Viisi faktaa todistusvalinnasta

Kaikkien hakijoiden ei tarvitse panostaa todistusvalintaan, yliopistoon pääsee sisään myös muita väyliä, kuten valintakokeen tai avoimen väylän kautta. Opiskelijavalintauudistus ei vaikuta aloituspaikkojen määrään. Todistusvalinnalla valittavien opiskelijoiden määrä riippuu koulutuksesta.

Ylioppilaskirjoituksissa menestyneille todistusvalinta mahdollistaa väylän yliopistoon ilman valintakokeita. Yhdellä todistuksella voi hakea usealle eri alalle eikä hakijan tarvitse lukea moneen valintakokeeseen. Tämän lisäksi valintakokeet säilyvät tärkeänä valintaväylänä ja yliopistoon avataan uusia reittejä, kuten avoimen yliopiston opinnot ja verkkokurssit. Lisätietoja uusista reiteistä on Toinen reitti yliopistoon -hankkeen sivulla: https://www.avoin.jyu.fi/fi/avoin-yliopisto/hankkeet/try

Todistusvalinta ei ole käytössä taidealalla ja arkkitehtuurikoulutuksissa. Taidealalla hakijat valitaan joko yhteenlaskettujen todistus- ja valintakoepisteiden tai pelkän valintakokeen perusteella.

Valintakokeilla valitaan edelleen suuri osa yliopisto-opiskelijoista. Valintakokeella valittavien opiskelijoiden määrä riippuu koulutuksesta. Voit tarkistaa oman alasi valintakokeella valittavien osuuden osoitteesta www.opintopolku.fi, jossa yliopistojen koulutustarjonta on julkaistu.

Valintakokeet eivät vaadi pitkää valmistautumista. Valintakokeet ovat joko sellaisia, että niihin ei ole ennakkomateriaalia tai ennakkomateriaali julkaistaan kuukautta ennen valintakoetta. Valintakoe voi pohjautua myös lukion oppimäärään.

Todistusvalinnassa valitaan ylioppilaskirjoituksissa menestyneet hakijat, joten he eivät kilpaile samoista opiskelupaikoista valintakokeeseen osallistuvien kanssa.

Matematiikan arvosana on todistusvalinnassa pakollinen vain osalla aloista. Jos matematiikka on koulutuksessa kynnysehtona, silloin todistusvalinnassa ei voi tulla valituksi ilman (vähintään tiettyä) matematiikan arvosanaa. Muiden koulutusten todistusvalinnassa voi tulla valituksi ilman matematiikkaa. Kuitenkin jo vuosina 2013-2015, jolloin todistusvalinta ei ollut vielä käytössä, useampi kuin neljä viidestä yliopistoon valitusta oli kirjoittanut matematiikan. Lähde: https://www.oulu.fi/avain/node/46223.

Todistusvalinnassa hakija saa pisteitä 4-6 kirjoittamastaan lukion aineesta. Todistusvalinnan pisteet määräytyvät lukion pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrän perusteella. Pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä, sillä siinä on eniten kursseja. Myös lyhyt matematiikka on parhaiten pisteitä tuottavien aineiden joukossa.

Se, millä arvosanoilla mihinkin koulutukseen pääsee, riippuu kyseisen alan hakijajoukosta. Suosituilla aloilla arvosanataso on korkeampi. Todistusvalinnan tulosten valmistuttua selviää tarkemmin, millainen arvosanataso mihinkin koulutuksen vaaditaan kyseisenä hakuvuonna. Pistetaulukkoa tulisi katsoa kaikkien aineiden ja arvosanojen kokonaisuutena, eikä pelkkää laudatur-riviä. Todistusvalinnassa arvokkaita pisteitä saa muistakin arvosanoista. Parhaat arvosanat saaneet ylioppilaat eivät täytä edes kolmasosaa.

Lukion ainevalintoja tehdessä ei kannata tuijottaa pelkästään todistusvalinnan pistetaulukkoja ja kikkailla ainevalinnoilla. Opinnoissa onnistumista edistävät tutkimusten mukaan niin kiinnostus opiskeltavaa asiaa kohtaan kuin luottamus omiin kykyihin. Myös opintojen kokeminen hyödyllisenä auttaa - eikä pelkästään todistuspisteiden kannalta. Jos taas kokee joutuvansa luopumaan itselle tärkeistä asioista opintojensa takia, voi opiskelumotivaatio kärsiä.*

On todennäköistä, että oma ala löytyy itseä kiinnostavien aineiden parista. Jos kuitenkin kiinnostuksen kohteet muuttuvat matkan varrella, yliopistoon voi päästä myös valintakokeen tai avoimen väylän kautta.

*Lisää aiheesta:

Eccles, J. S., & Wigfield, A. (1995). In the mind of the actor: The structure of adolescents' achievement task values and expectancy-related beliefs. Personality and social psychology bulletin, 21(3), 215-225.

Viljaranta, J. (2017). Odotusarvoteoria-odotusten ja arvostusten vaikutus oppimismotivaatioon. Teoksessa Salmela-Aro, K. & Nurmi, J.-E. (toim.) Mikä meitä liikuttaa – motivaatiopsykologian perusteet. Juva: Bookwell Digital.

Viljaranta, J., & Tuominen, H. (2018). Oppiaineiden arvostukset: tärkeää, hyödyllistä, kiinnostavaa vai kuormittavaa. Teoksessa Salmela-Aro, K. (toim.) Motivaatio ja oppiminen (pp. 101-119). Jyväskylä: PS-kustannus.

Viljaranta, J., Nurmi, J. E., Aunola, K., & Salmela‐Aro, K. (2009). The Role of Task Values in Adolescents' Educational Tracks: A Person‐Oriented Approach. Journal of Research on Adolescence, 19(4), 786-798.