Tutkimus johtamisen ja organisoinnin oppiaineessa

Työn ja työelämän tutkimus on monitieteinen alue, joka tarkastelee työn tekemiseen liittyviä inhimillisiä ja organisatorisia ilmiöitä. Työelämää voi tarkastella monista näkökulmista, jolloin kohde aina määrittyy näkökulman mukaan. Johtamisen ja organisoinnin oppiaineen lähes kaikki tutkimussisällöt voidaan laskea kuuluvaksi työelämän tutkimukseen. Meillä tehtyjen  ja tekeillä olevien tutkimusten joukosta voi mainita mm. esimiestyön ja henkilöstöjohtamisen tutkimuksien laajat alueet. Samoin työorganisaatioiden rakenteelliset ja sisällölliset muutokset, tiimityö, työn ja sen merkitysten muuttuminen digitalisaation myötä, työelämän vuorovaikutussuhteet ja niissä esiintyvät konfliktit, organisaatioiden kulttuurien tutkiminen, sekä työssä oppiminen. Mikrotasolla työn ja muun elämän yhteensovittaminen, ammatti-identiteettien tutkiminen tai työntekijän motivaation lähteet kuuluvat työelämätutkimuksen piiriin. Työelämäntutkimukseen liittyy usein yhteiskunnallinen ja monitieteinen näkökulma, mikä toisaalta rikastaa sisältöjä ja toisaalta haastaa tutkijat. Työelämän ilmiöiden ajankohtaiset ilmiöt, kuten sen globaalit haasteet ja vastuullisen toiminnan vaatimukset näkyvät myös työelämätutkimuksen aiheissa.

Olemme olleet aktiivisesti mukana Turun yliopiston työtieteiden keskuksen toiminnassa (TCLS) ja kansainvälisen WORK-konferenssin organisoimisessa. Koordinoimme TYÖ2-hanketta ja tutkijamme ovat osallistuneet Swipe-tutkimusprojektiin, jotka erityisesti keskittyvät työelämän muutosten tutkimiseen.   

Yhteyshenkilöt: Satu Teerikangas, Maija Vähämäki, Anni Paalumäki ja Maarit Laiho

Monitieteinen tutkijatiimimme tutkii muutosta eri näkökulmista käsin. Yhtäältä selvitämme muutoksen muotoja, toisaalta mallinamme muutosta ja pohdimme ajallisuuden käsitystä muutoksessa. Keskeinen tutkimuskenttämme liittyy toimialojen sekä organisaatioiden evoluutioon. Muutoksen johtamista selvitämme yhtäältä radikaalin organisaatiomuutoksen näkökulmasta, toisaalta jatkuvasti muuttuvan organisaation johtamisen näkökulmasta. Yksilötasolla tutkimme organisaatioidentiteetin muodostumista ja muutosta, sekä yksilölähtöistä muutoskyvykkyyttä ja toimijuutta niin esimiesten kuin työntekijöidenkin tasoilla. Johtajuuskentässä transformatiivinen johtajuus kuuluu myös kiinnostuksemme kohteisiin.

Yhteyshenkilöt:  Satu Teerikangas, Juha Laurila, Markku Jokisaari, Anni Paalumäki, Maija Vähämäki

Organisaatioiden tutkimus on vähitellen laajentunut näkyvien sosiaalisten rakenteiden ja niiden muutoksen tutkimuksesta erilaisiin tulkinnallisiin prosesseihin. Tällöin huomion kohteeksi nousevat organisaatioiden kulttuuri ja identiteetti ja niiden kietoutuminen aikaisemmin enemmän tutkittuihin hierarkian ja valtasuhteiden ilmiöihin. Johtaminen ja organisointi oppiaineena kohdentuu yleisesti näihin teemoihin yksittäisen organisaation, samalla alalla toimivien organisaatioiden ja organisaatiokenttien tasolla. Spesifimpiä aiheita, joita myös käsitellään ovat esimerkki sukupuoleen, verkostoihin ja kolmannen sektorin organisaatioihin liittyvät kysymykset.

