Humanistinen tiedekunta tohtorikoulutus - ohjaus

Tohtorikoulutuksen ohjauskäytännöistä annettavien suositusten tavoite on esittää väitöskirjatutkijoille ja tohtorintutkintoja ohjaaville niitä yleisiä periaatteita, joita väitöskirjatutkijoiden ohjauksessa Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa noudatetaan. Lisäksi tavoitteena on selventää ohjaajan ja ohjattavan rooleja sekä antaa käytännön ohjeita ja tuoda esiin mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisuvaihtoehtoja.

Ohjaus tukee pitkäjänteistä prosessia, jossa väitöskirjatutkija kasvaa itsenäiseksi tutkijaksi. Hyvä ohjaussuhde vaatii kaikilta osapuolilta toiveiden ja omien toimintatapojen arvioimista. Hyvä ja luottamuksellinen yhteistyö ohjauksessa vie tutkimusta, kirjoittamista ja opintoja joustavasti eteenpäin. 

Väitöskirjatutkijoista osa opiskelee täysipäiväisesti esimerkiksi palkattuina väitöskirjatutkijoina tai päätoimisina apurahatutkijoina. Väitöskirjatutkijoista suuri osa on sivutoimisesti opiskelevia, jotka tekevät tutkimusta ja opintoja ansiotyön tai muun toimeentulon varassa. Myös tämän vuoksi väitöskirjatutkijoiden ja heidän ohjaajiensa ohjaussuhteet voivat olla käytännössä erilaisia.

Seuraavia ohjauksen perusperiaatteita voidaan kuitenkin soveltaa kaikkiin väitöskirjatutkijoihin (ja soveltuvin osin myös lisensiaatintutkintoa suorittaviin).

Ohjaussuosituksissa käytetään seuraavia termejä, joiden merkitys on selitetty alla.

1.    Väitöskirjatutkija: kaikki jatko-opiskelijat, joilla on tohtorintutkinnon suoritusoikeus.

2.    Pääaineen jatkokoulutuksesta vastaava henkilö: pääaineen sisällä jatko-opinnoista vastaava henkilö (yleensä professori), jolla on kokonaisvastuu pääaineen väitöskirjatutkijoista. Pääaineen jatkokoulutuksen vastuuhenkilö vastaa tohtorikoulutukseen hakevien arvioinnista ja antaa lausunnon/arvion tohtoriohjelmalle.
Hän seuraa yleisellä tasolla pääaineen kaikkien väitöskirjatutkijoiden edistymistä. Pääaineen jatkokoulutuksesta vastaava hyväksyy jatko-opintokokonaisuudet oman pääaineen väitöskirjatutkijoiden osalta ja tekee esitykset ohjaajamuutoksista, esitarkastajista sekä vastaväittäjästä, kustoksesta ja arvostelulautakunnan jäsenestä keskusteltuaan väitöskirjatutkijan ja ohjaajien kanssa. 

3.    UGIS-ohjaaja: väitöskirjatutkijan ohjaaja, jolla on pääsy Turun yliopiston sähköisiin järjestelmiin, pääsääntöisesti työsuhteessa Turun yliopistoon väitöskirjatutkijan pääaineessa. Vastaa muun ohjauksen ohella väitöskirjatutkijan opintosuunnitelman hyväksymisestä ja aktiivisuuden seurannasta vuosittain.

4.    Ohjaaja:väitöskirjatutkijan ohjaaja, ei välttämättä työsuhteessa Turun yliopistoon. Asiantuntemusta ohjattavan aiheesta ja mahdollisuus sitoutua ohjaajan tehtävään. Voi olla esimerkiksi tiedekunnan toisesta oppiaineesta, toisesta Turun yliopiston tiedekunnasta tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta. Emeritus/a-professori voi toimia ohjaajana, mutta ohjauksessa tulisi tällöin olla mukana myös väitöskirjatutkijan laitoksesta (tiedekunnasta) toinen ohjaaja (UGIS-ohjaaja), joka huolehtii siitä, että pääaineen, tohtoriohjelman ja yliopiston vallitsevia sääntöjä ja toimintatapoja noudatetaan ja jolla on pääsy yliopiston sähköisiin järjestelmiin. Turun yliopiston ulkopuolisen ohjaajan kanssa on hyvä sopia ohjauksen sisällöstä ja myös mahdollisesta palkkiosta jo ohjaussuhteen alussa. Ks. yllä Palkkiot

Koska ohjaus voi toteutua usealla tavalla, siitä tulee sopia ohjaajien ja ohjattavan kesken selkeästi ohjaussuunnitelmassa. Tiedekunta suosittelee käytettäväksi -> tutkijakoulun sähköistä ohjaussuunnitelmaa.

