Ruotsin kieli toisena kansalliskielenämme on tärkeässä asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä. Ruotsin kielen osaaminen on keskeistä myös liike-elämässä, koska Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat merkittäviä kauppakumppaneitamme. Ruotsin kieltä osaamalla pääset osaksi suomenruotsalaista ja koko pohjoismaista kulttuuria.
Ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen osaaminen on osoitettava korkeakoulututkinnon yhteydessä. Kieli- ja viestintäopintojen keskus tarjoaa tutkintoon kuuluvien ruotsin kurssien lisäksi valmentavia ja valinnaisia kursseja.
Välkommen på våra kurser!
Tutkintovaatimuksiin kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot on eritelty tiedekunnittain ja kampuskohtaisesti.
Humanistinen tiedekunta, Turku
Humanistinen tiedekunta, Pori
Kasvatustieteiden tiedekunta, Turku
Kasvatustieteiden tiedekunta, Rauma
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Turun kauppakorkeakoulu, Turku
Turun Kauppakorkeakoulu, Pori
Mikäli ruotsin lähtötasosi on alempi kuin B1 (ks. eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikko) ja tarvitset harjoitusta ennen tutkintoon kuuluvaa alakohtaista kurssia, voit osallistua ruotsin valmentavalle kurssille.
Kauppakorkeakoulu: KIRU8000 Ruotsin valmentava kurssi kauppatieteilijöille, 2 op
Muut tiedekunnat: KIRU1071 Ruotsin valmentava kurssi, 2 op
Valmentavalla kurssilla kerrataan ruotsin kielen perusrakenteita ja kartutetaan sanavarastoa sekä suullisten että kirjallisten harjoitusten avulla. Kursseja järjestetään syys- ja kevätlukukaudella, ja voit valita itsellesi sopivan opiskelumuodon kontakti- ja verkkokurssien joukosta.
Jos et ole varma, tulisiko sinun osallistua valmentavalle kurssille, voit arvioida kielitaitoasi lähtötasotestin avulla.
Vapaavalintaisilla kursseilla ylläpidät kielitaitoasi sekä kehität sitä edelleen.
Ennen tutkintoon kuuluvaa alakohtaista ruotsin kurssia on hyvä miettiä, onko oma kielitaito vaaditulla tasolla. Tutkintoon kuuluvalle kurssille osallistuminen edellyttää vähintään taitotasoa B1. Omaa taitotasoasi voit arvioida esimerkiksi eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) taitotasoasteikon avulla. Itsearvioinnin tueksi on kehitetty myös lähtötasotesti.
Testi on vapaaehtoinen, ja sen tarkoitus on auttaa sinua tunnistamaan omat taitosi – opettajat eivät seuraa testin tuloksia. Testin tulosten pohjalta voit itse arvioida, olisiko sinun tarpeen osallistua valmentavalle kurssille ennen tutkintoon kuuluvaa ruotsin kurssia. Kerrata voi myös itsenäisesti, tai osallistumalla esim. kansalaisopistojen tarjoamille kertauskursseille.
Korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritetaan myös valtionhallinnon kielitutkintoa vastaavat ruotsin opinnot. Tutkintoon vaadittavan ruotsin kielen taidon arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisen KORU-hankkeen suosituksia.
KORU-hankkeen suositukset korkeakoulujen ruotsin kielen opintojen arvioimiseksi otettiin käyttöön kaikissa korkeakouluissa 1.8.2006 alkaen. Suoritukset arvioidaan asteikolla hyvä taito (4), tyydyttävä taito (2), hylätty.
| Hyvä taito: arvosanat 4–5 (B2–C1) | Tyydyttävä taito: arvosanat 1–3 (B1) | Hylätty: (A2 tai alle) |
|---|---|---|
| Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisissa vaativissakin työelämän yleisissä ja alakohtaisissa tilanteissa. Viestintä sujuu vaivattomasti ja sen osapuolet kokevat sen luontevaksi. | Osaa viestiä pääosin ymmärrettävästi rutiininomaisissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa tilanteissa, mutta puhe usein niukkaa ja katkonaista. Viestin välittyminen saattaa edellyttää ponnistelua ja totuttelua muilta osapuolilta. | Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista suullisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tuotos liian niukkaa ja/tai puheen pääsisällön ymmärtäminen muille osapuolille vaikeaa tai lähes mahdotonta. |
| Vuorovaikutustaidot Osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen ja edistää sen etenemistä. Osaa ilmaista itseään pääosin tilanteen mukaisesti. | Vuorovaikutustaidot Osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa ja on osin aloitteellinen. Saattaa tarvita tuke muilta osapuolilta. | Vuorovaikutustaidot Ei pysty osallistumaan vuorovaikutukseen, koska ongelmia tuottaa omaa puhetta ja/tai ymmärtää muiden osapuolten puhetta. |
| Sanasto Hallitsee laajan ja monipuolisen oman alan ja yleiskielen sanaston vaativistakin tilanteista suoriutumiseen. Sanojen ja sanontojen käytössä voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta. | Sanasto Hallitsee riittävän oman alan ja yleiskielen sanaston rutiininomaisesta tilanteesta suoriutumi- seen. Sanojen ja sanontojen käytössä useita epätarkkuuksia. Muiden kielten vaikutusta toisinaan havaittavissa. | Sanasto Hallitsee erittäin suppean oman alan ja yleiskielen sanaston, joka ei riitä tilanteesta suoriutumiseen. Käyttää toistuvasti sopimattomia sanoja ja sanontoja. |
