Turun yliopiston sijoitustoiminta

Yliopiston hallinnoitavaan sijoitusomaisuuteen lasketaan pääsääntöisesti kaikki yliopiston taseessa olevat sijoituksiksi luokiteltavat erät.

Yliopiston sijoitusomaisuus jaetaan kahteen eri salkkuun: 

• sijoitussalkkuun, jonka tarkoituksena on pitkällä aikavälillä saavuttaa sille asetettu tuottotavoite hyväksytyn volatiliteettitason puitteissa ja 
• likviditeettisalkkuun, jonka tarkoituksena on varmistaa yliopiston maksuvalmius kaikissa olosuhteissa.

Lisäksi yliopiston suoria kiinteistösijoituksia seurataan ja raportoidaan sijoitus- ja likviditeettisalkusta erillisenä.

Kunkin sijoituskohteen tuottoa seurataan säännöllisesti. Sijoitustoiminnassa pyritään vähintään vertailuindeksien tasoiseen tuottoon. Hallituksen hyväksymien varainkäytön linjausten mukaan vuodesta 2024 alkaen sijoitussalkun (noin 90 % kokonaisvarallisuudesta) vuotuinen tuottotavoite on 6 % ja likviditeettisalkun (noin 10 % kokonaisvarallisuudesta) 1 %, jolloin vuotuinen kokonaistuottotavoite on noin 5,5 %. Suorien kiinteistösijoitusten vuotuinen tuottotavoite on 3 %.

Tuottokehitys vuoden 2023 aikana

Riskikehitys (volaliteetti) vuoden 2023 aikana

Lähde: Suomen Sijoitustutkimus

Allokaatiolla tarkoitetaan sijoitusten hajauttamista eri omaisuuslajien kesken. Sijoituksia tehdään allokaatiopäätöksen mukaan eri omaisuuslajeihin pyrkien sijoitustoimintaan väistämättä kuuluvien riskien tehokkaaseen hallintaan.

Sijoitusomaisuuden pitkän tähtäimen tavoiteallokaatio ja sen vaihteluväli on seuraava:

• Listatut osakkeet ja osakerahastot: normaalipaino 40 %, vaihteluväli +/- 15 %
• Kiinteistösijoitukset (muut kuin suorat): normaalipaino 3 %, vaihteluväli +/- 5 % 
• Korkosijoitukset: normaalipaino 20 %, vaihteluväli +/- 15 % 
• Vaihtoehtoiset sijoitukset: normaalipaino 30 %, vaihteluväli +/- 10 %

Sijoitussalkussa ovat yliopiston pitkäaikaisiksi tarkoitetut ja epälikvidit pitkän aikavälin sijoitukset kuten

• varainhoitosopimusten piirissä olevat osake- ja rahastosalkut 
• indeksirahastot 
• yliopiston arvo-osuustilillä olevat Suomi–osakkeet
• pysyvät ja vaihtuvat kiinteistösijoitukset 
• vaihtoehtoiset sijoitukset (Private Equity, Private Debt, tuuli- ja aurinkovoima jne.)

Sijoituspolitiikassa ilmaistun yliopiston näkemyksen mukaan epälikvidit, pitkäaikaiset sijoitukset valittuihin sijoituskohteisiin (esim. eräät kiinteistösijoitukset, vaihtoehtoiset sijoitukset) tuottavat pitkällä tähtäimellä enemmän kuin täysin likvidit sijoituskohteet. Epälikvidiyden vastapainoksi yliopistolla on toiminnan kannalta riittävä määrä likvidejä sijoituksia maksuvalmiuden varmistamiseksi.

Likviditeettisalkku on aktiivisessa hoidossa ja sisältää

• korkoinstrumentit 
• rahamarkkinasijoitukset

Suoria osakesijoituksia tehdään vain kotimaisiin osakkeisiin. Muut osakesijoitukset tehdään rahastojen kautta. Yliopisto ei käytä johdannaisia suoraan sijoituskohteena eikä sijoita rahastoihin, jotka käyttävät johdannaisia suorina sijoituskohteina. Valitut varainhoitajat voivat käyttää johdannaisia omien sijoitustensa suojaamiseen.

Sijoitusjakauma 31.12.2023 markkina-arvolla mitattuna 

Valuuttajakauma 31.12.2023

Lähde: Suomen Sijoitustutkimus

Yliopisto on FINSIF – Finland’s Sustainable Investment Forum r.y:n jäsen, ja se noudattaa sijoitustoiminnassaan vastuullisen sijoittamisen periaatteita. 

Sijoituskohteiden vastuullisuuden toteutumista seurataan vastuullisuusraporttien, yritysvastuuraporttien, muiden julkisten lähteiden ja vastuullisuusarviointia tuottavien tietokantojen kautta. 

Yliopisto edellyttää varainhoitajiaan raportoimaan ESG-mittareista (kuten Global Reporting Initiative) säännöllisesti. 

Yliopiston sijoitustoiminnan ylin toimivalta on rehtorilla. Rehtori hyväksyy sijoitussuunnitelman ja valvoo sen toteutumista. Käytännön toimenpiteistä vastaa talousjohtaja Siru Helminen.

Yliopisto käyttää sijoitustoiminnan päätösten tukena hallituksen nimittämää sijoitustoimikuntaa.

Sijoitustoimikuntaan kuuluvat kaudella 1.1​.2024​ – 31.12.2025​:

• Ritva Viljanen (TY hallitus), puheenjohtaja
• Matti Rihko, asiantuntija​
• Tuomo Lähdesmäki (Turun Yliopistosäätiö)
• Mikael Luukanen (Turun Yliopistosäätiö)

Sijoitustoimikunnan kokouksiin osallistuu lisäksi rehtori ja sen sihteerinä toimii talousjohtaja. Asiantuntijoina käytetään myös varainhoitajien edustajia.

Varainkäytön linjauksissa määritellään, kuinka suuri osa sijoitustoiminnan kokonaistuotosta vuosittain ja pitkällä aikavälillä voidaan käyttää varsinaiseen toimintaan. Varainkäyttö ei saa johtaa yliopiston varojen pysyvään vähenemiseen, mutta ei myöskään omaisuuden arvon itsetarkoitukselliseen kasvattamiseen esimerkiksi liian varovaisen käyttöpolitiikan vuoksi. Tasapainon löytäminen on kestävän varainkäytön tavoite.

Sijoitussalkun tuotto käytetään Turun yliopiston strategisten tavoitteiden edistämiseen Turun yliopiston hallituksen ja taloussäännön määrittämällä tavalla. Tuotto tai sen osa voidaan jakaa vuosittain tai se voi­daan jättää jakamatta. Pitkän aikavälin tavoitteena on vähintään säilyttää sijoitussalkun reaaliarvo.