Tutkimus Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa

Suomalainen psykiatrinen syntymäkohorttikonsortio PSYCOHORTS

Hankkeessa yhdistetään ja harmonisoidaan kahdeksan suomalaisen syntymäkohorttitutkimuksen aineistot, mikä mahdollistaa mielenterveyden häiriöiden kehittymisen tutkimisen elämänkaarinäkökulmasta. Laajoja ja sisällöltään ainutlaatuisia aineistoja yhdistelemällä voidaan tutkia perintötekijöiden ja ympäristön vaikutusta mielenterveyden häiriöiden syntyyn, sekä mielenterveyden häiriöiden yhteyksiä esimerkiksi syrjäytymiseen ja diagnoosin saaneiden sosioekonomisen asemaan eri aikoina.

Tutkimuksessa ovat mukana keskeiset kotimaiset psykiatristen sairauksien esiintyvyyden ja riskitekijöiden tutkimuksen syntymäkohortit. Useita vuosikymmeniä kattavat aineistot sisältävät paitsi pitkän aikavälinen seurantatietoja ja biopankkinäytteitä mielenterveysdiagnoosin saaneilta henkilöiltä, myös tietoja heidän lastensa sikiöajalta ja varhaislapsuudesta.

Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston, Oulun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusryhmien yhteistyönä. Suomen Akatemian Terveyttä kohorteista ja biopankeista -ohjelma rahoittaa hanketta vuosina 2017–2020.

Tutkimuksen johtaja: Andre Sourander (TY)
Osahankkeiden johtajat:
Juha Veijola (OY)
Mika Gissler (THL)

Lisätietoja Psycohorts-konsortiosta ja sen aineistoista
hankkeen www-sivuilta

Lapset 1981 -kohorttitutkimus (FNBCS-1981)

Valtakunnallisen Lapset 1981 -tutkimuksen seuranta on laaja, etenevä lastenpsykiatrinen syntymäkohorttitutkimus. Seuranta on antanut mahdollisuuden selvittää lasten varhaisen kehityksen ja lapsuuden psyykkisen oireilun yhteyttä aikuisiän sairastuvuuteen, palveluiden käyttöön, rikollisuuteen, syrjäytymiseen ja kuolleisuuteen.

Tutkimuksessa yhdistetään useasta eri viranomaisrekisteristä koottuja tietoja tutkittavien sekä heidän äitiensä sairauskertomuksista saatuihin tietoihin mukaan lukien äitiys- ja lastenneuvolatiedot ja kouluterveydenhuollon tiedot. Lisäksi tutkittavista on kerätty haastatteluaineistoa.

Väestöpohjainen, 6 000 vuonna 1981 syntyneen lapsen seuranta käynnistyi vuonna 1989.

Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

Tutkimuksen johtaja: Andre Sourander (TY)
Osahankkeiden johtajat: David Gyllenberg, Venla Lehti

Väestöpohjaisessa Finnish Prenatal Studies (FIPS) -rekisteri- ja seerumitutkimuskokonaisuudessa selvitetään äidin raskaudenaikaisen terveydentilan ja lapsen varhaisen kehityksen yhteyksiä mielenterveyden häiriöihin. Laajan tutkimusaineiston ansiosta FIPS-hanke tuottaa tilastollisesti poikkeuksellisen tarkkaa ja luotettavaa tutkimustietoa useista eri psykiatrisista ja neuropsykiatrisista häiriöistä.

Tutkimus sisältää lukuisia osatutkimuksia sikiöaikasten riskitekijöiden yhteydestä mm. autismiin, skitsofreniaan,  kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, masennukseen, ADHD:hen, käytöshäiriöihin, oppimishäiriöihin, valikoivaan puhumattomuuteen, Touretten oireyhtymään ja nykimishäiriöihin, traumaperäiseen stressihäiriöön ja syömishäiriöihin.

Keskeinen osa tutkimusaineistoa on Pohjois-Suomen Biopankki Borealiksen ylläpitämä Finnish Maternity Cohort (FMC) -seerumipankki, joka koostuu raskaudenaikaisten infektioiden seulontaa varten otetuista ja säilytetyistä näytteistä. Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella otetut näytteet käsittävät lähes 2 miljoonaa raskautta (98% vuosien 1983-2016 raskauksista Suomessa). Tietoja on yhdistetty suomalaisiin rekisteritietoihin tapaus–kontrolliasetelmassa. Tutkimus on selvittänyt muun muassa raskaudenaikaisten tulehdustekijöiden, ympäristömyrkkyjen, tupakan metaboliittien, D-vitamiinin ja eri hormonien yhteyttä jälkeläisen neuropsykiatrisiin sairauksiin.

