Tutkimuksen huiput

Professori Johanna Ivaska johtaa huippuyksikköä, jonka aihe on ”Solumekaniikka biologisten esteiden toiminnassa: Voimien ja signaalien integraatio molekyylitasolta kudostasolle”. Yksikkö on valittu Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan kaudelle 2022–2029.

Digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen toimii tutkimusryhmän johtajana Tampereen yliopiston hypermedian professorin Frans Mäyrän koordinoimassa pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä. Yksikkö on valittu Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan kaudelle 2018–2025.

Avaruusfysiikan professori Rami Vainio toimii tutkimusryhmän johtajana Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professorin Minna Palmrothin koordinoimassa kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikössä. Yksikkö on valittu Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan kaudelle 2018–2025.

Professori Riikka Korja toimii tutkimusryhmän johtajana Jyväskylän yliopiston professori Paavo Leppäsen koordinoimassa oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippuyksikössä. Yksikkö on valittu Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan kaudelle 2022–2029.

Professori Kaisa Matomäki toimii tutkimusryhmän johtajana Helsingin yliopiston professori Eero Saksmanin koordinoimassa satunnaisuuden ja rakenteiden huippuyksikössä. Yksikkö on valittu Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan kaudelle 2022–2029.
 

Professori Teppo Hiltunen toimii tutkimusryhmän johtajana Helsingin yliopiston professori Marko Virran koordinoimassa mikrobilääkeresistenssin tutkimuksen monitieteisessä huippuyksikössä. Yksikkö on valittu Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan kaudelle 2022–2029.

Tutkimusprojektissa etsitään keinoja laajentaa energian varastoimiseen soveltuvien materiaalien joukkoa. Sopivalta materiaalilta vaaditaan monia, osittain ristiriitaisia ominaisuuksia. Osa materiaaleista ei sovi tarkoitukseen, koska esimerkiksi niiden liukoisuus saattaa olla liian huono, tai koska akun kennojännite on liian alhainen. Hankkeessa kehitetään tapoja kiertää näitä rajoituksia ja tavoitteena on kehittää uusiutuvan energian varastoimiseen soveltuvia akkuja. Hankkeen rahoituskausi on 1.1.2021 – 31.12.2025.

Tutkimusta johtaa professori Pekka Peljo.

In the PLAS-OLED project, we utilize polaritonics for developing novel organic light-emitting diodes (OLEDs) for lighting applications namely white OLEDs.  Polariton modes are exciton-dressed degenerate states that can be utilized to convert a single-colour emitting exciton (e.g., green colour) to multi-colour emission (e.g., blue and red). Moreover, polaritons states have been reported to accelerate emission rates in organic semiconductors and to induce reverse intersystem crossing (RISC) thus increasing the luminous efficacy and luminance of white OLEDs. By conducting comprehensive photoluminescence and electroluminescence experiments, we aim to demonstrate that polaritonics is a disruptive technology for converting monochromatic OLED into inexpensive, efficient, stable, and bright WOLEDs. The funding period of the project is October 2020–September 2025.

The research project is led by Assistant Professor Konstantinos Daskalakis.

Hankkeen tavoitteena on kehittää uuden sukupolven älykkäitä ja ympäristöystävällisiä materiaaleja, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi aurinkokennoissa ja energiatehokkaissa muistielementeissä, jotka jäljittelevät aivojen toimintaa. Aurinkokennoihin liittyen hankkeen tavoitteena on kehittää materiaaleja, jotka sopeutuvat luonnonvaloon. Tutkimuksessa keskitytään myös energiatehokkaisiin ja ihmisen aivoja jäljitteleviin muistielementteihin, joiden on tarkoitus tarjota uusia mahdollisuuksia niin sanotussa neuromorfisessa tiedonhallinnassa. Näiden teknologioiden välinen synergia voi luoda mahdollisuuksia myös omatehoisiin tietojenkäsittelyjärjestelmiin ja jopa pehmeän robotiikan keinotekoisiin hermo-lihasliitoksiin.