Ohjaajaksi suostuneen tulee perehtyä tutkimusaiheeseen ja jatkokoulutukseen hakevan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (tutkinnonsuorittamissuunnitelmaan) ja varmentaa suostumuksensa tehtävään.

Myös pääaineen jatkokoulutuksesta vastaavan tulee perehtyä hakemukseen huolellisesti ja hakuvaiheessa varmentaa tiedekunnalle, että hän hyväksyy ohjaajat ja puoltaa hakijan hyväksymistä väitöskirjatutkijaksi. 

Ohjaussuhde alkaa siinä vaiheessa, kun ohjaaja suostuu ohjaustehtävään. Sitä ennen hän on perehtynyt hakijan tutkimussuunnitelmaan ja opintosuunnitelmaan ja neuvonut väitöskirjatutkijaa näiden suunnitelmien laatimisessa. 

Ohjaajat ja väitöskirjatutkija sopivat ohjaussuhteen yhteistyön periaatteista kuten tapaamisista ja tiedonkulusta ja kirjaavat ne ohjaussuunnitelmaan. Ohjaussuunnitelma tarkistetaan vuosittain edistymisen raportoinnin yhteydessä. 

Osapuolet sopivat myös väitöskirjatyön aikataulusta, käsikirjoituksen välitavoitteista ja palautteen antamisen käytännöistä. 

Opintojen edetessä he täsmentävät jatkotutkintoon suoritettavia muita opintoja sekä keskustelevat muista työn etenemisen kannalta keskeisistä kysymyksistä. Pääaineen käytännön mukaisesti joko UGIS-ohjaaja tai pääaineen vastuuprofessori hyväksyy tohtorikoulutettavan opintosuorituksia opintosuunnitelmaan kirjatun mukaisesti. 

Tohtorikoulutusta koordinoi tohtoriohjelma, jolle väitöskirjatutkijat raportoivat edistymisestään vuosittain. Väitöskirjatutkijoiille lähetetään vuosittain sähköinen seurantakysely, jonka tiedot näkyvät UGIS-portaalissa myös ohjaajille ja pääaineen vastuuhenkilölle.  

Ohjaussuhteen muutoksista sovitaan ohjaajien ja ohjattavan sekä pääaineen jatkokoulutuksesta vastaavan kesken. Ohjausmuutokset ja uudet ohjaajat hyväksyy dekaani, joten esitykset ohjaajamuutoksista tulee lähettää tiedekuntaan.

Esityksessä perustellaan ohjaajavalinta sekä ohjaajien mahdollisuus ottaa uusia ohjattavia.

Ohjaajat ja väitöskirjatutkija laativat ohjaussuunnitelman, joka liitetään UGIS-järjestelmään. 

Ohjaajalla/ohjaajilla samoin kuin tohtorikoulutettavalla on oikeus tulla kuulluksi väitöskirjan esitarkastajaa ja vastaväittäjää valittaessa.