Tutkimuksen rahoittajiin kuuluu Yhdysvaltain Terveysvirasto National Institutes of Health, National Institutes of Mental health, Autism Speaks Foundation, useita muita säätiöitä sekä Tyksin erityisvastuualueen (Erva) tutkimustoimikunnan valtion tutkimusrahoitus.

Tutkimuksen ja osahankkeiden johtajat: Andre Sourander, Heljä-Marja Surcel, David Gyllenberg, Kim Kronström, Roshan Chudal, Alan S. Brown

Tutkimusasetelma

Valtakunnallisessa väestöpohjaisessa rekisteritutkimuksessa tarkastellaan tapaus-verrokkiasetelmalla neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvien riskitekijöiden yhteyttä itsetuhoisuuteen.

Tutkimuksen tavoite on edistää kohonneen itsemurhariskin nuorten varhaista tunnistamista. Tutkimuksessa analysoidaan myös vanhempien ja sisarusten tietoja.

Osatutkimukset:

•          Autismikirjon häiriöt: 4698 tapausta ja 18792 verrokkia
•          Touretten oireyhtymä: 2919 tapausta ja 11 676 verrokkia
•          Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD): 10 367 tapausta ja 41 468 verrokkia
•         Käytöshäiriöt: 12554 tapausta ja 50216 verrokkia.

Tutkimusta rahoittaa American Foundation for Suicide Prevention.

Tutkimuksen ja osahankkeiden johtajat: Andre Sourander, David Gyllenberg, Roshan Chudal

Väestöpohjaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään pitkän aikavälin riskitekijöitä jälkeläisillä, kun odottavan äidin masennusta on hoidettu selektiivisillä serotoniinin takaisinoton estäjillä eli SSRI-lääkityksellä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko sikiö jossakin raskauden vaiheessa erityisen herkkä SSRI-lääkkeiden vaikutuksille, ja onko masennuslääkkeiden välillä eroja sikiön turvallisuuden kannalta. Lääkitystä käyttää lähes 4 prosenttia odottavista äideistä.

Tutkimus on jatkoa mittavalle rekisteriaineistolla tehdylle tutkimukselle, jossa osoitettiin äidin raskaudenaikaisen SSRI-käytön lisäävän merkittävästi lasten riskiä sairastua masennukseen verrattuna verrokkiryhmään, jossa äitien masennusta ei hoidettu lääkkeillä. Lasten ikä alkuperäisessä seurannassa oli 1–14 vuotta. Nyt käynnistyvässä tutkimuksessa seurantaa jatketaan 21 ikävuoteen saakka, mikä lisää tutkimuksen luotettavuutta.

Tutkimuksessa hyödynnetään syntymärekisteristä, epämuodostumarekisteristä, hoitoilmoitusrekisteristä ja Kelan lääkeostorekisteristä saatuja tietoja.

Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston ja New Yorkin Columbian yliopiston yhteistyönä. Tutkimusta rahoittaa Yhdysvaltain National Institutes of Mental Health.

Tutkimuksen ja osahankkeiden johtajat: Heli Malm, David Gyllenberg, Andre Sourander, Susanna Hinkka-Yli-Salomäki, Mika Gissler, Alan Brown (Columbia University)

Trendimuutoshankkeissa tutkitaan lasten ja nuorten hyvinvoinnissa, psykiatristen diagnoosien määrässä, avun tarpeen kokemuksessa ja mielenterveyspalvelujen käytössä tapahtuneita muutoksia.

Tutkimuksessa hyödynnetään valtakunnallisesti kattavia rekisteritietoja, kyselytutkimusaineistoja sekä erikseen kerättyjä kliinisiä mittauksia ja itse raportoituja tietoja sisältäviä kohorttiaineistoja.

Osahankkeet:

• Lapset-koululaistutkimus kokoaa tietoa kahdeksanvuotiaiden lasten psyykkisestä oireilusta, kiusaamisesta, ajankäytöstä ja mielenterveyspalveluiden käytöstä. Kyselytutkimuksella kerätään lasten lisäksi tietoa heidän vanhemmiltaan ja opettajiltaan. Tutkimus on toteutettu vuosina 1989, 1999, 2005, 2013 ja 2019, ja siihen on osallistunut yhteensä lähes 5000 lasta.

