Sosiaalipolitiikan opinnot tukevat Kristine Alangon työtä huomisen Suomen puolesta

Työskentelen tällä hetkellä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa asiantuntijana datatalouden ja EU:n teknologiapolitiikan parissa. 

Työpäivieni sisältö vaihtelee laajasti kotitoimiston rauhassa tehtävästä kirjoitustyöstä tiukasti aikataulutettuihin työmatkoihin ja puhujatilaisuuksiin. Pidän tästä vaihtelusta. 

Päädyin Sitraan viime syksynä Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitusosastolta, jossa työskentelin muutaman vuoden ajan liiketoiminnan digitalisaatioon ja tekoälyyn liittyvän politiikan suunnittelu- ja EU-vaikuttamistehtävissä. Päävastuuni TEM:issä liittyivät EU:n tekoälyasetuksen neuvotteluihin EU:n neuvostossa, jonka lisäksi toimin Suomen Tekoäly 4.0 -ohjelman sihteeristössä ohjelmakoordinaattorina (2021-2023). Tämän lisäksi toimin Suomen tai ministeriön edustajana useilla kansallisilla, kansainvälisillä tai EU-foorumeilla. Siirtymä Sitraan tuntui luonnolliselta paikalta jatkaa Suomen asioiden edistämistä.

Sitra edustaa minulle asiantuntijuutta ja kykyä visioida parempaa ja kestävämpää huomista suomalaiselle yhteiskunnalle. Kansainvälisesti Suomi tunnetaan korkean luottamuksen yhteiskuntana ja mielletään usein edelläkävijäksi eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvan teknologiapolitiikan edistäjänä.  Sitrassa tarkoitukseni on kantaa oma korteni kekoon huomisen Suomen puolesta. Virkahenkilön on ollut helppo edustaa Suomea ja tavoitteenani on, että se olisi helppoa ja innostavaa myös jatkossa. 

Omalla alallani näkisin, että substanssiosaaminen voi menettää merkityksensä mikäli asiaansa ei osaa ilmaista ymmärrettävästi ja toista kunnioittavasti tai ihmisten kanssa ei tule toimeen. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen on aina eduksi. Tekoälyn noustua yleiseen keskusteluun myös huolet liittyen työn tulevaisuuteen ovat jälleen enemmän pinnalla. Hieman yksinkertaistaen on kuitenkin huomioitava, että keskustelu ihmisten korvaamisesta koneilla ja automaatiolla on ollut mukana teollistumisen alusta saakka.

Ennakointi tulevaisuuden työelämän suunnasta pakottaa meidät pohtimaan ja tekemään valintoja niistä tehtävistä, joita haluamme tehdä itse ja valitsemaan toisaalta sellaiset tehtävät joihin olisi parempi, ja lain mukaan mahdollista, hyödyntää tekoälyä. Samaan aikaan kun keskustelu tekoälyavustajan kanssa alkaa muistuttamaan yhä enemmän ihmisen kanssa käytävää keskustelua, tulisi meidän mielestäni työn menettämisen murehtimisen sijaan muistuttaa itseämme inhimillisyyden arvosta ja pohtia mitä kaikkea me ihmisyydessä arvostamme. Mitkä ovat niitä ainutlaatuisia yksilöllisiä tai yleisinhimillisiä ominaisuuksiamme joita on hankalampi tai kannattamatonta koodata ja keskittyä niihin. Ihmisten kanssa toimimiseen tarvittavia taitoja voi kartuttaa opintojen aikana kursseilta, järjestötoiminnasta, harrastuksista tai töistä. Itse koen saaneeni parempia oppeja ihmisten kohtaamisesta työskennellessäni Turkulaisessa kenkäkaupassa kuin kirjoittaessani raporttia yksin kotona sohvannurkassa.

Omalla kohdallani näen kansainvälisen taustani tukeneen minua työelämässä, sillä olen asunut Suomen lisäksi Latviassa, Alankomaissa ja Intiassa. Opiskelin 5 vuotta kansainvälisissä kouluissa, mutta suoritin tämän jälkeen suomenkielisen yliopistotutkinnon. Kokemukseni muistuttaa minua siitä, että yhteiskuntien ja tieteen kehitykseen vaikuttavat monet asiat ja intressit, eikä asioita tai kehityskulkuja tulisi aina ottaa annettuna. Väittelyharrastuksessa menestyminen edellytti myös itsensä ja oman todellisuutensa haastamista. Se tekee ihan hyvää välillä.