Yksi väitöskirjatyön onnistumisen edellytyksistä on hyvä ja toimiva ohjaus. Ohjaussuhteessa sekä ohjaajalla/ohjaajilla että väitöskirjatutkijalla on oikeudet, vastuut ja velvollisuudet. Seuraavassa ne esitetään tiiviisti ohjaussuhteen eri osapuolten kannalta. Tutustu myös vastaavaan ohjeistukseen -> Rehtorin päätöksessä tohtorikoulutettavan ohjauksesta

Väitöskirjatutkija

• On oikeutettu saamaan ohjaajalta/ohjaajilta opintojaan ja tutkimustaan koskevaa palautetta yhteisesti sovitussa ajassa. Ohjaajan palautetta on yleensä hyvä saada vähintään kerran lukukaudessa.
• sitoutuu pitkäjänteiseen ja vaativaan työhön
• tekee opintonsa ohjaajan tuella, mutta itsenäisesti
• on vastuussa oman tutkimustyönsä etenemisestä ja siitä, että on aloitteellinen tarvitessaan neuvoja ja kohdatessaan ongelmia
• tiedottaa säännöllisesti ohjaajalleen tutkimuksen ja opintojen etenemisestä
• vastaa viime kädessä tutkimustaan koskevista ratkaisuista, vaikka ottaisi vastaan ohjaajan kokemukseen ja tietoon perustuvia ehdotuksia.
• toimittaa tohtoriohjelmalle vuosittain raportin edistymisestään (vastaa tohtoriohjelman vuosikyselyyn)

Ohjaaja  

• sitoutuu säännölliseen yhteydenpitoon ja pitkäjänteiseen ohjaussuhteeseen
• neuvoo ja ottaa huomioon, että ohjattava on vasta aloittelemassa tutkijanuraansa ja monet tutkimustyöhön liittyvät käytänteet ja väitöskirjalle asetetut vaatimukset saattavat olla hänelle vieraita
• sitoutuu tohtorikoulutettavan tutkimustyön edistämiseen neuvomalla myös käytännön tasolla esimerkiksi rahoituksen hankinnassa ja kirjoittamalla lausuntoja
• kannustaa väitöstutkimukseen liittyvien tekstien lähettämiseen ohjaajalle ja sitoutuu antamaan niistä kriittistä, rakentavaa palautetta. Hän ei kuitenkaan tee työtä tväitöskirjatutkijan puolesta.
• varmistaa tutkielman laadun ja arvioi väitöskirjakäsikirjoituksen esitarkastuskelpoisuuden pääaineessa ja tohtoriohjelmassa vallitsevien käytänteiden mukaisesti. Ohjaaja myös suorittaa Turnitin-tarkastuksen väitöskäsikirjoitukselle ennen esitarkastusesityksen tekemistä.
• on tukena väitöskirjan viimeistelyssä ja väitökseen valmistautumisessa
• sopii työnjaosta toisen ohjaajan/toisten ohjaajien kanssa ohjaussuunnitelmassa
• ohjaajalla on mahdollisuus osallistua UTUGS:n järjestämään ohjaajakoulutukseen

Molemmat osapuolet

• Ohjaussuhteessa otetaan huomioon myös tutkimuseettiset näkökohdat siten, että sekä ohjaajat että ohjattava kunnioittavat toistensa asiantuntemusta. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeneräiset ideat, tulkintaehdotukset ja kommentit käsitellään luottamuksellisesti. Ohjaussuhteessa molemmat osapuolet antavat ja saavat ideoita.
• Ohjaaja ja ohjattava sitoutuvat noudattamaan ohjaussuhteessa hyvää tieteellistä käytäntöä.
• Ohjaaja ja ohjattava huolehtivat siitä, että yhteisjulkaisuiden ja - hankkeiden periaatteista sovitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositukset huomioiden (https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/TENK_suositus_tekijyys.pdf)
• Ohjaaja ja ohjattava sitoutuvat sopimaan tutkimusaineistojen ja -tulosten käyttöoikeuksista.

1.    Ohjausjärjestelyjä voidaan tarkistaa ja muuttaa tutkimuksen kuluessa. Ohjaussuhdetta voidaan muuttaa väitöskirjatutkijan tai ohjaajan aloitteesta, mikäli esim. aihe muuttuu tai painottuu toisin tai mikäli ohjaussuhde jostain muusta syystä ei enää toimi. 

2.    Ohjaaja arvioi kunkin väitöskirjatutkijan ohjaukseen käyttämänsä ajan vuosittain ennalta ja ottaa sen huomioon vuotuisessa työsuunnitelmassaan. Ohjaaja seuraa ohjaukseen käyttämäänsä aikaa.