• ROSA-nuorisotutkimuksessa selvitetään mm. nuorten terveyteen, hyvinvointiin, käyttäytymiseen, tunne-elämään, päihteidenkäyttöön ja kiusaamiseen sekä kouluviihtyvyyteen liittyviä kysymyksiä. Kyselytutkimus on toteutettu kaikissa Suomea pienoiskoossa edustavien Salon ja Rovaniemen yläkouluissa vuosina 1998, 2008, 2014 ja 2018. Identtisiin kyselytutkimuksiin on osallistunut kaikkiaan yli 9000 nuorta, jotka olivat iältään 13-15-vuotiaita. 

• Nuorten miesten kutsuntatutkimuksessa kartoitetaan 18–19-vuotiaiden miesten psyykkistä vointia sekä päihteiden ja terveyspalveluiden käyttöä. Vuosina 1999 ja 2009 toteutettuun tutkimukseen on osallistunut noin 8000 miestä.

• Lasten ja nuorten päihdekäyttötutkimus käynnistyi vuonna 1996. Se perustuu Kansaneläkelaitoksen lääkeostorekisteristä poimittuihin tietoihin. Kelan korvausjärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki maassa pysyvästi asuvat Suomen kansalaiset, ja rekisteri kattaa 98 prosenttia maan apteekeissa myydyistä reseptilääkkeistä.

• Lasten ja nuorten psykiatrinen osastohoito Suomessa --tutkimuksessa selvitetään lastenpsykiatrisen ja nuorisopsykiatrisen osastohoidon hoitokäytäntöjä ja niiden muutoksia sekä hoitomenetelmien käyttöä ennustavia tekijöitä Suomessa. Tutkimus on toteutettu valtakunnallisesti vuosina 2000, 2011 ja 2018.

Tutkimuksen päärahoittaja on Suomen Akatemia.

Tutkimuksen johtaja ja osahankkeiden johtajat: Mika Gissler, Andre Sourander, Tiina Ristikari, David Gyllenberg, Terhi Luntamo, Lotta Lempinen, Kaisa Mishina

Hanke tarkastelee  psykiatrisia oireita ja psykiatristen palveluiden käyttöä lasten ja nuorten keskuudessa ennen COVID-19-pandemiaa ja sen aikana. Hankkeessa halutaan selvittää, miten pandemia ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin.

Tutkimuksen johtaja: David Gyllenberg

NordForskin rahoittamassa yhteispohjoismaalaisessa CrisesSolutions-hankekonsortiossa tutkitaan sitä, miten erilaiset koronakriisiin liittyvät viranomaistoimet vaikuttivat lasten ja nuorten mielenterveyteen ja hyvinvointiin Pohjoismaissa, sekä sitä, miten pandemia näkyi eri maiden mielenterveyspalveluiden tarjonnassa.

CrisesSolutions-hankkeen päätavoitteena on lisätä ymmärrystä lasten ja nuorten psykososiaalisesta hyvinvoinnista ja resilienssistä COVID-19-pandemian aikana. Hanke toteutetaan tutkimalla väestörekistereitä sekä tekemällä kyselyjä ja haastatteluja kaikissa osallistujamaissa. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on tuottaa vertailukelpoista tietoa Pohjoismaiden välillä.

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen lisäksi CrisesSolutions-hankkeeseen osallistuvat Linköpingin yliopisto, Norjan arktinen yliopisto sekä Islannin yliopisto. Hanketta toteutetaan vuosina 2023–2027.

Tutkimuksen johtaja: Andre Sourander

Hankkeessa kehitetään digitaalisessa hoitoympäristössä toteutettavaa raskaudenaikaisen masennuksen hoitoa ja tutkitaan sen vaikuttavuutta satunnaistetulla kontrolloidulla koeasetelmalla. Masennusoireilun yleisyyttä tutkitaan äitiysneuvolan ensikäynnin yhteydessä jaettavalla EPDS-lomakkeella. RCT -tutkimus on käynnissä.

Tutkimuksen johtaja ja päätutkijat: Andre Sourander, Tiia Ståhlberg, Mari Berglund, Terja Ristkari, Tarja Korpilahti-Leino, Tarja Koffert ja Susanna Hinkka-Yli-Salomäki.

Lisätietoa

Tutkimuksessa kehitetään ja arvioidaan väestötason digitaalista vanhemmuusohjelmaa ja sen käytettävyyttä. 3-vuotiaiden lasten perheille suunnatun ohjelman pyrkimyksenä on tukea ja vahvistaa myönteistä vanhemmuutta, lapsen vahvuuksia sekä vanhemman minäpystyvyyttä.