Nousevat teknologiat ja ihmisläheisen teknologiapolitikan edistäminen ovat lähellä sydäntäni, ja keskityin myös opintojeni aikana tarkastelemaan tieteen, teknologian ja yhteiskunnan suhdetta sosiaalipolitiikan pääaineessa. Hain Turkuun sillä halusin opiskella taloussosiologiaa, mutta päädyinkin valitsemaan pääaineeksi sosiaalipolitiikan.  Laajimman sivuaineen tein tieteen ja teknologian tutkimuksen (STS) oppiaineesta Erasmus -vaihdossa Maastrichtin yliopistossa ja päädyin kirjoittamaan myös molemmat opinnäytetyöni teollisten vallankumousten, automaation ja tekoälyn sekä työelämän muutokseen liittyvistä kysymyksistä. En suunnitellut opintojani ja välillä epäröin omia valintojani, mutta koen lopputuloksen olevan aivan hyvä.

Opinnoissani arvostin mahdollisuutta rakentaa sivuainevalintojen avulla juuri omannäköiseni tutkinto. Paras tapahtuma opintojen varrelta oli Nordic Debate Academy Kööpenhaminassa, johon osallistuimme väittelyseuramme kanssa. Lämpimimmät muistot opintojeni varrelta liittyvät väittelyseuramme tapaamisiin tiistaisin. 

Koin opintojeni aikana ajoittaisena haasteena aatteellisen siiloutumisen, joka ilmeni keskustelun rajautumisena samanmielisten kuplien kuorolauluksi (nk. preaching to the choir -ilmö). Turun yliopisto on kuitenkin toiminut edelläkävijänä monitieteisten opintokokonaisuuksien rakentamisessa, josta SOTE-akatemia on erinomainen esimerkki. Lisäksi Turun yliopiston TurkuNLP-tutkimusryhmän työ suomalaisen kielimallin kehittämiseksi on kansainvälisestikin hyvin tunnettu.

Suomen vahvuutena voidaan kansainvälisessä kontekstissa pitää yhteiskunnalliseen tasa-arvoon perustuvaa lähestymistä sosiaalipolitiikkaan sekä sitä, että Suomi on korkeaan luottamukseen perustuva yhteiskunta. Suomi tunnetaan pienestä koostaan huolimatta kansainvälisenä edelläkävijänä esimerkiksi ihmisläheiseen teknologiapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä ja suomalaisten asiantuntijoiden näkökulmia eettisen teknologian ja tekoälyn kehittämiseen kuunnellaan niin EU:ssa kuin globaalistikin. Mielestäni Suomi voi toimia esimerkkinä ja inspiraationa muille maille, jotka kehittävät omaa sosiaalipolitiikkaansa ja pyrkivät hyödyntämään teknologiaa sen parantamiseksi. Opintoni antoivat minulle ennen kaikkea motivaatiota viedä tätä viestiä eteenpäin. 

Kaipaan välillä opintojen pariin, sillä maisterin tutkintoon vierähtäneet viisi vuotta tuntuivat kovin lyhyiltä. Osallistun yliopiston alumnitoimintaan ja se antaa hyvän syyn pitää yhteyttä Turun yliopistoon.

Opiskelijaitselleni sanoisin, ettei sinulla ole mikään kiire mihinkään. Lisäksi sanoisin, että muista kansainvälisen taustasi olevan rikkaus.

En koe olevani sellaisessa asemassa, jossa voisin antaa hyviä vinkkejä muille mutta sanoisin, että pysykää uteliaina. Lapsenomainen ihmettelymme ja inhimillisyytemme ovat piirteitä, jotka auttavat meitä mukautumaan tulevaisuuden työelämään. Kaikkea ei voi eikä pidäkään suunnitella, ja hyvä niin. Riittää, että tekee parhaansa ja on sekä itselleen että muille armollinen. Elämä kantaa kyllä. 

Kuuntelin opiskeluaikana usein elektronista musiikkia keskittymistä vaativien tehtävien tekemisen aikana. Kiasmos - Looped oli kaksi vuotta putkeen Spotifyin soitetuin kappaleeni.