3.    Ohjauksen ei aina tarvitse olla yksimielistä. Koska väitöskirja on tutkijan itsenäinen työ, hän myös vastaa työssään tekemistään ratkaisuista. Ohjaajien on hyvä tunnistaa ristiriitatilanteet ja antaa tutkijan ratkaisulle tilaa. Tutkijakoululla on -> ohjeistus menettelytavoista ohjauksen ristiriitatilanteissa. 

4.    Väitöskirjatutkijan ja ohjaajan on hyvä pitää kirjaa ohjauksesta ja työn edistymisestä. Väitöskirjatutkija voi esimerkiksi laatia muistiinpanot tapaamisista ja tarpeen mukaan päivittää opintosuunnitelmansa. Muistiinpanot ovat tarpeellisia, jos ohjaaja vaihtuu ja uusi ohjaaja pitää perehdyttää tilanteeseen. Ne ovat hyödyksi myös muulloin. 

5.    Ohjaajan on hyvä tiedostaa, että tutkimustyöhön liittyy paljon kirjaamatonta tietoa, joka kokeneelle ohjaajalle on itsestään selvää. Ohjaaja huolehtii siitä, että ohjattava oppii tutkijana toimimisen käytäntöjä: hyvän tutkimussuunnitelman laatiminen, rahoituksen hakeminen, tieteellisiin kokouksiin osallistuminen, julkaiseminen alan keskeisimmissä tieteellisissä julkaisuissa, käsikirjoituksen valmistelu julkaistavaksi, tiedeyhteisön verkostoitumisen käytännöt jne. 

6.    Väitöskirjatutkijan tulee ottaa riittävän ajoissa yhteyttä ohjaajaan ja toimittaa hänelle tutkimussuunnitelmansa silloin, kun pyytää tältä lausuntoa tai suositusta esim. apurahan hakemista varten.

7.    Ohjaajan on syytä perehdyttää väitöskirjatutkija tutkimuseettisiin ohjeisiin (Tutkimuseettinen neuvottelukunta, http://pro.tsv.fi/tenk).

8. Turun yliopiston kaikki esitarkastukseen jätettävät väitöskirjakäsikirjoitukset tarkastetaan Turnitin -ohjelmalla, tekstin alkuperäisyyden tarkastusohjelmalla. Ohjaajan tulee perehtyä tarkastuskäytäntöön ja on suositeltavaa ottaa se osaksi ohjausta jo hyvissä ajoin ennen käsikirjoituksen valmistumista (myös työn osia ja varhaisia versioita voi tarkastaa).

1.    Joskus ohjaajan ja ohjattavan välille syntyy ristiriita, joka ei selviä neuvottelemalla. Tällaisissa tilanteissa on syytä kääntyä pääaineen jatkokoulutuksesta vastaavan henkilön, tohtoriohjelman koordinaattorin tai tohtoriohjelman johtajan puoleen. He auttavat löytämään ratkaisun tilanteeseen. Apua voi olla myös -> tutkijakoulun menettelytapaohjeesta ristiriitatilanteessa. Jos neuvottelu ei johda molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, voidaan ohjaussuhde purkaa ja etsiä uusi ohjaaja (uudet ohjaajat). 

2.    Mikäli väitöskirjatutkija vaihtaa pääainetta, laaditaan uusi jatko-opintosuunnitelma, jonka hyväksyvät ja allekirjoittavat uusi ohjaaja ja uuden pääaineen jatko-opinnoista vastaava. Tämä jatko-opintosuunnitelma (tutkimussuunnitelma ja henkilökohtainen opintosuunnitelma) toimitetaan tiedekunnan kansliaan dekaanin vahvistettavaksi. Pääaineen vaihtoon ja ohjaukseen liittyviä muutoksia voi tehdä ympäri vuoden riippumatta hakuajoista.

3.    Mikäli ohjaaja ei voi huolehtia ohjaustyöstä, hän ilmoittaa siitä ohjattavalle ja pääaineen jatkokoulutuksesta vastaavalle henkilölle, joka kuultuaan väitöskirjatutkijaaa huolehtii uuden ohjaajan kysymisestä.