Vahvojen juurien varassa kohti tulevaa

Aloituskuva: Turun kauppakorkeakoulun uudisrakennuksen vihkiäisjuhlaa Rehtorinpellonkadulla vietettiin 26. syyskuuta 1959. Kansleri Ikola ja rehtori Halme vastaanottivat presidentti Urho Kekkosen ja Sylvi Kekkosen.

Kauppakorkeakoulun perustamisesta Turkuun keskusteltiin jo pitkään ennen varsinaista perustamispäätöstä. Turun kauppakoulun silloinen rehtori Niilo Ikola otti kauppakorkeakoulun perustamisen esille jo samoihin aikoihin Turun yliopiston perustamisen kanssa, olihan Helsinkiin perustettu Kauppakorkeakoulu vuonna 1911 ja Svenska Handelshögskolan jo 1909.

Turun Suomalaisen Yliopiston perustaminen yksityisenä yliopistona kansalaiskeräyksen turvin oli kuitenkin kahden tiedekunnan yliopistonakin suuri ponnistus, joten kauppakorkeakoulu jäi vielä pelkäksi suunnitelmaksi. Taloustieteen professuuri tosin perustettiin.

Turun yliopiston rehtorina toiminut Einar W. Juva puhui taloudellisen koulutuksen puolesta 1930-luvulla, jolloin neuvotteluja käytiin myös Turun Liikemiesyhdistyksen kanssa. Juva otti esille yliopiston toiminnan laajentamisen teollisuutta ja talouselämää palvelevaan suuntaan, mutta vakavammin asiaan palattiin sotien jälkeen.

– Turun Liikemiesyhdistyksen suunnasta toivottiin, että yliopisto voisi vahvistaa liikemiesten yleissivistyspohjaa. He totesivat, että piti myös ymmärtää, että liikemiehet ja teollisuusmiehet tekevät hyödyllistä työtä, jota ihmisten tulee etujensa vuoksi tukea ja edistää, kertoo kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okko.

Keskustelut päätyivät kuitenkin lopulta siihen, että sivistysyliopisto ei halunnut kauppatieteitä osakseen. Kauppakorkeakoulun perustajat kokivat ainoaksi mahdollisuudekseen lähteä omalle tielleen.

Turun kauppakorkeakoulu perustettiin toukokuun 3. päivänä vuonna 1950, jolloin Turun Kauppakorkeakoulun Säätiön valtuuskunta päätti korkeimman kaupallisen opetuksen aloittamisesta Turussa syksyllä 1950. Ensimmäinen toimitila löytyi Turun kauppaopistolta. Opiston rehtorina silloin toiminut Niilo Ikola ryhtyi kauppakorkeakoulun rehtoriksi ja luovutti oman virka-asuntonsa korkeakoulun käyttöön. 
– Rehtori Ikola oli suomen kielessä väitellyt tohtori sekä Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja – varsin poikkeuksellinen yhdistelmä, Okko kuvailee.

Koulutus ja tutkimus kehittyvät kohisten

Kun Turun kauppakorkeakoulu perustettiin, oli tyypillistä, että kauppakorkeakoulut olivat erillään yliopistoista. Perustutkinto oli vasta laajennettu 3-vuotiseksi ekonomin tutkinnoksi, eikä tohtoreita ollut valmistunut koko alalta kuin muutama.

– Kauppakorkeat olivat sen ajan ammattikorkeakouluja, hyviä sellaisia. Ehkä tämä perustamisvaiheen kamppailu vaikutti vielä 1990-luvullakin, kun yliopiston ja kauppakorkeakoulun fuusiota pohdittiin ja vastustettiin, Paavo Okko pohtii.

Okko on seurannut Turun kauppakorkeakoulun askelia 55 vuoden ajan: hän aloitti opintonsa kauppakorkeakoulussa vuonna 1965, jolloin korkeakoulu oli 15-vuotias.

– Omat muistoni TuKKK:sta lähtevät ajasta, jolloin sekä korkeakoulu että sen hallinto olivat pieniä. Professoreita oli vajaa kymmenen, lehtoreita hiukan enemmän ja assistentteja sekä muita opettajia toki lisäksi, mutta melko hyvin ne kaikki tunnettiin. Rehtorin kotiin saattoi kokoontua miltei koko henkilökunta.

Kun Okko aloitti opinnot, ekonomin tutkintoon otettiin noin 100 opiskelijaa ja kirjeenvaihtajaksi opiskelemaan noin 50.

– Ekonomien ja kirjeenvaihtajien lisäksi oli siihen mennessä valmistunut pieni määrä kauppatieteiden kandidaatteja, joita oli vihitty maistereiksi muutama vuosi aikaisemmin. Lisensiaatteja oli valmistunut yksi, eikä kukaan ollut väitellyt tohtoriksi.

