Kansainvälisen liiketoiminnan tutkimus keskittyy globaalin, jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin yrityksille, organisaatioille ja yksilöille.
Kansainvälisen liiketoiminnan tutkimus on tyypillisesti ilmiölähtöistä. Tutkimuksen keskiössä ovat usein teemat, jotka vaativat sekä monitieteistä lähestymistapaa että läheistä yhteistyötä tutkimuskohteiden – esimerkiksi yritysten – kanssa.
Olemme kiinnostuneita mm. yritysten kansainvälisestä kasvusta, kansainvälisestä yrittäjyydestä ja digitalisaation vaikutuksesta kansainväliseen liiketoimintaan. Olemme halunneet myös kehittää kansainvälisen liiketoiminnan tutkimuksessa käytettäviä tutkimusmenetelmiä ja tutkimusryhmämme jäsenet ovat kirjoittaneet useita tutkimusmenetelmiin liittyviä julkaisuja.
Projekteja
Riittävien hoivaresurssien ja työvoiman saatavuus ja turvaaminen ovat yksi lähitulevaisuuden yhteiskunnallisista haasteista. Samanaikaisesti kestävät palvelujärjestelmät on nostettu yhdeksi palvelututkimuksen prioriteetiksi. Näiden järjestelmien kestävyyttä voidaan tukea parantamalla palvelujen osallistavuutta niin yksilöllisellä kuin kollektiivisella tasolla. Tällä monitasoisuudella ja palvelukontekstissa ilmenevillä jännitteillä (jotka syntyvät esimerkiksi perheenjäsenten eriävistä tarpeista) saattaa olla tahattomia seurauksia, jotka tekevät osallisuuden toteuttamisen mutkikkaaksi ja haastavaksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida, miten palvelujärjestelmät edesauttavat kestävyyttä ja luovat transformatiivisia, hyvinvointia edistäviä tuloksia osallistamalla monia toimijoita asiakaskokonaisuuteen. Monitieteinen lähestymistapaa ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö edesauttavat ilmiön ymmärtämistä ja uudenlaisten näkökulmien löytämistä. Hanketta rahoittaa Turun ihmistieteiden tutkijakollegium / Turku Institute for Advanced Studies (TIAS). Lisätietoja projektista antaa Henna Leino (henna.leino@utu.fi).
Hankkeen tavoitteena on avata kestävän markkinoiden muovaamisen tutkimuslinjaa. Tavoitteena on erityisesti katsoa, miten markkinoiden muovaamisstrategioita voidaan hyödyntää laajempiin ympäristöä ja hyvinvointia tueksi. Hanke pyrkii vastaamaan kysymykseen: Miten yritykset ja muut markkinatoimijat muovaavat markkinoita kestävään suuntaan? Tutkimushanke jakaantuu kolmeen teemaan: 1) kestävän markkinamuovauksen käsitteellisen ymmärryksen kehittäminen, 2) kestävän markkinamuovauksen tutkimusmetodien kehittäminen, sekä 3) kestävän markkinamuovauksen empiiriset havainnot. Projektin rahoittaa Turun ihmistieteiden tutkijakollegium. Hankkeesta vastaa kollegiumtutkija Valtteri Kaartemo.
Yhä kasvava joukko pieniä ja keskisuuria yrityksiä toimii kansainvälisillä markkinoilla. Tutkijat ovat myös havainneet, että pk-yritysten kansainvälistymisnopeus on kasvanut. Tutkijat, poliittiset päätöksentekijät ja julkisen sektorin toimijat tunnistavat näiden yritysten kasvupotentiaalin ja kannustavat niitä laajentamaan toimintaansa kansainvälisille markkinoille. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että enemmistö suomalaisista pk-yrityksistä ei ole kiinnostunut kansainvälisestä kasvusta. Verrattuna muihin Euroopan maihin, ero uusien yritysten kansainvälisessä kasvuhalukkuudessa on huomattava. Mistä tämä johtuu? Mikä estää suomalaisyrityksiä kasvamasta kansainvälisesti?
Yksi mahdollinen selittävä tekijä on se, että yritykset kokevat liiketoiminnan laajentamisen haasteelliseksi. Tässä tutkimuksessa selvitämme mitkä ovat ne skaalautumisen mekanismit, joita pk-yritykset hyödyntävät kansainvälisessä liiketoiminnassaan. Tarkastelemme ilmiötä pitkittäistutkimuksen avulla, kokoamalla sekä retrospektiivista että reaaliaikaista aineistoa suomalaisista eri toimialojen pk-yrityksistä.
Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan oppiaineen tutkijatiimiä täydentää kansainvälisten kumppanien verkosto. Tarvittaessa voimme laajentaa aineistonkeruuta Iso-Britanniaan, Irlantiin, Italiaan, Norjaan, Ranskaan, Ruotsiin ja Viroon verrokkiaineiston saamiseksi.