Yhteyshenkilöt: Juha Laurila, Anni Paalumäki

Nykyisessä osaamisyhteiskunnassa organisaatioiden kilpailukyky on entistä enemmän kiinni ihmisten osaamisesta ja innostuksesta. Henkilöstövoimavarojen johtaminen (HRM) tarjoaa keinoja sekä osaamisen kehittämiseen että innostuksen ylläpitämiseen. Lisäksi sen avulla luodaan sellaista toimintaympäristöä, jossa osaaminen ja innostus pääsevät kukoistamaan. Henkilöstöjohtamisen kentässä tehtävän tutkimuksemme keskeinen teema on HRM:n ja organisaation tuloksellisuuden välisen yhteyden tarkastelu. Tarkastelemme henkilöstöjohtamista prosessinäkökulmasta, jolloin kiinnostus kohdistuu siihen, mitä ja miten henkilöstöjohtaminen viestii ja miten henkilöstö tämän viestin kokee. Tällöin näemme henkilöstöjohtamisen prosessin kautta rakentuvan organisaatioilmapiirin keskeisenä tuloksellisuutta selittävänä mekanismina. Tutkimuksemme tuottaa tietoa siitä, miten henkilöstövoimavarojen johtamisella kehitetään henkilöstön osaamista, innostusta ja toimintaedellytyksiä niin, että saadaan aikaan organisaatiotason positiivisia tuloksellisuusvaikutuksia. Tarkastelemme näitä kysymyksiä myös pienten organisaatioiden näkökulmasta.

Globaali toimintaympäristö on tuonut uudenlaisia haasteita myös organisaatioiden henkilöstöjohtamiseen. Näistä erityisesti eettiseen ja kestävään henkilöstöjohtamiseen liittyvät kysymykset ovat mielenkiinnon kohteenamme.  

Yhteyshenkilöt: Maarit Laiho, Markku Jokisaari, Maija Vähämäki

Fuusiot ja yritysostot (M&A) ovat muovanneet yhteiskunnallista sekä organisatorista liiketoimintaympäristöämme kiihtyvällä tahdilla viime vuosikymmenten aikana. Silti, onnistumisen momentti sekä taloudellinen tuloksellisuus näyttäytyvät usein odotettua maltillisempana. Tutkimuksemme keskittyy yritysostoprosesseihin, etenkin integraation johtamisen, sekä siinä ilmentyvien hiljaisten - kulttuuristen, tunteellisten, inhimillisten - voimien näkökulmasta. Tutkimuksemme on kytköksissä kansainväliseen yritysostotutkijoiden verkostoon sekä Pohjois-Eurooppalaiseen organisaatio- ja konsultointikenttään. Yhteistyökumppaneitamme ovat mm. EDHEC Business School, University of Toulouse I, BI Norwegian Business School, HEC Montreal, University of Laval Quebec, sekä University of Essex.

Yhteyshenkilöt: Satu Teerikangas, Maarit Laiho, Maija Vähämäki, Laura Toivo, Johanna Marin

Mitä on hyvä johtaminen? Miten johtajuus kehittyy? Hyvän johtamisen ja johtajuuden on katsottu olevan oleellinen tekijä esimerkiksi henkilöstön hyvinvoinnille, työn tuottavuudelle ja innovatiivisuudelle. Viimeaikainen johtamistutkimus on myös keskittynyt siihen mitkä tekijät edistävät hyvien johtamiskäytäntöjen, johtajuuden sekä esimiestyön kehittymistä. Tarkastelemme näitä ja muita johtamiseen ja johtajuuteen liittyviä kysymyksiä sosiaalisina ja vuorovaikutteisina tapahtumina työpaikoilla ja organisaatioissa. Pyrimme tuottamaan tietoa niin johtajuuden ja johtamisen seurauksista kuin siitä miten johtajuus ja johtaminen kehittyvät organisaatioissa.