Hankkeen rahoituskausi on 2024-2029.

Hanketta johtaa apulaisprofessori Jovana Milić.

Kiusatuksi joutuminen on merkittävä riskitekijä nuorten mielenterveysongelmille. Koulukiusaamista on pyritty vähentämään eri tavoin, mutta vielä on tarve löytää keinoja, joilla voidaan lieventää kiusaamisen kohteeksi joutuneille aiheutuvia haittoja. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että ruminaatiolla – ahdistavien tilanteiden jatkuvalla läpikäymisellä mielessään – on keskeinen rooli siinä, että kiusaamisen kohteeksi joutuneelle tulee mielenterveyshaasteita. Usein ajatellaan, että ystäviin tukeutuminen voi auttaa tällaisessa tilanteessa, mutta ystävien antama sosiaalinen tuki ei aina auta kiusatuiksi joutuneita, vaan yllättäen se voi jopa pahentaa joidenkin tilannetta. DWELL hankkeessa tutkitaan tätä paradoksia ja keskitytään tällaiseen yhdessä toisen kanssa tapahtuvaan liialliseen murehtimiseen. DWELL-hankkeessa esitellään uusi lähestymistapa, jonka avulla pyritään ymmärtämään, miten yksilön ominaisuudet vaikuttavat murehtimisen ja mielenterveyden väliseen yhteyteen, kenen kanssa kiusatut päätyvät murehtimaan asioita ja mikä heidän välinen suhteensa on. Hankkeessa tarkastellaan esimerkiksi sitä, mitkä tekijät saavat nuoret miettimään aiempia kiusaamistilanteita ja milloin keskusteleminen ystävän kanssa on hyödyllistä tai haitallista.

Hankkeen rahoituskausi on 2025-2029.

Hanketta johtaa yliopistotutkija Sarah Malamut

SHADES-hankkeen tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen käsitys koulutovereitaan yläkoulun aikana kiusaavien oppilaiden ominaisuuksista, motiiveista sekä siitä, miten he tulkitsevat sosiaalisia tilanteita. Seuraamalla yläkouluikäisiä nuoria läpi yläkoulun tutkijat selvittävät, millaisia muita kiusaavat oppilaat ovat, miksi he kiusaavat ja miksi osa kiusaajista ei lopeta kiusaamista puuttumisesta huolimatta. Lisäksi projektissa hyödynnetään muun muassa Turun yliopistossa kehitetyn KiVa Koulun jo aiemmin keräämää dataa ja rekisteriaineistoja, joista muodostuu maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen pitkittäisaineisto. Samoja henkilöitä on seurattu lapsuudesta aikuisuuteen, ja osa heistä on lisäksi antanut sylkinäytteensä DNA:n eristämistä varten. Tarkoituksena on selvittää, miten erilaiset kiusaajat pärjäävät elämässään kouluvuosien jälkeen ja mikä on geneettisten tekijöiden rooli tässä. Tutkijat tarkastelevat, miten muita kiusanneet pärjäävät myöhemmin elämässä mielenterveyden, terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, miten he kouluttautuvat ja siirtyvät työelämään, kuuluuko heidän elämäänsä aggressiivisuutta, päihteidenkäyttöä ja rikollisuutta sekä millaisia ihmissuhteita tai perhettä heillä on.

Hankkeen rahoituskausi on 2025-2029.

Hanketta johtaa erikoistutkija Tiina Turunen

MARCEN hankkeessa tutkitaan mekanismeja, jotka johtavat saamelaisten oikeudelliseen osallisuuteen ja osattomuuteen. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimivat saamelaisten totuus- ja sovintokomissiot. MARCEN-hanke venyttää sosio-oikeustieteellisen tutkimuksen rajoja käsitteellistämällä aivan uudella tavalla pohjoismaista oikeuskehitystä saamelaisten kokemusten näkökulmasta. Tutkijat tarkastelevat ja vertailevat alkuperäiskansojen muuttuvaa oikeudellista, poliittista ja sosiaalista hallintoa pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa. Ymmärtämällä niitä mekanismeja, jotka johtavat oikeudelliseen osallisuuteen ja osattomuuteen, voidaan rakentaa osallistavampia oikeusjärjestelmiä ja ehkäistä oikeudellista osattomuutta.

