Turun kauppakorkeakoulu on mukana useassa ekologiseen kestävyyteen keskittyvässä STN-rahoitteisessa hankkeessa. STYLE-, CICAT2025-, BIODIFUL- sekä CLIMATE-NUDGE -konsortioissa tehdään kiertotaloutta, kestävää johtamista, arkiaktiivisuuden lisäämistä, elonkirjon kunnioittavuutta sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa edistävää tutkimusta.
Turun kauppakorkeakoulussa tehdään vaikuttavaa ja monitieteistä tutkimusta kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä tutkiva CICAT2025, elonkirjon köyhtymisen estämiseen keskittyvä BIODIFUL, kestävän kasvun edellytyksiä arkiliikunnan edistämisen keinoin tutkiva STYLE sekä tuuppauskeinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja metsien hiilinielujen vahvistamiseksi kehittävä CLIMATE-NUDGE ovat kaikki Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamia konsortioita. Hankkeita yhdistää monitieteisyys sekä laaja yhteistyö eri korkeakoulujen ja verkosto- ja sidosryhmäkumppanien kanssa.
Siirtymä lineaaritaloudesta kiertotalouteen vaatii muutosta liiketoimintamalleihin
CICAT2025-hankkeessa tutkitaan kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä, eli kiertotalouden katalyytteja. Hankkeen CE Ecosystems and Agency -työpaketin vetäjänä toimii Turun yliopiston johtamisen ja organisoinnin professori Satu Teerikangas. Turun ja Jyväskylän yliopistojen lisäksi CICAT2025-hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Turun ja Tampereen ammattikorkeakoulut.
Lineaaritaloudesta kiertotalouteen siirtymää vauhdittavat tekijät voivat olla esimerkiksi lainsäädännöllisiä, teknologisia tai toimijuuteen liittyviä. Teerikankaan mukaan siirtymä kiertotalouteen vaatii laajaa liiketoimintamallin ja arvoketjun uudistusta.
Hankkeen avainkysymyksiä on se, miten kiertotalous otetaan huomioon yritysten ja kaupunkien strategioissa ja miten kiertotaloutta voidaan edistää näiden toiminnassa sekä verkostoyhteistyössä.
- Kiertotalouden edelläkävijöitä, joita voivat olla esimerkiksi yritys, kaupunki tai järjestö, yhdistää eräänlainen visionäärisyys ja se, että kestävän kasvun haasteet on ajoissa tiedostettu, Teerikangas pohtii.
Teerikankaan mukaan siirtymä kierotalouteen ei tapahdu yhden organisaation voimin, vaan se vaatii laajaa yhteistyötä kumppanien ja sidosryhmien kanssa. CICAT2025-hankkeessa tutkitaan myös, ketkä ovat kestävyysmuutosta eteenpäin vieviä muutosagentteja.
- Kiertotalousmurrosta voi edistää esimerkiksi asiantuntija, keskijohtaja, pienyrittäjä, startup -yrittäjä, verkostoaktiivi, toimitusjohtaja, tai ministeriön tai julkishallinnon edustaja, Teerikangas listaa.
Elonkirjon köyhtymistä voidaan estää luontoa kunnioittavalla johtajuudella
Teerikangas toimii luonnon monimuotoisuutta edistävän BIODIFUL-hankkeen varajohtajana. Hanketta johtaa Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö. BIODIFUL-hankkeessa selvitetään, minkälaista johtajuutta siirtymä luontoa kunnioittavampaan liiketoimintaan ja kuluttamiseen vaatii.
Turun yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, sekä Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto.
Johtajuus voi olla päätöksentekijöiden toteuttamaa, tai kuluttajakansalaisen toteuttamaa. Siksi hankkeessa kartoitetaan sitä, miten kuluttamisesta saisi kestävämpää. Esimerkiksi hankkeessa mukana olevassa Flavoria-ravintolassa mitataan biojätteen määrää, sekä tutkitaan ruokavalintoja.
- Lappeenrannassa kollegamme mallintavat biodiversiteettijalanjäljen mittaria, jonka avulla olisi mahdollista nähdä kuinka paljon esimerkiksi jokin kaupasta ostettu tuote köyhdyttää luontoa, Teerikangas selittää.
Teerikankaan mukaan hankkeiden yhteinen tavoite on kestävyyssiirtymän mahdollistaminen ja vahvistaminen. CICAT2025-hankkeessa se tarkoittaa kiertotaloussiirtymää ja BIODIFUL-hankkeessa siirtymää kohti elonkirjoa kunnioittavaa liiketoimintaa.
- Viiden vuoden aikana pystymme luomaan alustavan kehikon kestävästä johtajuudesta. Määrittelemämme johtajuus ei ylety vain yritysjohtoon tai päättäjiin, vaan myös kansalaisiin ja kuluttajiin. Toisin sanoen, meistä jokainen on kestävän huomisen avaintekijä, Teerikangas kertoo.
Kävellen ja pyöräillen kohti kestävää tulevaisuutta
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Ira Ahokkaan mukaan kestävän kasvun edellytyksiä arkiliikunnan keinoin tutkivan STYLE-hankkeen idea syntyi muutaman tutkijan keskusteltua yleisesti lasten harrastamisesta ja liikkumisesta.
- Lopulta STYLE lähti kasvamaan lumipalloefektin lailla, kun alettiin etsiä partnereita, hankkeen koordinaattorina toimiva Ahokas kertoo.
STYLE-hankkeessa pyritään ratkaisemaan liikkumattomuuden aiheuttamia ongelmia ja edistetään fyysistä aktiivisuutta. Hankkeessa selvitetään miten aktiivisia kulkutapoja, kuten pyöräilyä ja kävelyä, voisi lisätä samalla vähentäen kasvihuonepäästöjä.
