerkiksi monet suomalaiset yritykset myyvät järjestelmiä. Kimpan mukaan on tärkeää ymmärtää, millaisia eettisiä kysymyksiä järjestelmien hankintaan ja käyttöön liittyy.

Tutkimustyön lisäksi Kimppa opettaa tietojärjestelmätieteen oppiaineessa Information technology and ethics -kurssia. Kurssi tarjoaa eettistä ajattelua esimerkiksi kaupallisen osaamisen tueksi.

– Kurssin myötä on mahdollisuus reflektoida, millaisia ratkaisuja tekee: jos opiskelija menee töihin vaikka teollisuuden pariin, hän tietää, mitä pitäisi huomioida esimerkiksi tehdessään järjestelmätarjouksia.

Teksti: Sara Harju

Artikkeli on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti Mercuriuksen numerossa 1/2021.