Hankkeen rahoituskausi on 2025-2029.

Hanketta johtaa apulaisprofessori Daniela Alaattinoğlu

INTRAPOL-projekti koostuu kolmesta osiosta, joissa ensimmäisessä tutkitaan äänestämistä Viktoriaanisen ajan Englannissa. Hankkeen toisessa osiossa tarkastellaan peliteoreettisesti ja empiirisesti puolueiden sisäistä organisoitumista ja sisäisiä sääntöjä, kuten missä olosuhteissa valtaa keskitetään puolueen johtajalle ja milloin valtaa jaetaan. Kolmannessa osiossa hyödynnetään Suomen puolustusvoimien p-testi -aineistoja yhdistettynä kotimaisiin vaali- ja väestötietoihin. Hankkeessa tarkastellaan kuinka ehdokkaiden kognitiiviset ja psykologiset ominaisuudet ovat yhteydessä poliittiseen valikoitumiseen ja siihen millaista politiikka harjoitetaan, sekä kuinka ympäristötekijät vaikuttavat valikoitumissprosessiin. Hankkeen rahoituskausi on 2023–2027.

Tutkimusta johtaa professori Janne Tukiainen.

Professori Paulina Salminen johtama tutkimussarja muuttaa käsitystä umpilisäketulehduksesta, jonka leikkaushoito on maailman yleisin kirurginen toimenpide. Hankkeen tavoitteena on osoittaa, että lievä umpilisäketulehdus voidaan tehokkaasti ja turvallisesti hoitaa jo sairaalan päivystyksessä. Hanke selvittää, tarvitaanko lievemmässä umpilisäketulehduksessa lainkaan antibiootteja vai voidaanko potilaat hoitaa oireenmukaisesti.

Hankkeen rahoituskausi on 2024-2029.

Hankkeessa selvitetään pitkittäistutkimuksella, kokeellisilla asetelmilla sekä molekyyligenetiikkaa hyödyntämällä, miksi interventiot eivät toisinaan tehoa kiusaamisen ehkäisemisessä ja mitkä tekijät selittävät haastavia kiusaamistapauksia. Selvittämällä näitä syitä pystytään luomaan uusia toimintamalleja erityyppisiin haastaviin kiusaamistapauksiin puuttumiseksi. Hanke linkittyy Turun yliopistossa kehitettyyn kiusaamisen vastaiseen toimenpideohjelmaan KiVa Kouluun®. Hankkeen rahoituskausi on 1.10.2020–30.9.2025.

Tutkimusta johtaa professori Christina Salmivalli.

CHALLENGE-hankkeen nettisivuille

Hankkeessa tutkitaan käytöshäiriön ennaltaehkäisyä ja hoitoa digiavusteisen vanhempainohjauksen avulla. Osatutkimuksissa selvitetään vanhempainohjauksen pitkän aikavälin tuloksia, hoidon onnistumiseen liittyviä geneettisiä ja epigeneettisiä tekijöitä, personointia tekoälyn ja algoritmien avulla sekä toimivuutta osana terveyspalvelujärjestelmää. Kyseessä on ensimmäinen laajaa väestörekisteriä hyödyntävä tutkimus digitaalisen vanhempainohjauksen pitkän aikavälin tuloksista. Sen avulla voidaan kehittää mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta tarpeellisia toimintamalleja palvelujärjestelmän eri tasoille.

Hanke käynnistyy vuonna 2021 ja sen rahoituskausi kestää viisi vuotta.

Tutkimusta johtaa professori Andre Sourander.