Tutkimuksen johtaja ja päätutkijat: Andre Sourander, Kaisa Mishina, Terja Ristkari, Malin Kinnunen

Lisätietoa

Hankkeessa tutkitaan alle kouluikäisten lasten käytösongelmien hoitoon kehitetyn Voimaperheet-toimintamallin implementaatiota ja siihen sisältyvän vanhempainohjausohjelman pitkäaikaisvaikutuksia.

Voimaperheet-toimintamallia on kehitetty ja tutkittu Turun yliopistossa vuodesta 2009 alkaen. Hoitoon osallistuneissa perheissä nelivuotiaiden lasten käytösongelmat, ADHD- oireet, ahdistuneisuus ja uniongelmat vähenivät ja lasten empatiakyky sekä aikuisten vanhemmuuden taidot paranivat merkittävästi verrokkiryhmää enemmän. Yli 80 prosenttia valmennusta saaneiden perheiden lapsista ei täyttänyt hoitoon pääsyn kriteerejä seurantatilanteessa. Hoitoryhmän perheet käyttivät lähes puolet vähemmän terveyspalveluita kuin verrokit. Yli 90 prosenttia hoitoryhmän vanhemmista olisi valmis käymään ohjelman tarvittaessa uudelleen tai suosittelemaan sitä muille lapsiperheille. Ryhmien erot säilyivät kahden vuoden kuluttua hoidosta. Tutkimus myös tavoitti suurimpaan riskiryhmään kuuluvat perheet, jotka usein eivät saa tarvitsemiaan palveluja.

Tutkimuksen johtaja ja päätutkijat: Andre Sourander, Terja Ristkari, Marjo Kurki, Susanna Hinkka-Yli-Salomäki, Malin Kinnunen, Patrick McGrath

Lisätietoa

Tutkimuksessa selvitetään lasten ahdistusoireilun varhaista tunnistamista kouluterveydenhuollossa vuosittain toteutettavien terveystarkastusten yhteydessä, ja kehitetään digiavusteista hoitoa ahdistusoireista kärsiville alakouluikäisille ja heidän vanhemmilleen. Hoidon vaikuttavuutta tutkitaan satunnaistetulla kontrolloidulla koeasetelmalla.

Hoidon tehoa tutkitaan 6, 12 ja 24 kuukauden seurantatutkimuksissa.

Tutkimuksen johtaja ja päätutkijat: Andre Sourander, Terja Ristkari, Tarja Korpilahti-Leino, Terhi Luntamo, Susanna Hinkka-Yli-Salomäki

Lisätietoa

Mielenterveyden lukutaito on terveysosaamista, johon kuuluu tietämys mielenterveysongelmista ja niiden hoitotavoista, kyky tunnistaa mielenterveyttä ylläpitäviä ja uhkaavia tekijöitä omassa ja muiden elämässä sekä taito auttaa itseään ja läheisiään mielenterveyttä uhkaavissa tilanteissa ja hakea ulkopuolista apua tarvittaessa.

Hankkeessa tutkitaan digitaalisessa oppimisympäristössä toteutettavan mielenterveyden lukutaidon opetuksen yhteyttä ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijoiden mielenterveystietämykseen, asenteisiin, palvelujen käyttöön ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimus toteutetaan Suomessa, Kanadassa, Liettuassa, Keniassa, Indonesiassa, Argentiinassa ja Kiinassa.

Tutkimuksessa hyödynnetään mielenterveyden lukutaidon opettamiseen suunniteltua Kohti uutta -ohjelmaa. Ohjelma perustuu Kanadassa kehitettyyn ja tutkittuun Transitions-ohjelmaan, josta se on muokattu suomalaiseen kulttuuriympäristöön ja digitaaliseen oppimisympäristöön sopivaksi.

Hankkeessa kehitetään varhaiskasvatuksen tiimeille suunnattua täydennyskoulutusta, joka toteutetaan digitaalisessa oppimisympäristössä. Koulutuksen osana toteutettavalla etämentoroinnilla tehostetaan tiimien arkitilanteiden suunnittelua ja tehokkaaksi todettujen myönteisten kasvatuskäytänteiden käyttöönottoa.