Jatko-opiskelijoiden joukko kasvoi 1970-luvulla ja muodostui kiinteäksi ryhmäksi. 

– Siinä vallitsi hyvä yhteishenki sekä halu menestyä omassa tutkimustyössä. Samalla haluttiin nostaa kauppakorkeakoulun asemaa tieteenteossa. Tuloksellisuutta edisti ohjelmallinen toiminta sekä spontaanisti toimiva ryhmädynamiikka, jonka kannustamisessa professori Pentti Malaskalla oli suuri merkitys.

Turun kauppakorkeakoulu alkoi kehittää perustutkintoa sekä tohtorikoulutusta 1970-luvulla. Vuonna 1970 juhlittiin ensimmäistä tohtoria, Veikko Reinikaista. Kun Okko väitteli vuonna 1979, hän oli kauppakorkeakoulun kuudes tohtori.

Vuonna 1974 TuKKK aloitti ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisen, silloin 4-vuotisen, perustutkintokoulutuksen. Tämä tapahtui jo ennen kauppatieteellisen alan tutkintoasetusta, joka tuli voimaan 1978. 

– Silloin pidettiin tärkeänä, että ala nousi muiden koulutusalojen ja samalla yliopistojen kanssa samalle tasolle, Okko toteaa.

Myös tohtoriohjelmassa edettiin aloitteellisesti. Sadan tohtorin raja tavoitettiin, kun ensimmäisestä väitöksestä oli kulunut 34 ja korkeakoulun perustamisesta 54 vuotta. Seuraava sata tuli täyteen yhdeksässä vuodessa, ja nykyään on ylitetty 300 tohtorin määrä.

Vuoteen 2020 mennessä Turun kauppakorkeakoulussa on tehty noin 11 000 perustutkintoa, joista lähes 10 000 on ylempiä korkeakoulututkintoja. Kauppakorkeakoulu tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista ja vaikuttavaa tutkimusta, joka tukee yrittäjämäisen, innovatiivisen ja vastuullisen liiketoiminnan syntymistä ja kestävän yhteiskunnan rakentamista. 

Tutkimuksen temaattiset vahvuusalueet ovat yrittäjyys, johdon ohjaus, verkostot liiketoiminnassa sekä talouspolitiikka ja markkinat. Tutkimusotteiden kirjo on laaja, ja tutkimuksella on toimivat kansainväliset yhteydet sekä yhteistyötä yritysten kanssa.

– Tutkimus on entistä enemmän mukana yliopiston aidosti monitieteisissä tutkimus- ja koulutusalustoissa, ja se vastaa muun muassa pandemian kiihdyttämän digitalisaation haasteisiin, Okko toteaa.
 
Opintojen kansainvälistyminen alkoi vaihto-opiskelulla. Kauppakorkeakoulun ensimmäiset vaihto-opiskelijat tulivat vuonna 1990. 2010-luvulle tultaessa vaihtokohteita oli lähes 100 eri yliopistossa ympäri maailmaa, ja tarjonta kasvoi Turun yliopistoon liittymisen myötä.

– Nykyään yli puolet vuosikurssin opiskelijoista suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla, kertoo koulutuksen tuen suunnittelija Leena Henderson.

Henderson tuli Turun kauppakorkeakouluun amanuenssiksi vuonna 1990 ja on siitä lähtien toiminut eri tehtävissä. Hän aloitti opintonsa Turun yliopistossa vuonna 1979 ja sittemmin työskenteli yliopiston hallintotehtävissä kauppakorkeakoululle tuloonsa asti.

Vuonna 2005 tuli voimaan asetus, joka antoi yliopistoille mahdollisuuden perustaa kokonaan englanninkielisiä tutkintokoulutuksia. Tänä päivänä kauppakorkeakoulussa on neljä kokonaan englanniksi suoritettavaa ohjelmaa, joista osa toteutuu yhteistyössä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita on yhteensä noin 150. Vaihto-opiskelijoita kauppakorkeakoulussa on vuosittain lähes 200 ja kansainvälisiä tohtoriopiskelijoita on vajaa 50.

Henderson kertoo, että opintojaksojen sisältöjä ja tutkintokokonaisuuksia kehitetään kansainvälisten laatustandardien ja vuonna 2019 myönnetyn AACSB-akkreditoinnin vaatimusten mukaisesti. Koulutusohjelmat perustuvat oppiaineiden väliseen yhteistyöhön ja kokonaisuuksiin, joissa hyödynnetään myös monitieteisen yliopiston tarjontaa. Sisällöt uudistuvat globaalien teemojen, kuten vastuullisuuden, kestävän kehityksen ja ennakoinnin osaamisen pohjalta.

