Opiskelu korva-, nenä- ja kurkkutautiopin oppiaineessa
Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin perusopetus sijoittuu lääketieteen koulutusohjelman neljännen vuoden keväälle.
Opetusjakson jälkeen jokainen opiskelija osaa käyttää tavallisimpia korvan, nenän, nielun ja kurkunpään tutkimusmenetelmiä, diagnosoida ja hoitaa tärkeimmät korva-, nenä ja kurkkutautiopin alaan kuuluvat sairaudet. Opetus on käytännönläheistä ja kurssin aikana useat pääsevät suorittamaan tehtäväkenttään kuuluvia käytännön hoitotoimenpiteitä teoriaohjauksen lisäksi.
Kurssi sisältää perustiedot myös foniatrian sekä suu- ja leukasairauksien erikoisaloista. Opiskelijat saavat suoran henkilökohtaisen kosketuksen erikoisalan potilaisiin, sekä mahdollisuuden harjoittaa lääketieteellisiä taitojaan suoraan näiden kanssa kliinisen opettajan valvonnassa. Klinikan henkilökunnalla on innokas ja positiivinen suhtautuminen klinikalla tapahtuvaan opetukseen ja useimmat potilaat ovat myös hyvin yhteistyöhaluisia opetustoiminnassa.
- Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon liittyvät osaamistavoitteet korva- nenä- ja kurkkutautiopin koulutusjaksolla.
- Tarkempi kurssin tavoitteiden ja sisällön esittely löytyy opinto-oppaasta.
Amanuenssuurin suorittaminen korva-, nenä ja kurkkutautien klinikassa antaa mahdollisuuden harjoitella alaan liittyviä kädentaitoja ja syventää osaamista. Korva-, nenä ja kurkkutautien klinikassa on 1–3 amanuenssin tointa. Paikat välittää Turun Lääketieteenkandidaattiseura.
Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin oppiaineessa annetaan kansainvälistä opetusta englanninkielisenä ryhmäopetuksena. Ryhmissä on sekä kansainvälisiä opiskelijoita, että heidän vapaaehtoisina tukihenkilöinään toimivia suomenkielisiä lääketieteen opiskelijoita. Opetus antaa hyvät korva-, nenä- ja kurkkutautien teoreettiset ja käytännön valmiudet.
Korva-, nenä- ja kurkkutautioppi tarjoaa mahdollisuuden suorittaa perusopintoihin kuuluvat syventävät opinnot. Syventävät opinnot voi suorittaa jonkin jo käynnissä olevan tutkimuksen yhteydessä tai omana erikseen sovittuna projektinaan.
Ammatillinen jatkokoulutus
Oppiaineen jatko- ja täydennyskoulutuksen tavoitteena on kouluttaa osaavia korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä ja erikoisalan lisäkoulutusohjelman läpikäyneitä audiologeja, otologeja, pään ja kaulan kirurgeja sekä rinologeja.
Tyksissä on kuusi korva- nenä- ja kurkkutautien erikoistumisvirkaa. Suurin osa erikoistumisajasta (5 v) käytetään käytännön sairaalatyössä, josta 2,5 vuotta toimitaan yliopistosairaalassa. Tarkemmat tiedot löytyvät opinto-oppaasta
Klinikassa toimii erikoistuvien lääkäreiden koulutusta koordinoiva erikoislääkäri, joka yhdessä kouluttajien ja erikoistuvien kanssa suunnittelee ja kehittää opetusta lukukausittain. Lisäksi jokaiselle erikoistuvalle valitaan yksi klinikan erikoislääkäreistä henkilökohtaiseksi ohjaajaksi (tutor). Yksilölliset koulutustavoitteet sovitaan ja niiden toteutumista seurataan puolivuosittain.
Kaikki koulutus tapahtuu kokeneiden kouluttajien ohjauksessa noudattaen eurooppalaista lokikirjaa ja klinikan sähköistä lokikirjaa.
Erikoistumisvaiheen laadukkaan koulutuksen varmistamiseksi on klinikkaan luotu erikoistuville lääkäreille koulutuksen polku, jolla osaamista asteittain laajennetaan ja syvennetään. Käytännön työskentelyn lisäksi erikoistumiskoulutus sisältää strukturoidun ohjelman mukaista meeting-opiskelua. Näissä kokouksissa käsitellään erikoisalan keskeisiä asioita, ongelmatapauksia sekä uusia kirjallisuudessa julkaistuja tutkimustuloksia.
Korva, nenä- ja kurkkutautien alan lisäpätevöitymiseen tähtäävät valtakunnalliset ohjelmat ovat kaikki yliopistojen lisäkoulutusohjelmia. Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä pyrkii luomaan monialaisia koulutuskokonaisuuksia ja yliopistollinen lisäkoulutusjärjestelmä taas pyrkii turvaamaan erityisosaamisen erikoisalan sisällä.
KNK-erikoisalalla on seuraavat lisäkoulutusohjelmat
- audiologia
- otologia
- pään ja kaulan kirurgia
- rinoallergologia ja -kirurgia
Jokaisella lisäkoulutusalalla on oma yksityiskohtainen ohjelma sekä omat kuulusteluvaatimukset.
Tieteellinen jatkokoulutus
Oppiaineen jatko- ja täydennyskoulutuksen tavoitteena on myös, että mahdollisimman moni tieteellisestä tutkimustyöstä kiinnostunut lääkäri suorittaisi lääketieteen tohtorin tutkinnon. Tieteelliseen jatkokoulutukseen ja tutkimustoimintaan kannustetaan aktiivisesti.