Markku Jokisaari, Arto Ryömä, Suvi Satama, Maarit Laiho, Maija Vähämäki, Anni Paalumäki

Johtamisen ja organisoitumisen tutkimuksessa on tunnistettu tarvetta entistä inhimillisemmälle lähestymistavalle. Yksilö halutaan huomioida elävänä, kompleksina kokonaisuutena, joka vuorovaikutuksessa muiden yksilöiden ja vallitsevan toimintaympäristön kanssa on kaiken aikaa alttiina ulkoisille vaikutuksille ja muutospaineille.

Kun tutkitaan sitä, miten yksilö rakentaa identiteettiään ja miten hän osallistuu päätöksentekoon erilaisissa organisaatioissa, niiden erilaisissa olosuhteissa, ei syvennytä ainoastaan ilmeisen tietoisiin, harkittuihin ja näkyviin tiedon tuottamisen muotoihin. Sen sijaan tutkimuksessa tunnustetaan myös se, miten inhimillinen yksilö luo identiteettiään tunteidensa, aistimustensa ja kehollisuutensa varassa.

Yhteyshenkilöt: Arto Ryömä, Suvi Satama, Lauri-Matti Palmunen

Monet globaalit haasteet haastavat yhteiskuntien tulevaisuutta. Oppiaineemme temaattisessa keskiössä on toimijuus kestävyysmuutoksissa. Väitämme, että jotta maailma olisi kestävämmällä pohjalla, ylhäältä-alas toimiva institutionaalinen toimijuus ei yksin riitä. Yksilötason toimijuutta tarvitaan arjen toimissa - niin kansalaisen, kuluttajan, kuin asiantuntijankin rooleissa. Tutkimuksellisesti meitä kiinnostaa se, miten yksilöt ja organisaatiot voivat aktiivisesti muovata kestävyysmuutoksia ja siten rakentaa parempaa huomista.

Tutkimuspartnereinamme ovat mm. University College London, Copenhagen Business School, Danish Technical University, Jyväskylän yliopisto, sekä Lappeenrannn Teknillinen Yliopisto.

Yhteyshenkilöt: Satu Teerikangas, Tiina Onkila, Janne Korhonen, Elina Honkasalo, Larissa Niemi

Sosiaalisen verkostojen tutkimuksessa ovat mielenkiinnon kohteina erityisesti henkilöiden ja toimijoiden väliset suhteet ja vuorovaikutus ei niinkään heidän henkilökohtaiset ominaisuudet kuten persoonallisuus tai motivaatio. Keskeinen olettamus on se, että sosiaaliset verkostot ja suhteet ovat keskeinen kanava voimavarojen (esim. tieto, ideat, vaikuttaminen) liikkumiselle organisaatioissa ja niiden välillä. Sosiaalisten verkostojen ajatellaan myös kuvaavan epävirallista organisaatiota virallisten rakenteiden rinnalla eli miten työ arjessa toteutetaan. Sosiaalisten verkostojen ja niiden mahdollistamien voimavarojen on todettu olevan yhteydessä esimerkiksi työasenteisiin, hyvinvointiin, työssä suoriutumiseen ja työuralla menestymiseen. Tavoitteenamme on tutkia sosiaalisten verkostojen ja vuorovaikutuksen merkitystä esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämisen, työurien ja johtajuuden yhteydessä.

Markku Jokisaari, Maija Vähämäki, Maarit Laiho

Yhteistyön työyhteisö - TYÖ2

TYÖ2-hankkeessa kehitetään yhteistyön työyhteisöä kollegiuuden käsitteen (engl. colleagueship) kautta. Tämä hanke lähestyy näin ollen johtajuutta arkisen työn ja yhdessä tekemisen kautta. Arkisen toiminnan roolista työyhteisön hyvinvoinnin ja ilmapiirin edistäjänä sekä johtajuuden rakentajana tiedetään tieteellisesti ja käytännössä varsin vähän. Hankkeemme haastaa perinteisen, autoritäärisen ylhäältä alas -johtamistyylin ja ehdottaa, että johtajuuden kehittämisessä huomio tulisi keskittää jokaiseen työyhteisön toimijaan - kollegaan.

