Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen
Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen on uskottavan, luotettavan ja eettisesti hyväksyttävän tieteellisen tutkimuksen ja toiminnan edellytys.
Hyvä tieteellinen käytäntö
Turun yliopisto on sitoutunut Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeeseen Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa 2023 (HTK-ohje). HTK-ohjeen mukaan hyvän tieteellisen käytännön perusperiaatteet ovat:
Varmistetaan tieteellisen toiminnan laatu suunnittelussa, menetelmissä, analyyseissa ja voimavarojen käytössä.
Suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan tieteellistä toimintaa sekä raportoidaan ja viestitään siitä avoimesti, oikeudenmukaisesti, puolueettomasti ja yksityiskohtia salaamatta.
Osoitetaan arvostusta kollegoita, tieteellisen toiminnan osapuolia, yhteiskuntaa, ekosysteemejä, ympäristöä ja kulttuuriperintöä kohtaan.
Kannetaan vastuu tieteellisen toiminnan koko elinkaaresta, joka alkaa ideasta ja ulottuu hallinnointiin, koulutukseen, ohjaukseen, toteutukseen, julkaisemiseen ja vaikutuksiin.
Hyvä tieteellinen käytäntö koostuu hyvistä tieteellisistä menettelytavoista. Hyvät tieteelliset menettelytavat on kuvattu tarkemmin HTK-ohjeessa.
Hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta
Hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta rikkoo hyvän tieteellisen käytännön perusperiaatteita ja vahingoittaa tieteellisen toiminnan laatua, uskottavuutta, tekijyyttä ja yhteistyötä (TENK, 2023).
Hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta jaetaan kahteen muotoon, vilppiin ja piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Ne voivat ilmetä millä tahansa tieteellisen toiminnan alueella ja missä tahansa tieteellisen toiminnan vaiheessa.
Vilppi tieteellisessä toiminnassa vääristää tutkittua tietoa ja harhauttaa tiede- ja tutkimusyhteisöä, päätöksentekijöitä tai yleisöä. Se heikentää tieteellisen työn, sen tulosten tai tuotosten arvoa ja tieteen arvostusta sekä aiheuttaa haittaa muille tieteellisen työn tekijöille ja tutkittaville. Vilppi tieteellisessä toiminnassa ilmenee sepittämisenä, vääristelynä ja plagiointina.
Muusta hyvän tieteellisen käytännön vastaisesta toiminnasta käytetään vakiintunutta nimitystä piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Esimerkkejä piittaamattomuudesta ovat tieteelliseen työhön liittyvien lupien ja lausuntojen pyytämättä ja noudattamatta jättäminen, tutkimustulosten ja -aineistojen puutteellinen dokumentointi ja säilyttäminen, muiden tutkijoiden työn epäasiallinen viivyttäminen tai vaikeuttaminen, puutteellinen tai epäasiallinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin, muiden tutkijoiden osuuden vähätteleminen, muu tekijyyden manipulointi, merkityksellisten sidonnaisuuksien ilmoittamatta jättäminen, vaikutusvallan epäasiallinen käyttö, itsensä plagiointi sekä tiedeyhteisön, rahoittajien tai yleisön johtaminen muulla tavoin harhaan oman tutkimustyön suhteen.
Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsitteleminen Turun yliopistossa
Ilmoitus hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä tehdään yliopiston rehtorille kirjallisella ilmoituksella yliopiston kirjaamon kautta. Epäilyilmoitus tehdään käyttäen TENKin ilmoituslomaketta Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn ilmoituslomake 2023.
Tehtäessä ilmoitusta hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä tulee huomioida seuraavat asiat:
- Epäilyilmoitus on tehtävä siihen organisaatioon, jossa epäilyn alainen toiminta on meneillään tai tapahtunut tai jossa epäilty toimii tai on toiminut tekojen aikana.
- Epäilyilmoituksen voi tehdä vain, jos kyseessä oleva organisaatio on sitoutunut HTK-ohjeeseen.
- Epäilyilmoitus on tehtävä suoraan organisaation ylimmälle johtajalle.
- Epäilyilmoituksen tekijän ei tarvitse olla tutkija tai tiedeyhteisön jäsen.
- Epäilyilmoitus tehdään omalla nimellä. Ongelmallisissa tilanteissa ilmoituksen tekijä voi olla etukäteen yhteydessä TENKin pääsihteeriin.
- Epäilyn esittäjän on kirjoitettava auki mahdolliset sidonnaisuutensa liittyen asiayhteyteen tai epäiltyihin henkilöihin.
- Ilkivaltaisen epäilyilmoituksen tekeminen voi itsessään olla HTK-loukkaus.
HTK-loukkausepäilystä ja siihen liittyvän epäilyilmoituksen tekemisestä voi keskustella luottamuksellisesti organisaation tutkimusetiikan tukihenkilön kanssa (ks. alla).
Epäilyilmoituksen käsittelyssä noudatetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohjeen mukaista käsittelyprosessia.
Perustutkintojen opintoihin ja opinnäytteisiin liittyviä loukkausepäilyjä ei käsitellä HTK-ohjeen kuvaamassa prosessissa vaan yliopiston sisäisen prosessin ja ohjeistuksen mukaisesti.
Tutkimusetiikan tukihenkilöt
Tutkimusetiikan tukihenkilöt tarjoavat yliopiston henkilökunnalle luottamuksellista ja puolueetonta tietoa erilaisissa tutkimuseettisissä ongelmatilanteissa. Tukihenkilöiltä voi kysyä neuvoa sekä ennaltaehkäisevästi että epäiltäessä hyvän tieteellisen käytännön loukkausta.
Turun yliopistossa tutkimusetiikan tukihenkilöinä toimivat kollegiumtutkija Anni Hämäläinen, erityisasiantuntija Hanna Lagström, professori Leo Lahti, tutkimuskoordinaattori Jarmo Malmsten, työelämäprofessori Pekka Räsänen ja yliopistonlehtori Helena Siipi. Tukihenkilöt ovat saaneet tehtäväänsä TENKin järjestämän koulutuksen. He hoitavat tehtäviään oman toimensa ohella.
Tutkimusetiikan tukihenkilöt toimivat yli tiedekuntarajojen. He ovat tavattavissa henkilökohtaisesti, puhelimitse ja sähköpostitse, mutta ensimmäisen yhteydenoton toivotaan tapahtuvan sähköpostitse.