Tutkinto-ohjelman tutkimusryhmät
Kulttuuriympäristöjen tutkimusryhmä
Kulttuuriympäristöjen tutkimus on kuulunut tutkinto-ohjelmaan tiiviisti jo pitkään. Kahden pitkäkestoisen kulttuuriympäristöhankkeen, Satakunnan ympäristökoulu ja Osana omaa ympäristöä, aikana tutkinto-ohjelman opetustarjontaan vakiintui Kulttuuriympäristö-kurssi, jossa on tuotettu erilaisia opetuspaketteja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Viimeisin kulttuuriympäristöön liittyvä hanke sai rahoituksen Suomen kulttuurirahastolta ja kohteena oli Reposaaren koulu ja saaren kalliohakkaukset.
Lähimmät yhteistyötahot ovat Metsähallitus, Geopark ja Kihniön kunta. Tutkimusryhmään kuuluvat FM Eeva Raike, FT Riina Haanpää, FT Laura Puolamäki ja FT Laura Seesmeri.
Yhteyshenkilö: Eeva Raike eeva.raike@utu.fi
Julkaisuja:
Raike, Eeva & Henttinen, Hanna & Saunaluoma, Sanna 2020. Community archaeology at Reposaari Takaranta historic rock carving site, west coast Finland. Teoksessa Fennoscandia Archaeologica XXXVII. Helsinki.
Haanpää, Riina & Puolamäki, Laura & Raike, Eeva 2019. Ympäristön lukutaidon kehittyminen kulttuuripolkujen avulla. Teoksessa Metsärinne, Mika, Heino, Tapio, Korhonen, Riitta & Esko, Maija (toim.), Maailmanperintö ja kulttuurikasvatus – World Heritage and Cultural Education. Rauman opettajankoulutuslaitos, Rauma.
Puolamäki, Laura & Raike, Eeva (toim.) 2014. Osana omaa ympäristöä. Turun Yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen julkaisuja nro 43, Pori.
Puolamäki, Laura & Raike, Eeva (toim.) 2010. Kulttuuriympäristö koulutuksessa ja kasvatuksessa. Satakunnan ympäristökoulun loppuraportti. Turun Yliopisto/ Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen julkaisuja nro 23, Pori.
Teknologian kulttuurinen muutos -tutkimusryhmä (TEKMU)
Tutkimusryhmässä keskitytään tarkastelemaan teknologian ja kulttuurin välistä vuorovaikutusta laajalla rintamalla. Uusimpien keksintöjen, innovaatioiden ja tulevaisuuden tutkimuksen sijaan katse suunnataan menneisyyteen ja huomio kiinnitetään niihin ajallisesti muuttuviin prosesseihin, joita on tapahtunut eri vuosikymmeninä, kun uutta teknologiaa on saapunut eri instituutioiden ja tavallisten kuluttajien saataville. Tutkimuksen erityisosaamisalueita ovat ryhmän osalta: tietokoneharrastamisen kulttuurihistoria, internetin arkipäiväistyminen ja käyttäjäkulttuurit sekä luovan adaptaation ilmentymät koneiden ja tietoverkkojen ympärillä. Tutkimusryhmä on toteuttanut yli 15 vuoden ajan säännöllisesti opetus- ja projektipainotteisia kursseja, esimerkiksi Verkkokeskustelukulttuurien tutkimus (2019–2022) sekä Tietokoneharrastuksen kulttuurihistoriaa Suomessa (2019). Tutkimustoiminnasta mainittakoon erityisesti suomalaisen tietoverkkokulttuurin historiaan keskittynyt ja Gaudeamuksen julkaisema tietokirjatrilogia: Funetista Facebookiin: Internetin kulttuurihistoria (2009), Sosiaalisen median lyhyt historia (2013) sekä Digitaalisia kohtaamisia: verkkokeskustelut BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan (2019). Tutkimusryhmä tekee yhteistyötä niin kansallisten kuin kansainvälisten tutkijayhteisöjen kanssa. Rahoitusta saaneista hankkeista mainittakoon Koneen säätiön rahoittama Kotitietokoneiden aika ja teknologisen harrastuskulttuurin perintö -hanke (2013–2014), jonka aikana rakennettuja tutkimusverkostoja hyödynnetään myös tulevina vuosina. Ryhmä julkaisee ja ylläpitää akateemista WiderScreen-journaalia (JUFO-1).
Yhteyshenkilö: Petri Saarikoski petsaari@utu.fi
Urheilukulttuurin tutkimusryhmä
Tutkimusryhmä keskittyy erityisesti urheilukulttuurin muutoksen tarkasteluun. Keskeisimpänä tutkimuskohteena on 2000-luvun alkupuolelta asti ollut (media)urheilun digitalisoituminen ja pelillistäminen. Tutkimusryhmä on toteuttanut vuosien varrella urheilukulttuurin opinnäytetyöseminaarin lisäksi useita projektiluonteisia kursseja: Leikillinen ja pelillinen liikunta (2020), Liikunnan pelillistämisen tutkimusmenetelmiä (2018), Itsensä mittaamiseen liittyvien teknologioiden tulevaisuus (2017) ja Zombijuoksu kaupunkitilan pelillistäjänä (2015). Kurssi Urheilu ja sosiaalinen media on vakiintunut osaksi tutkinto-ohjelman syventäviä opintoja. Tutkimusryhmä tekee tutkimushankkeiden kautta yhteistyötä niin paikallisten kuin kansallistenkin urheilu- ja liikuntaorganisaatioiden sekä eri medioiden kanssa. Urheilukulttuurin tutkimusryhmä on osa pohjoismaista Women in a digitised sports culture -tutkimusverkostoa, jolle on myönnetty NOS-HS-rahoitusta kansainvälisten työpajojen järjestämiseen vuosina 2022–2023.