Väitämme, että jokaisen panos, niin työn kuin arkisten toimien ja asenteidenkin kautta, vaikuttaa työilmapiiriin, työhyvinvoinnin edistämiseen ja työyhteisön tuloksellisuuteen sekä epäsuorasti asiakastyytyväisyyteen. Olemalla työyhteisössään aktiivinen kollega, jokainen osaltaan vaikuttaa työarjen laatuun ja yhteisiin tuloksiin. Työyhteisön jäsen voi toteuttaa työrooliaan ja inhimillistä toimijuuttaan joko passiivisesti tai aktiivisesti.

Hankkeemme kehittää aktiivisen kollegiuuden käsitettä yhdistämällä ilmiö- ja aineistolähtöisen, kehittävän otteen uusimpaan tutkimustietoon. Hanke toteutetaan haastattelujen, havainnoinnin sekä toimintatutkimuksen kautta viidessä kohdeorganisaatiossa. Tavoitteenamme on saada liikkeelle aktiiviseen työyhteisötoimintaan pohjautuva positiivisen muutoksen aalto suomalaiseen työelämään. Tuloksia esitetään hankkeen ajan 2018-19, lopulliset tulokset 12/2019. Hankkeen toteuttaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin oppiaine. Työsuojelurahasto on myöntänyt hankkeelle 150 000 euron rahoituksen vuosille 2018‒2019.

Tutkimusryhmä

Hanketta johtaa professori Satu Teerikangas. Teerikangas on muutostutkija, jonka työ korostaa toimijuuden merkitystä. Teerikankaan tutkimusote on työelämälähtöinen: hänen tavoitteenaan on aineistolähtöisesti kehittää teoriaa, joka toimii käytännössä. Hän on tutkinut erityisesti organisaatioiden yhdistymistä yritysostojen aikana.

Hankkeen projektipäällikkö ja yhteyshenkilö on KTT Arto Ryömä. Ryömä on johtajuustutkija, joka on kiinnostunut yksilöllisen ja jaetun johtajuuden dynamiikasta. Ryömä tunnistaa johtajuuden arkipäiväisiin käytäntöihin kytkeytyneenä sekä kulttuuristen tottumusten suuntaamana, ei pelkästään yksilön tietoisesti hallitsemana ja ohjaamana ilmiönä. Entisenä joukkueurheilijana Ryömä inspiroituu tutkimustyössään myös urheiluympäristön annista nykytyöelämään.

KTT Maarit Laiho on henkilöstöjohtamisen tutkija. Laiho on kiinnostunut henkilöstöjohtamisen tuloksellisuudesta asiantuntijatyössä, erityisesti esimiestyöhön ja vuorovaikutukseen liittyvistä käytännöistä. Laiho on perehtynyt työnohjauksellisiin ja toiminnallisiin menetelmiin ja näkee ne potentiaalisina työyhteisöjen kehittämisen välineinä.  

KTT Suvi Satama on toimijuustutkija, joka on perehtynyt ammattien keholliseen puoleen arkipäivän toiminnan ja päätöksenteon taustalla. Menetelmällisesti Satama on kiinnostunut etnografiasta ja visuaalisten aineistojen hyödyntämisestä organisaatiotutkimuksessa.

Uusien johtajien motivaatio ja johtajaidentiteetin kehittyminen

Mihin henkilöt suuntaavat toimintaa, voimavaroja ja sitoutuvat, on usein riippuvainen heidän motivaatiosta. Me pyrimme tarkastelemaan miten uusien johtajien motivaatio suuntaa heidän toimintaa, mielenkiinnon kohteita ja kehittymistä johtajana, kun he aloittavat uudessa johtajan tehtävässä. Erityisesti tarkastelemme uusien johtajien motivaatiota tavoitteiden asettamisen ja toteuttamisen kautta. Tällöin motivaatio koostuu tavoitteiden asettamisesta, toiminnasta niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteellisen toiminnan säätelystä ja arvioinnista.