Hankkeessa ovat mukana Tulevaisuuden tutkimuskeskus sekä markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos. Lisäksi mukana ovat Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus (TETK), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy sekä UKK-instituutti.
Hankkeessa kartoitetaan liikunnallisen elämäntavan lisäämisen liiketoiminnallisia kasvumahdollisuuksia. Hankkeessa tutkitaan, miten kaupungit, ministeriöt, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat voisivat mahdollistaa arkiliikkumista infrastruktuurin, kaavoituksen ja palvelujen avulla.
- Tutkimme myös yksilöiden tunteita ja liikkumisen motiiveja, joita olisi hyvä ottaa huomioon uusia palveluja suunnitellessa, Ahokas kertoo.
Ahokkaan mukaan on tärkeää tunnistaa, kuinka vakava yhteiskunnallinen ongelma liikkumattomuus on.
- Sen kustannukset ovat vuosittain miljardeja euroja. Liikkumattomuus kuormittaa sekä terveyttä että luontoa, Ahokas toteaa.
Ilmastotuuppauksilla helpotetaan ilmastoystävällisiä valintoja
CLIMATE-NUDGE-hankkeessa tutkitaan ilmastotuuppauksia, eli sitä miten ihmisiä voidaan tuupata tekemään kestävämpiä valintoja. Hankkeessa keskitytään liikenteen ja metsäteollisuuden tuuppauksiin.
CLIMATE-NUDGE-konsortiota johtaa Turun yliopiston psykologian laitos. Kaupparkorkeakoulusta hankkeessa toimii tutkimusjohtaja Aki Koponen Centre for Collaborative Research (CCR) -yksiköstä. Konsortiossa ovat mukana myös Itä-Suomen yliopisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Pellervon taloustutkimus (PPT) sekä Työterveyslaitos (TTL).
Tuuppaus ei ole sama asia kuin taloudellinen kannuste tai pakottaminen. Tuuppauksessa pyritään siihen, että kestävin vaihtoehto olisi samalla helpoin, paras ja luonnollinen valinta. Esimerkiksi kansalaisten päätöksiin vaikuttaminen verotuksen avulla ei ole tuuppaus.
- Tuuppaukseen liittyy olennaisesti valinnanvapauden säilyttäminen. Tuuppausta voi olla esimerkiksi se, että lounaspöydässä tarjotaan ensin terveellistä salaattia ja epäterveellisemmät tai ilmastoa kuormittavat vaihtoehdot tulevat myöhemmin, Koponen kertoo.
Hankkeessa toteutetaan laaja kyselytutkimus, jossa kartoitetaan tuuppausten hyväksyttävyyttä ja vastaanottoa. Pyrkimyksenä on ymmärtää kuluttajaa ja sitä, mikä mahdollisesti estää kuluttajan sitoutumisen kestävämpään ja ilmastoystävälliseen vaihtoehtoon.
Hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka tukevat kuluttajan päätöksentekoa. Tarkoitus on luoda sellainen valinta-arkkitehtuuri, jossa kuluttajalla olisi helpompaa ja luonnollisempaa valita kestävämpi ja ilmastoystävällisempi vaihtoehto.
- Saatamme huomata myös, että jokin tuuppaus ei toimi, tai se ei yksin riitä. Tällöin tuuppaus vaatii rinnalle myös toisenlaisia tapoja vaikuttaa kuluttajan valintoihin ja tehdä ilmastoystävällisestä valinnasta parempi vaihtoehto. Esimerkiksi metsäteollisuudessa saatetaan tarvita tuuppausten lisäksi myös taloudellisia kannustimia, Koponen pohtii.
Laajat yhteiskunnalliset ongelmat vaativat tieteenalojen välisten kuilujen murtamista
Liikkumattomuus, elonkirjon köyhtyminen, kestämätön kulutus ja johtajuus ja ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvät ongelmat ovat haasteita, joita ei ratkota vain yhden tieteenalan sisällä. Koposen mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat vaativat niin luonnontieteellisten, taloudellisten, poliittisten, sosiaalisten kuin käyttäytymistieteellistenkin puolien huomioimista.
- STN-rahoituksen mahdollistaman laajan poikkitieteellisen yhteistyön avulla on voitu tuoda esille villejä ja radikaalejakin ajatuksia, Koponen naurahtaa.
Ahokkaan mukaan STN-rahoitus mahdollistaa sekä laajan tieteidenvälisen yhteistyön että mahdollisuuden tutkia yhteiskunnallisesti merkittävää asiaa pitkäjänteisesti.
- Rahoituksen vuoksi voimme tutkia kansainvälisestikin merkittävää asiaa pitkällä aikavälillä, jonka avulla pystymme tekemään laadukasta tutkimusta, Ahokas sanoo.
Teerikankaan mukaan tutkimusta tarvitaan, koska länsimaissa ihminen on ollut erkaantunut luonnosta jo usean sadan vuoden ajan. Luontoyhteys on ollut kadoksissa yhteiskuntatieteessä ja sitä kautta myös taloustieteessä.
- Siksi se on kadoksissa myös yritysjohdosta, minkä vuoksi on niin paljon saasteita, Teerikangas sanoo.
Teerikankaan mukaan kestävää, tieteiden välistä tutkimusta tarvitaan yhä enemmän ongelman laajuuden ja vakavuuden vuoksi.
- Ei yksi tai kaksi kiertotaloushanketta tee vielä muutosta, niitä pitäisi olla kymmeniä. Tarvitsemme näiden asioiden ratkaisemiseen voimakkaasti monitieteistä otetta, Teerikangas toteaa.
Teksti: Veera Heinonen Kuvat: Antti Tarponen
Artikkeli on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti Mercuriuksen numerossa 2/2021.