Tutkimusta rahoittaa Liikesivistysrahasto.
Lisätietoja tutkimuksesta antavat Niina Nummela ja Eriikka Paavilainen-Mäntymäki.
Globaali liikkuvuus on tullut jäädäkseen ja yhä useampi ihminen kokee itsensä maailmankansalaiseksi, kosmopoliitiksi. Näiden yksilöiden identiteetti ei ole sidottu maantieteelliseen paikkaan, vaan yhteisiin arvoihin. Kirjallisuudessa kosmopoliittien on nähty edustavan globaaleja nomadeja, joille sosiaaliset verkostot, monikulttuurisuus ja muutoksessa eläminen ovat keskeisiä seikkoja, ja jotka toisaalta kyseenalaistavat perinteiset pitkien työurien ihanteet sekä kansallisvaltioiden rajojen merkityksen. Nämä yksilöt laittavat usein omat arvonsa ja tavoitteensa instituutioiden ja organisaatioiden edelle, eivätkä pidä työpaikan tai työtehtävien vaihtuvuutta negatiivisena asiana, päinvastoin.
Suomalainen yhteiskunta tarvitsee koulutettuja ja osaavia yksilöitä. Tutkimuksemme selvittää globaalisti liikkuvien - erityisesti kosmopoliittinen - näkökulmasta mitä kestävä, syrjimätön ja merkityksellinen työ ja elämäntapa tarkoittavat. Tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä miten suomalaista yhteiskuntaa tulisi kehittää niin, että se mahdollistaisi globaalisti liikkuvien kiinnittymisen tänne ja tekisi Suomesta asuinpaikkana houkuttelevan.
Tutkimushanketta toteuttavat Turun yliopisto ja Åbo Akademi, vastuullisina johtajina Niina Nummela (UTU) ja Wilhelm Barner-Rasmussen (ÅA). Hankkeen rahoittajat ovat Suomen Akatemia ja Nordic Research Council (NOS-HS). Lisätietoja hankkeesta sen omilla verkkosivuilla.
Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä Finnveran myöntämien rahoitustakuiden ja -lainojen merkityksestä yrityksille ja eri toimialoille. Tutkimuksessa tarkastellaan rahoitusinstrumenttien roolia suomalaisten yritysten kansainvälistymisessä ja niiden paikallisten arvoketjujen kehittymisessä sekä tukien laajempaa, välillistä yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Prof. Elizabeth Rose (Otago University, New Zealand), Stephane Lhuillery (BETA Université de Lorraine, France) ja Prof. Syoum Negassi (Université Paris 1 Panthéon-Sorbonne, France) kanssa. Projektin tutkijoina toimivat Peter Zettinig, Majid Aleem, Johanna Raitis ja Marion Bitsch.
Globaaleja virtuaalitiimejä on tutkittu kansainvälisen liiketoiminnan aineessa vuodesta 2014, jolloin Peter Zettinig muodosti kokeellisen asetelman havainnoidakseen ryhmien muuntumista työtehtävien kautta strategisia haasteita kansainvälisessä ympäristössa pohtiviksi multikulttuurisiksi tiimeiksi. Tutkimus on osa laajaa yhteistyötä Kingston Universityn, Uppsalan yliopiston ja Monash yliopiston kanssa. Aineistosta on valmistunut jo kaksi väitöskirjaa ja tällä hetkellä kaksi tohtorikoulutettavaa käyttää aineistoa väitöstutkimuksissaan keskittyen yksilöiden ja tiimien oppimista (Danijela Majdenic) sekäa virtuaaliympäristössä tarvittavia taitoja (Sirja Sulakatko). Projektin tavoitteena on lisätä yritysjohdon tietämystä virtuaalitiimien tehokkaasta ja tarkoituksenmukaisesta hyödyntämisestä.
Tämä monitieteinen tutkimus keskittyy eri elämänvaiheissa olevien henkilöiden elämäntapamuutoksiin liikunnallista elämäntapaa omaksuttaessa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti siirtymistä auton käytöstä kestäviin kulkutapoihin, kävelyyn ja pyöräilyyn. Tässä transformatiivisen kuluttajatutkimuksen kenttään sijoittuvassa tutkimuksessa analysoidaan yksilöiden käyttäytymisen muutoksen taustalla olevia fundamentaalisia motiiveja, ajattelutapoja ja tunteita. Tutkimus on osahanke Suomen Akatemian STN-hankeessa: Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana (STYLE) (2019-2023).
Osahanketta johtaa KTT Birgitta Sandberg. Tutkijatiimiin kuuluvat KTT Leila Hurmerinta, KTT Samuel Piha ja tohtorikoulutettava Henna Leino. Professorit Rami Olkkonen ja John Thøgersen (Aarhus University) toimivat asiantuntijoina.