Lisäksi uusien johtajien tärkeiden tavoitteiden saavuttaminen voi olla olennainen palaute johtajuudesta ja olla yhteydessä siihen miten he näkevät itsensä johtajina. Tulemme tarkastelemaan uusien johtajien motivaatiota ja käsityksiä itsestä johtajina (johtajaidentiteetti) niin yksilöllisenä, relationaalisena kuin sosiaalisena tapahtumana. Pyrimme myös yksilöimään tekijöitä, jotka edesauttavat uusien johtajien tavoitteiden saavuttamista ja täten voivat myös tukea johtajaidentiteetin kehittymistä.

Hanke käynnistyy vuonna 2019 ja hankkeen projektipäällikkönä toimii yliopistotutkija Markku Jokisaari.

Muutosvoimainen strateginen kaupunkikehittäminen - Kilpailukyvyn ja vuorovaikutteisuuden vuoropuhelu?

Hankkeessa tutkitaan kaupungin strategisen kehittämisen toimintamalleja eli niitä strategiatyön prosesseja, joilla kaupunkiorganisaatiossa tehdään tulevaisuutta luotaavaa ja koordinoivaa kehittämistyötä. Tutkimuksen kohteena on strateginen kaupunkikehittäminen Turussa sekä kuudessa pohjoiseurooppalaisessa vertailukaupungissa. Tavoitteena on tunnistaa strategisen kaupunkisuunnittelun toimintamalleja, jotka ovat relevantteja ja sovelluskelpoisia Turun kaupungin kehittämisen kannalta.

Hanke yhdistää organisaatiotieteen strategisen johtamisen sekä maankäytön suunnittelun tutkijoiden osaamista. Strategiatyön tutkimus on ollut näillä aloilla pitkälti erillistä, mutta tässä hankkeessa rakennetaan teoriaa tieteiden välisellä rajapinnalla. Kommunikatiivisen ja strategisen rationaliteetin yhteispeliä tarkastelemalla analysoidaan, miten strategiatyössä pyritään toisaalta kilpailuedun hakemiseen vastakkainasettelujen ja valikoivien kumppanuuksien kautta, toisaalta yhteisen strategisen tahtotilan muodostamiseen ymmärryshakuisen osallisuuden ja sitoutumisen kautta.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston johtajuuden ja yrittäjyyden laitoksen sekä Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksen kesken. Hankkeen tuloksena on kansainvälinen esimerkkitapausten vertailu, nykytilan analyysi Turussa sekä yhteinen teorian muodostus. Tulokset lisäävät toimijoiden ymmärrystä strategisen kehittämisen eri ulottuvuuksista, ja ratkaisumalleja käytännön kehittämistoimintaan työstetään hankkeen lopussa yhteiskehittämisen keinoin. Hanke edistää yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti eri yliopistojen tutkijoiden ja kaupungin toimijoiden välillä. Hanke on saanut 125 000 € rahoituksen Turun kaupunkitutkimusohjelmasta vuosille 2018-19.

Tutkimusryhmä

Hankkeen vastuullisena johtajana toimiva Turun kauppakorkeakoulun professori TkT Satu Teerikangas on alansa johtavia tutkijoita muutos- ja strategisen johtamisen alueella, tuoden strategiseen kaupunkikehittämiseen näkemystä organisaatiotutkimuksesta. Häntä kiinnostaa aktiivinen bottom-up -toimijuus mm. yhteiskunnallisia haasteita ratkaistaessa. Aihe on ajankohtainen myös strategisen kaupunkikehittämisen kannalta.

Turun kauppakorkeakouluun vuoden 2018 alusta siirtynyt TkT Antero Hirvensalo väitteli Aalto-yliopistosta vuonna 2015 organisaatioiden yhteiskehittämisen alalta. Hän on tutkinut yhteisöllistä tiedon rakentamista, fasilitointia ja innovaatioverkostojen johtamista. Hirvensalolla on monivuotinen tausta kehittämisprojekteista eri organisaatiokonteksteissa.