Tutkimuksen johtaja ja osahankkeiden johtajat: Andre Sourander, Kati Granlund, Katja Toivonen

Lisätietoa

DIGIPARENT - Implementation, personalization and genetics of digitally assisted parent training intervention to improve child mental health services -hankkeessa tutkitaan käytöshäiriön ennaltaehkäisyä ja hoitoa digiavusteisen vanhempainohjauksen avulla. Osatutkimuksissa selvitetään vanhempainohjauksen pitkän aikavälin tuloksia, hoidon onnistumiseen liittyviä geneettisiä ja epigeneettisiä tekijöitä, personointia tekoälyn ja algoritmien avulla sekä toimivuutta osana terveyspalvelujärjestelmää. Tutkimusta rahoittaa Euroopan tutkimusneuvosto ERC.

Tutkimuksen johtaja: Andre Sourander

Hankkeessa tutkitaan Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmien käyttöä osana lapsiperheiden palveluja. Tutkimukseen kutsutaan kaikki Ihmeelliset vuodet -ryhmiin vuosien 2021–2025 aikana osallistuneet huoltajat.

Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston ja Itlan yhteistyönä.

Lisätietoa Ihmeelliset vuodet -kotipesätoiminnasta ja -tutkimuksesta

Tutkimuksen johtaja ja osahankkeiden johtajat: Andre Sourander, Kati Granlund, Katja Toivonen, Marjo Kurki, Miika Vuori

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus on mukana laajassa Euroopan komission Horisontti-ohjelman ReConnected-suurhankkeessa, jota toteutetaan kymmenessä eri Euroopan maassa. Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen kansainvälinen digitaalinen järjestelmä, joka tukee kansalaisten mielenterveyttä, lisää mielenterveystietoisuutta ja vähentää mielenterveyteen liittyvää stigmaa.

Hankkeessa pyritään vastaamaan erilaisten kansainvälisten kriisien, kuten koronapandemian, Ukrainan sodan ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaan mielenterveyspalveluiden kasvaneeseen kysyntään.

ReConnected-hanketta toteutetaan vuosina 2023–2027. Hankekonsortiota johtaa Vrije Universiteit Amsterdam ja sitä toteutetaan Suomen ja Alankomaiden lisäksi Espanjassa, Saksassa, Tanskassa, Ranskassa, Portugalissa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa ja Kosovossa.

Tutkimuksen vastuullinen tutkija Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa: Andre Sourander

Eurasian Child and Adolescent Mental Health Study (EACMHS) on tutkijoiden ja kliinikkojen verkosto, joka perustettiin vuonna 2016.

EACMHS-verkostoon kuului alkuvuosina merkittäviä lasten- ja nuortenpsykiatreja ja psykologian asiantuntijoita seuraavista Euroopan ja Aasian maista: Bahrain, Kiina, Suomi, Kreikka, Intia, Indonesia, Iran, Israel, Japani, Liettua, Nepal, Norja, Venäjä, Singapore, Sveitsi, Thaimaa, Ukraina ja Vietnam. Nämä maat Bahrainia, Nepalia, Sveitsiä ja Thaimaata lukuun ottamatta suorittivat saman poikkileikkaustutkimuksen 13–15-vuotiaille nuorille. Tutkimus suoritettiin vuosina 2011–2017 kaikissa 13 maassa.

Kysely suoritetaan uudelleen vuosina 2022-2023 samoissa kouluissa, samoilla menetelmillä ja työkaluilla. Kahdessa aikapisteessä kerätty data muodostaa yhdessä aikatrenditietoa, jonka avulla voidaan tarkastella nuorten mielenterveyden muutoksia eri maissa. Aineisto on arvokas ja ainutlaatuinen erityisesti nykyisten kriisien aikana. Covid-19-pandemia muutti ihmisten elämää eri puolilla maailmaa ja on vaikuttanut suuresti myös mielenterveyteen erityisesti nuorten keskuudessa.

Toisen tutkimuksen suunnitteluvaiheessa verkosto on laajentunut ja siitä on nyt tullut Global Child and Adolescent Mental Health Study -verkosto. Siihen kuuluu mielenterveysasiantuntijoita Euroopan ja Aasian lisäksi myös Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Tällä hetkellä GCAMHS-verkosto ulottuu 33 maahan.

Yleisenä tavoitteena on tehdä sama tutkimus kaikissa 33 maassa vuosina 2022-2023 ja tarkastella mielenterveyden muutoksia ajan mittaan, kuten edellä on kuvattu, mutta myös vertailla mielenterveysongelmien esiintyvyyttä nuorten keskuudessa kaikissa GCAMHS-maissa.

-

-