Professori Virpi Lummaan johtamassa hankkeessa tutkitaan, miten yhteiskunnan suuret muutokset viimeisen 300 vuoden aikana ovat vaikuttaneet ihmisten sukulaisverkostoihin ja niiden kautta heidän menestymiseensä 1700–1900-lukujen Suomessa. Lummaa tarkastelee samoja kysymyksiä myös aasiannorsuilla, joiden populaatiot ovat kutistuneet dramaattisesti 50 vuodessa ihmisten toimien johdosta. Hankkeessa hyödynnetään niin suomalaisista kirkonkirjoista koottuja eri aikojen sukulaisverkostoja kuin evakuoitujen karjalaisten digitoituja myöhempiä elinvaiheita ja sosiaalisia siteitä uusilla asuinpaikkakunnilla. Lummaan tutkimusryhmän keräämä pitkäaikaisaineisto myanmarilaisista aasiannorsuista mahdollistaa myös sen tutkimisen, miten ystävyyssuhteiden katkeamiset vaikuttavat erilaisiin terveyden ja hyvinvoinnin mittareihin. Hankkeen rahoituskausi on 2024–2029.

Hankkeessa tarkastellaan negatiivisten tunteiden yhteyttä kehon toimintoihin ja ihmisen terveyteen. Hankkeessa selvitetään aivojen ja elinten välisen vuorovaikutuksen roolia psykiatrisissa häiriöissä. Tutkimuksessa hyödynnetään koko kehon PET-kuvantamista, jonka avulla mitataan aivojen ja kehon tunnepiirien fysiologiaa. Tutkimuksessa etsitään kehollisia reittejä, jotka ovat yhteydessä ahdistuksen ja sydän- ja verisuonitautien puhkeamiseen.

Hankkeen rahoituskausi on 2024-2029.

Hanketta johtaa professori Lauri Nummenmaa

Hankkeessa selvitetään, miten terveen elimistön luontaiset biologiset rajat estävät tai myötävaikuttavat syövän etenemiseen elimistössä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, kuinka rinta- ja haimasyöpä leviävät paikallisesta kasvaimesta ympäröivään kudokseen ja miten syöpäsolujen etäpesäkkeet syntyvät. Tutkimuksessa etsitään biomarkkereita syövän pahanlaatuisuuden arvioimiseen ja uusia lääkekehityskohteita etäpesäkkeitä lähettävän syövän hoitoon.

Hankkeen rahoituskausi on 2024-2029.

Hanketta johtaa professori Johanna Ivaska

ERC Synergy hankkeessa tutkijat kehittävät luotettavia digitaalisia alustoja, joilla kannustetaan ihmisiä osallistumaan päätöksentekoon. Hankkeessa tehdään uraauurtavaa perustutkimusta puntaroivan keskustelun ja äänestämisen suhteesta. Hankkeessa kehitetään innovatiivisia ja skaalautuvia kansalaisosallistumisen ja -keskustelun muotoja, joita tarvitaan demokratian vahvistamiseksi sekä tutkitaan miten tekoäly voisi hyödyttää demokraattista keskustelua ja päätöksentekoa. Tutkijat testaavat hankkeessa kehitettäviä digitaalisia alustoja satunnaistutkimuksilla ja analysoivat niistä saatuja tuloksia. Tavoitteena on sekä parantaa alustojen toimivuutta että ymmärtää paremmin sitä, miten ihmiset saataisiin osallistumaan monimutkaisia poliittisia kysymyksiä koskevaan päätöksentekoon. Näin tutkijat pyrkivät selvittämään, edistävätkö digitaaliset alustat demokraattisia käytäntöjä. Lisäksi tutkimuksessa tuotetaan tieteellisesti validoituja avoimen lähdekoodin työkaluja, joiden ansiosta alustat on mahdollista ottaa käyttöön maailmanlaajuisesti.

Hankkeen rahoituskausi on 2025-2030.

Hanketta koordinoi Toulousen yliopisto. Turun yliopistossa hanketta johtaa professori Maija Setälä.