| Rakenteet Käyttää rakenteita monipuolisesti ja melko virheettömästi. Vaativissa rakenteissa voi olla horjuvuutta. Pystyy useimmiten korjaamaan virheet itse. | Rakenteet Käyttää perusrakenteita yksipuolisesti ja osin puutteellisesti. Muiden kielten vaikutusta toisinaan havaittavissa. | Rakenteet Käyttää perusrakenteitakin puutteellisesti. Ongelmia erottaa sanaluokkia toisistaan, tärkeimmät sanaluokat usein taivutettu väärin. |
| Ääntäminen Ääntää selkeästi ja luontevasti. Lauserytmi luontevaa. Ääntämisessä voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta. | Ääntäminen Ääntää pääosin ymmärrettävästi. Lauserytmi voi olla katkonaista. Muiden kielten vaikutusta toisinaan havaittavissa. | Ääntäminen Ääntäminen erittäin vaikeasti ymmärrettävää. Muiden kielten vaikutus erittäin häiritsevää. |
| Hyvä taito: arvosanat 4–5 (B2-C1) | Tyydyttävä taito: arvosanat 1–3 (B1) | Hylätty: (A2 tai alle) |
|---|---|---|
| Osaa kirjoittaa asiantuntevasti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisia, vaativiakin työelämässä tarvittavia yleisiä ja oman alansa tekstejä tilanteen ja kohderyhmän mukaisesti. | Osaa kirjoittaa yksinkertaisesti, pääosin yhtenäisesti ja ymmärrettävästi rutiininomaisia työelämässä tarvittavia yleisiä oman alansa tekstejä. | Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista kirjallisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tekstissä toistuvasti ymmärtämistä haittaavia piirteitä. |
| Tekstin sisältö ja jäsentely Kirjoittaa sujuvaa, eheää ja jäsenneltyä tekstiä, joka on sisällöltään kattava kokonaisuus. | Tekstin sisältö ja jäsentely Kirjoittaa pääosin yhtenäistä ja sisällöltään sopivaa tekstiä. Kielelliset epäjohdonmukaisuudet voivat osin vaikeuttaa ymmärtämistä. | Tekstin sisältö ja jäsentely Kirjoittaa vain irrallisia lauseita ja ajatuksia, joista ei muodostu ymmärrettävää tekstiä. |
| Sanasto Hallitsee laajan ja monipuolisen oman alan ja yleiskielen sanaston vaativistakin tilanteista suoriutumiseen. Sanojen ja sanontojen käytössä voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta. | Sanasto Hallitsee riittävän oman alan ja yleiskielen sanaston rutiininomaisesta tilanteesta suoriutumiseen. Sanojen ja sanontojen käytössä useita epätarkkuuksia. Muiden kielten vaikutusta toisinaan havaittavissa. | Sanasto Hallitsee suppean oman alan ja yleiskielen sanaston, joka ei riitä tilanteesta suoriutumiseen. Käyttää toistuvasti sopimattomia sanoja ja sanontoja. |
| Rakenteet Käyttää rakenteita monipuolisesti ja melko virheettömästi. Vaativissa rakenteissa voi olla horjuvuutta. | Rakenteet Käyttää perusrakenteita yksipuolisesti ja osin puutteellisesti. Muiden kielten vaikutusta toisinaan havaittavissa. | Rakenteet Käyttää perusrakenteitakin puutteellisesti. Ongelmia erottaa sanaluokkia toisistaan. Taivuttaa usein sanoja väärin. |
LÄHTEET:
Raija Elsinen & Taina Juurakko-Paavola, Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taidon arviointi, Hämeenlinna 2006.
Jyväskylän yliopisto / Kielikompassi
Tutkintoon vaadittava alakohtainen ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito on joissakin tiedekunnissa mahdollista suorittaa myös näyttökokeena. Näyttökoetta suositellaan opiskelijoille, joilla on erittäin vahva ruotsin kielen taito ja joilla on myös alakohtaista osaamista ruotsiksi (esim. alan työkokemus myös ruotsin kielellä, opiskelu ja/tai alan työkokemus Ruotsissa, opiskelija on kaksikielinen mutta hänen koulusivistyskielensä on suomi).
Kirjallisessa näyttökokeessa hyväksytyt suorittavat tämän jälkeen myös suullisen näyttökokeen, jonka ajankohta sovitaan opettajan kanssa erikseen. Kirjallisessa näyttökokeessa hylätyn arvosanan saaneet opiskelijat suorittavat tutkintoonsa kuuluvan ruotsin kielen opintojakson (kirjallinen ja suullinen taito) normaalisti. Näyttökokeeseen saa osallistua vain kerran käymättä kurssia.
Tarkemmat tiedot näyttökokeesta löytyvät opinto-oppaasta.
Om ditt skolbildningsspråk och/eller modersmål är svenska kontakta din studiehandledare eller svensklärare för att kontrollera vilka regler som gäller just dig och vilka kurser du ska ta.
Om ditt skolbildningsspråk är svenska skriver du mognadsprovet på svenska. Speciella regler gäller även dig som har fått din skolbildning på två olika språk (t.ex. svenskspråkig grundskola och finskspråkigt gymnasium). Kontakta fakultetens studiesekreterare för mer information.
Kielitaidon osoittaminen tutkinnoissa | Turun yliopisto (utu.fi)
Opetusvideoita
Smart svenska
Harjoittele kielioppia
LAMK
Nätfräsch
Abitreenit
Startbana
BUD
YKItreenit
Papegojan
Sanakirjoja
MOT
Svenska Akademiens ordböcker
Lexin
Stora finsk-svenska ordboken
Statsrådets termbank
Käytä ruotsia
Svenska YLE
Lättläst
8 sidor
SVT
Forskning