Yhteyshenkilö: Riikka Turtiainen rmturt@utu.fi
Julkaisuja:
Turtiainen, Riikka & Friman, Usva (2022) Strength over gender? Discussing and presenting the ambivalent female strength in the CrossFit Games 2019. Teoksessa Noelle Brigden, Melissa M. Forbis & Katie Rose Hajtmanek (toim.) Strong A(s) F(eminist): Power in Strength Sports (tulossa).
Turtiainen, Riikka (2022). Liikunta, urheilu ja pelaaminen. Teoksessa Usva Friman, Jonne Arjoranta, Jani Kinnunen, Katriina Heljakka ja Jaakko Stenros (toim.) Pelit kulttuurina. Vastapaino: Tampere, 197–217.
Turtiainen, Riikka & Kolamo, Sami (2020). Serena Williams – urheilija-aktivisti postfeministisen urheilukulttuurin aikakaudella. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 128–134.
Turtiainen, Riikka, Friman, Usva & Ruotsalainen, Maria (2020). “Not Only for a Celebration of Competitive Overwatch, but also for National Pride”: Sportificating the Overwatch World Cup 2016. Games and Culture, 15(4), 351–371.
Mähkä, Rami (2019). "Virtuaalinen kiekkojumala": Jeremy Roenick, NHL 94 ja samastuminen urheilupeleissä. Lähikuva, 32(3), 81–91.
Friman, Usva, Rantala, Maria & Turtiainen, Riikka (2017). Zombie Run Pori 2015 post-urheilullisena fyysisenä kulttuurina: suomalaisten juoksutapahtumien pelillistyminen ja leikillistyminen. Ennen ja nyt 1/2017.
Yhteisölähtöiset muistitietohankkeet -tutkimusryhmä
Yhteisölähtöisissä muistitietohankkeissa korostuvat tutkimusprosessit, jotka nousevat paikallisista lähtökohdista ja yhteisön omista tarpeista. Ominaista hankkeille on paikallisten toimiminen akateemisen tutkijayhteisön rinnalla asiantuntijoina jakamassa ja tulkitsemassa hallussaan olevaa tietoa – heitä on myös monin tavoin osallistettu ja sitoutettu tuottamaan tutkimuksen aineistoa ja tulkitsemaan sitä. Tutkinto-ohjelmassa yhteisölähtöisiä muistitietohankkeita on nivottu osaksi opetusta aine- ja syventävien opintojen opintojaksoilla, ja hankkeiden tuotoksina on syntynyt julkaisuja, museonäyttelyitä sekä erilaisia muisteluun kannustavia ja muistitiedon tuottamiseen ja käsittelyyn opastavia välineitä.
Viimeisimmät tutkimusryhmän hankkeet saivat rahoituksen Satakunnan rahastolta (Eurajoki-tietokirjahanke sekä Reposaaren arkea ja elämää -hanke). Lähimmät yhteistyötahot ovat Jyväskylän yliopiston Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa -tutkinto-ohjelma, Pyhäjärvi-instituutti sekä kunnat, museot, yhdistykset ja erilaiset aluetoimijat. Tutkimusryhmään kuuluvat FT Riina Haanpää, FT Laura Puolamäki ja FM Eeva Raike.
Yhteyshenkilö: Riina Haanpää riihaa@utu.fi
Julkaisuja:
Fingerroos, Outi & Haanpää, Riina 2022. Yhteisölähtöiset muistitietohankkeet osana yliopisto-opetusta. Teoksessa Savolainen, Ulla & Taavetti, Riikka (toim.) Muistitietotutkimuksen kentät: Teoriat, käytännöt ja muutos. SKS, Helsinki.
Haanpää, Riina, Puolamäki, Laura & Raike, Eeva 2018. Tapaus Eurajoki – ihmisen ja kulttuuriympäristön vuorovaikutussuhde tutkimuskohteena. Teoksessa Hämeenaho, Pilvi, Suopajärvi, Tiina & Ylipulli, Johanna (toim.) Soveltava kulttuurintutkimus. SKS, Helsinki.
Haanpää, Riina, Puolamäki, Laura & Raike, Eeva 2017. Eurajoen muuttuvat arvot. Teoksessa Fingerroos, Outi, Lillbroända-Annala, Sanna, Lundgren, Maija & Koskihaara, Niina (toim.) Yhteiskuntaetnologia. SKS, Helsinki.
Haanpää, Riina & Raike, Eeva (toim.) 2017. Kertomusten Reposaari. Satakunnan Historiallinen Seura, Harjavalta.