– Tavoitteena on, että valmistuvat maisterit ovat valmiita toimimaan yhä nopeammin muuttuvassa, digitaalisessa ja verkostoituneessa maailmassa. Opettajina toimivat tutkijamme, jotka ovat tänä päivänä yhä kansainvälisempiä ja verkostoituneempia. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on vilkasta, ja opiskelijamme pääsevät heti opintojen alussa tutustumaan niiden toimintaan käytännön tekemisen, kuten toimeksiantojen ja kilpailujen kautta.

Diskoilloista osa opiskelijaelämää

Syyskuun 25. päivän iltana vuonna 1950 Lehtisen kahvilaan Yliopistonkadun varrelle kokoontui kahdeksan opiskelijaa juuri toimintansa aloittaneen Turun kauppakorkeakoulun neljältä eri vuosikurssilta. Tapaamisessa keskusteltiin oman ylioppilaskunnan perustamisesta. Perustamiskokous pidettiin 12. lokakuuta 1950, jolloin luotiin pohja ylioppilaskunnan toiminnalle.

Lokakuun lopulla vuonna 1953 Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry eli KY vietti ensimmäisen oman tilansa avajaisia. Tila saatiin Turun kauppakorkeakoulun Aurakadun toimipisteen kellarista ja se nimettiin sijaintinsa mukaan Montuksi. Kauppakorkeakoulun muuttaessa Rehtorinpellonkadulle vuonna 1958 ylioppilaskunta sai uudesta toimipisteestä omat tilat pitkien keskustelujen jälkeen.

Turun KY toi Turun yöelämään uuden konseptin, Unicorn-diskon. 1970-luvun alussa Siskodisko, valtakunnan ensimmäinen naistentanssikonsepti, jatkoi Unicornin viitoittamaa linjaa. 1970- ja 1980-luvuilla Montussa järjestettyihin Turun KY:n diskoihin riitti jonoa useampana iltana viikossa.

Monen opiskelijan arki muodostuikin pitkälti opiskelusta ja yhdessäolosta, sillä työssäkäynti lukukauden aikana oli harvinaista. Kun Okko aloitti opintonsa vuonna 1965, opinnot rahoitettiin lainalla ja joissain tapauksissa stipendeillä.

– Ekonomien työmarkkinanäkymä oli siihen aikaan hyvä, ja opintolainaa uskallettiin ottaa.

Okon mukaan 1960-luvun lopussa ekonomeille löytyi työpaikkoja, ja moni eteni vahvasti urallaan. Okon kurssikavereista tuli muun muassa metsäteollisuusyritysten toimitusjohtajia, rahoitustarkastuksen johtaja, pankinjohtajia ja talousjohtajia sekä verohallinnon virkamiehiä.

Kauppatieteiden kandidaatiksi, samalla siis maisteriksi opiskelu, alkoi yleistyä. Opiskelu oli kurssimaista ja aikataulun mukaan etenevää. 1970-luvulla siirryttiin tyyliin, jossa edetään enemmän omissa aikatauluissa akateemisen vapauden hengessä.

Ylioppilaskunnan ensimmäinen edustajisto aloitti toimintansa vuoden 1971 alussa. Vuodesta 1972 lähtien ylioppilaskunnan puheenjohtajana toimi pitkään Antti Paasio, joka on sittemmin toiminut Turun kauppakorkeakoulussa professorina.

Yhdessä eteenpäin

Lainsäädännössä siirryttiin 1990-luvulla käyttämään kauppakorkeakouluistakin käsitettä yliopisto. Ne olivat yliopistoja tutkimuksen ja opetuksen luonteen kannalta, mutta niissä oli vain yksi tiedekunta.

– Turun kauppakorkeakoulu oli kuitenkin kehittynyt niin laaja-alaiseksi kauppatieteelliseksi yliopistoksi, että sen opetustarjonta oli omalla alallaan monipuolisempi kuin joidenkin yliopistojen kauppatieteellisten tiedekuntien, Paavo Okko toteaa.

Kauppakorkeakoulun liittäminen Turun yliopistoon nousi vahvasti esille 1990-luvun laman aiheuttaman julkisen talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä. Liittämistä perusteltiin yliopistolaitoksen kehittämisellä.

– Hanke ei kuitenkaan vielä tuolloin toteutunut, sillä korkeakoulu onnistui vakuuttamaan monia vaikuttajia siitä, että pieni ja kehittyvä sekä kansainvälisestikin yhteistyössä toimiva yliopisto on elinkelpoinen yksikkö, Okko kertoo.