Turun kauppakorkeakoulun erikoistutkija FT Helka Kalliomäellä on pitkä kokemus strategisen kaupunkikehittämisen tutkimuksesta eri näkökulmista. Helkan vuonna 2012 valmistunut väitöstutkimus käsitteli kaupunkien välisiä kasvuvyöhykkeitä Suomessa, minkä lisäksi Helka on tehnyt tutkimusta liittyen innovaatio- ja kulttuurivetoiseen kaupunkikehitykseen sekä kaupunkien kasvun hallinnan lähestymistapoihin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksen tutkimustiimiä johtaa strategisen kaupunkisuunnittelun professori TkT Raine Mäntysalo. Hänen strategista maankäytön suunnittelua koskeva tieteellinen julkaisutoimintansa on kohdistunut strategisen ja lakisääteisen maankäytön suunnittelun dialektiikkaan, strategisen seudullisuuden ja kuntalähtöisyyden jännitteisiin, epämuodollisen strategisen suunnittelun legitimaatiokysymyksiin pohjoismaisessa kontekstissa sekä skenaariosuunnitteluun strategisen maankäytön suunnittelun osana.

TkT Hanna Mattila on vuodesta 2013 toiminut yliopistonlehtorina Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella. Ennen sitä hän toimi täydennyskoulutuksen koulutuspäällikkönä Aalto-yliopiston alaisessa Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa (2008–2012) ja tätä aiemmin suunnittelutehtävissä mm. maakuntakaavoituksen parissa.

Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava FM Kaisa Granqvistin tutkimusintressi kohdistuu strategisen kaupunki(seutu)suunnittelun uusiin työkaluihin ja malleihin ja niiden vaikutuksiin suunnittelujärjestelmän evoluutiossa. Ennen tohtoriopintojaan Granqvist on toiminut kansainvälisissä tehtävissä EU-projektihallinnan ja -tutkimuksen parissa liittyen EU:n alue- ja innovaatiopolitiikkaan.

Kohti kiertotaloutta ja kestävää kasvua: Suomen Akatemian mittava rahoitus korkeakoulujen yhteishankkeelle
 
Korkeakoulujen yhteishanke "Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin" pyrkii vauhdittamaan siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Hanke tukee Suomen tavoitetta olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä.
 
Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) on myöntänyt usean korkeakoulun CICAT2025-yhteishankkeelle "Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin" rahoituksen Kestävän kasvun ohjelmasta. Koko konsortio sai yhteensä 4,2 miljoonan euron rahoituksen hankkeen kolmelle ensimmäiselle vuodelle.
 
Hanke tunnistaa kiertotaloutta estäviä ja vauhdittavia tekijöitä sekä etsii ratkaisuja yrityksille ja päättäjille kiertotalouteen siirryttäessä.
 
- Tutkimme laaja-alaisesti kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä eli kiertotalouden katalyyttejä, jolloin ne voidaan valjastaa paremmin päättäjien ja yritysten käyttöön. Kiertotalouden katalyyttina voi toimia niin uudenlainen prosessointiteknologia, liiketoiminta- tai johtamismalli, laki, kannustava kieli tai vaikuttava kuva. Meillä on laaja monitieteinen konsortio, jossa yhdistyy osaaminen teknologiasta, liiketoiminnasta, politiikasta, taiteesta, lingvistiikasta, lainsäädännöstä ja sidosryhmävuorovaikutuksesta, kertoo hanketta johtava apulaisprofessori Leena Aarikka-Stenroos Tampereen teknillisestä yliopistosta.
 