Okon mukaan fuusion pelättiin myös heikentävän kauppakorkeakoulun mahdollisuuksia jatkaa hyväksi havaitulla tavalla. Hyviä tuloksia oli saavutettu pienenä ja joustavana sekä vahvalla yhteishengellä toimivana ja silti laaja-alaisena kauppatieteellisenä yliopistona. Näiden etujen säilyttämisestä pidettiin kiinni, kun Turun kauppakorkeakoulu vuonna 2010 lopulta liitettiin osaksi Turun yliopistoa. Siksi nimenkin haluttiin säilyvän ennallaan.

Okon mielestä on mielenkiintoinen ilmiö, että yliopistojen kauppatieteellisiä tiedekuntia on haluttu ruveta kutsumaan kauppakorkeakouluiksi juuri samoihin aikoihin, kun itsenäiset kauppakorkeakoulut muuttuivat tiedekunniksi.

– On siis hyvin paikallaan, että 60 vuotta itsenäisenä toiminut Turun kauppakorkeakoulu on säilyttänyt nimensä myös yliopiston tiedekuntana ollessaan. Tätä piti tärkeänä myös itsenäisen kauppakorkeakoulun viimeinen rehtori Tapio Reponen, jonka näkemyksen mukaan fuusio oli parasta tulevaisuuden rakentamista kauppakorkeakoululle.

Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhdistyessä myös niiden ylioppilaskunnat yhdistyivät ja muodostivat uuden Turun yliopiston ylioppilaskunnan. Turun KY jäi jatkamaan kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan toimintaa.

– Sekä yhteiskunnassa että yliopistossa ja kauppakorkeakoulussa on täytynyt tapahtua paljon, jotta nykyisessä yrittäjyysyliopistossa voidaan kokea, että kumpikin puoli on voittanut jotakin. Hyvä niin, onhan sivistyksen ja talouden suhde syytä nähdä edelleen snellmanilaiseen tapaan: ei sivistys ja kulttuuri ole jotakin, jonka teollisuus joutuu ylellisyytenä kustantamaan, vaan teollisuus on itsekin kulttuurin hedelmä, Okko tiivistää.

Tänä päivänä Turun kauppakorkeakoulu vahvistaa Turun yliopiston monitieteistä ja kansainvälistä tutkimusyliopistoa. Kauppakorkeakoulu palvelee laajaa johtamisen osaamistarvetta yritystoiminnassa sekä laajemmin koko yhteiskunnassa.

– Liiketaloustieteellinen ja taloustieteellinen tutkimus ja koulutus ovat menestyvän ja kestävän yhteiskunnan rakentamisen keskeisiä apuvoimia. Myös erilliset tutkimusyksiköt, kuten Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Pan-Eurooppa-instituutti sekä Disruptiolaboratorio vahvistavat kauppakorkeakoulun tutkimuspanosta ja tutkimuksen vaikuttavuutta, Okko kuvailee.

Leena Henderson lisää, että johtamiskoulutusyksikkö TSE exen asiantuntemus on otettu myös Turun yliopiston johdon koulutuksen käyttöön.

– Lisäksi toimimme useissa monitieteisissä tutkimus- ja koulutushankkeissa, joita ovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja tutkimuskeskus Sote-akatemia, Turun työtieteiden keskus TCLS ja TYHE-koulutus, Digital Futures -profilaatiohanke sekä meri- ja merenkulkualan Maritime Research Platform, Henderson luettelee.

Myös kauppakorkeakoulun perustamisvaiheen kiinteät yhteydet yritysmaailmaan ovat jatkuneet tähän päivään asti.

– Ne tuovat edelleen kauppakorkeakoulun toimintaan oman leimansa ja erityispiirteensä. Yritysyhteistyö on vuosien varrella löytänyt uusia toimintatapoja. Myös alumnitoiminta on vilkasta ja monimuotoista, ja yhteydet näyttävät kestävän vuosikymmeniä. Alumnit ovat laaja toimijajoukko opetuksessa ja yritysyhteistyössä, Henderson kertoo.

Okko muistuttaa, että Turun kauppakorkeakoulu syntyi itsenäisenä, koska sillä oli oma selkeä tehtäväalueensa. Myös tiedekuntana toimiessaan se on säilyttänyt oman profiilinsa ja historiansa.

– TuKKK tuottaa edelleen paljon myös perustutkintoja. Menestystä siinä osoittaa sen vahva suosio alalle hakeutuvien keskuudessa, Okko sanoo.

Nyt 70 vuoden ikään ehtinyt Turun kauppakorkeakoulu katsoo luottavaisena tulevaan.

– A Great Place to Think Ahead on hyvä motto. Sellaisena kannattaa pysyä kaikin keinoin, Okko tiivistää.

Teksti: Sara Harju

Artikkeli on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti Mercuriuksen numerossa 1/2020.