Hankkeessa ovat mukana Tampereen teknillisen yliopiston lisäksi Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut. Koko hankekonsortiota johtaa Leena Aarikka-Stenroos (TTY). Osahankkeita johtavat Pekka Jokinen (TaY), Juha Kääriä (Turun AMK), Hanna Lehtimäki (ISY), Tiina Onkila (JY), Juha Suonpää (TAMK) ja Satu Teerikangas (TY). Lisäksi työpakettien johtajina toimivat Ari Jokinen ja Johanna Kujala (TaY) sekä Leila Suvantola (ISY). Piia Nurmi (Turun AMK) on hankkeen vuorovaikutusvastaava.
 
Keskeistä hankkeessa on tiivis yhteistyö ja keskustelu korkeakoulujen sekä yritysten, viranomaisten ja yhteisöjen välillä. Mukana on mm. ministeriöitä, liittoja ja kaupunkeja sekä vahva kansainvälinen kumppaniverkosto.
 
Avaimia kestävään talouteen
 
Maapallon luonnonvarojen ylikulutus ja ilmastonmuutos edellyttävät kulutus- ja tuotantotapojen muuttamista ja talousmallien uudelleen arviointia. Kiertotalous on tie kohti kestävämpää kulutusta ja taloudellista kasvua. Kiertotalous merkitsee resurssien tehokasta käyttöä, tuotteiden pidempää elinkaarta ja yhteiskäyttöä. Kiertotalouteen siirtyminen koskettaa koko yhteiskuntaa, kuluttajakansalaisista kaupunkeihin ja yrityksiin, joiden myös on enenevässä määrin otettava huomioon resurssitehokkuus ja kiertotalous.
 
Kiertotalous on paitsi välttämättömyys myös liiketoimintamahdollisuus. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran arvion mukaan kiertotalouden vuotuinen markkina voisi Suomessa olla 1,5-2,5 miljardia euroa.

Lisätietoja:
Leena Aarikka-Stenroos, Tampereen teknillinen yliopisto, leena.aarikka-stenroos@tut.fi, puh. 0503015476
 
Pekka Jokinen, Tampereen yliopisto, pekka.t.jokinen@uta.fi, puh. 050 3187264
 
Hanna Lehtimäki, Itä-Suomen yliopisto, hanna.lehtimaki@uef.fi, puh. 0505732742

Tiina Onkila, Jyväskylän yliopisto, tiina.onkila@jyu.fi, puh. 0405767818

Satu Teerikangas, Turun yliopisto, satu.teerikangas@utu.fi, puh. 0407065985

Juha Suonpää, Tampereen ammattikorkeakoulu, juha.suonpaa@tamk.fi, puh. 0400120544

Jaettu johtaminen projektitiimeissä - jaetun johtamisen kehittyminen ja seuraukset tiimien tuloksellisuudelle ja hyvinvoinnille on Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteishanke, joka alkaa syksyllä 2021.

Vaikka meillä on tietoa jaetun johtamisen tärkeydestä ja seurauksista, tiedämme silti verrattain vähän, miten jaettu johtaminen ilmenee ja kehittyy tiimeissä. Tutkimuksen tutkimuskysymys liittyy keskeisesti jaetun johtajuuden ilmaantumisen ja kehittymisen ymmärtämiseen eli käsitteellistämme johtamisen ajassa muuttuvana verkostosuhteina tiimin jäsenten välillä, mikä osaltaan vaikuttaa tiimin tuloksellisuuteen ja hyvinvointiin.

Suunniteltu aineistonkeruu hankkeessa on alkanut helmikuussa 2022 ja päättyy alkuvuodesta 2023. Mukana hankkeessa yhteistyötahoina ovat oppilaitosten lisäksi Projektiyhdistys ry sekä viisi varsinaissuomalaista keskisuurta ja suurta organisaatioita tiimeineen. Tutkimuksen rahoittaa Työsuojelurahasto.

Hanketta johtaa yliopistotutkija Markku Jokisaari. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Marion Karppi, lehtori Turun ammattikorkeakoulussa sekä väitöskirjaopiskelija johtamisen oppiaineessa. Projektitutkijana hankkeessa toimii KTM Iida Tapio.