Kielitaidon osoittaminen tutkinnoissa

Tutkintoihin liittyvästä kielitaidon osoittamisesta säädetään yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004, 6 §) seuraavaa:

Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Kunkin tutkinto-ohjelman pakolliset kieli- ja viestintäopinnot on merkitty opetussuunnitelmaan, joka on opinto-oppaassa.

Ne on myös koottu erikseen oppaan kieli-ja viestintäopintojen sivulle.

Lisätietoa kieli- ja viestintäopintojen koko opintotarjonnasta on saatavilla Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen (Kievi) sivuilla.

Kielitaitovaatimuksiin liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä Kieli- ja viestintäopintojen keskukseen:
kievi@utu.fi 

Koulusivistyskielesi on se kieli, jolla olet suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa ja/tai lukiossa.

Koulusivistyskieli voidaan todeta suomalaisen peruskoulun tai lukion päättötodistuksesta seuraavin edellytyksin:

• Jos olet suorittanut peruskoulussa äidinkielen oppimäärän suomen kielessä mutta lukiossa ruotsin kielessä tai toisin päin, molemmat ovat koulusivistyskieliäsi.
• Jos äidinkielesi on muu kuin suomi tai ruotsi ja olet käynyt peruskoulun ja/tai lukion Suomessa ja opiskellut suomea tai ruotsia toisena kielenä (S2 tai R2), koulusivistyskielesi on muu kuin suomi tai ruotsi.
  • Huom! Jos olet saanut ylioppilastutkinnossa suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeesta vähintään arvosanan magna cum laude (M) koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi.
• Jos et ole käynyt peruskoulua tai lukiota Suomessa, koulusivistyskielesi on muu kuin suomi tai ruotsi.
• Jos olet suorittanut peruskoulun jälkeen ammatillisen perustutkinnon, koulusivistyskielesi määräytyy sen mukaan, millä kielellä olet suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa.
• Jos olet suorittanut peruskoulun jälkeiset opintosi ulkomailla, koulusivistyskielesi määräytyy sen mukaan, millä kielellä olet suorittanut äidinkielen oppimäärän suomalaisessa peruskoulussa.
• Jos olet suorittanut IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkinnon Suomessa tai ulkomailla, koulusivistyskielesi määräytyy sen mukaan, millä kielellä olet suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa.

Jos koulusivistyskielesi on muu kuin suomi, ota yhteyttä HOPS-ohjaajaasi tai tiedekuntasi opintoneuvojaan selvittääksesi tarkemmin, mitä kieli- ja viestintäopintoja sinun pitää suorittaa.

Lisätietoa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030481#Pidm45237816901152

Kandidaatin tutkinnossa (sekä LL- ja HLL-tutkinnoissa)

Koulusivistyskielesi vaikuttaa siihen, miten osoitat suomen ja ruotsin kielen taidon ja miten suoritat kypsyysnäytteen tutkinnossasi.
https://opas.peppi.utu.fi/fi/kieli-ja-viestintaopinnot/17538?period=2022-2024

Maisterin tutkinnossa

Jos suoritat pelkkää ylempää korkeakoulututkintoa ja koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi mutta olet suorittanut alemman korkeakoulututkintosi ulkomailla, sinun on osoitettava kielitaitosi tutkinnossasi. Koulusivistyskielesi vaikuttaa siihen, miten osoitat suomen ja ruotsin kielen taidon ja miten suoritat kypsyysnäytteen.

Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) taidon osoittamisesta voi hakea vapautusta. Katso kohta Ruotsin opinnoista vapauttaminen.

Työelämässä

Jos koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi, osoitat tutkintotodistuksella julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan kielitaidon.

(Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 242/2003 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030424 )

Jos olet saanut koulusivistyksesi ruotsin kielellä, kirjoitat kypsyysnäytteen ruotsiksi. Tällöin et suorita ruotsin kielen pakollisia opintoja tutkintoosi. 

Toisen kotimaisen kielen (suomi) taidon voit halutessasi osoittaa suorittamalla kypsyysnäytteen myös suomen kielellä. Tällöin molemmat kypsyysnäytteet tarkastetaan kielitaidon osalta. Näin osoitat ruotsin kielessä erinomaisen taidon ja suomen kielessä hyvän taidon.

Kypsyysnäyte on erillinen kirjallinen opintosuoritus, josta tarkistetaan asiasisältö ja kieliasu. Se laaditaan pääsääntöisesti osana kandidaatin tai LL-, HLL-tutkinnon opinnäytettä, siihen liittyvästä aiheesta (yliopistojen tutkinnoista annettu asetus 794/2004). 

Kypsyysnäytteessä on osoitettava perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Merkintä tallennetaan opintotietojärjestelmään opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen. Kypsyysnäytteestä ei saa opintopisteitä.

Hyväksytyllä, koulusivistyskielellä kirjoittamallaan kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa sellaisen erinomaisen suomen tai ruotsin kielen taidon, josta säädetään laissa julkisyhteisöjen henkilöstön kielitaidosta (424/2003) ja sen nojalla annetussa asetuksessa (valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003).

Kypsyysnäyte tehdään erillisenä kirjoituskokeena vain kerran. Jos kypsyysnäyte on jo tehty aiempaan korkeakoulututkintoon kirjoituskokeena ja siitä on tarkistettu kieliasu, tutkinnon kypsyysnäytteenä toimii opinnäytetyön tiivistelmäsivu tai muu soveltuva osa (esim. lyhennelmä). Tästä suorituksesta tarkistetaan perehtyneisyys asiasisältöön.

Jos olet suorittanut kandidaatin tutkinnon muualla kuin Suomessa, sinun pitää suorittaa kypsyysnäyte erillisenä kirjoituskokeena maisterin tutkinnon yhteydessä ja tästä suorituksesta tarkistetaan sekä asiasisältö että kielitaito. Ks. kohta Mihin koulusivistyskieli vaikuttaa.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä*, eli suomeksi tai ruotsiksi. Tutkintotodistukseen merkitään koulusivistyksesi kieli sekä se, millä kielellä olet kirjoittanut kypsyysnäytteen.

Jos olet saanut koulusivistyksesi muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, sinun ei tarvitse kirjoittaa kypsyysnäytettä erillisenä kirjoituskokeena, vaan kypsyysnäytteenä toimii opinnäytetyön tiivistelmäsivu tai muu soveltuva osa opinnäytetyöstä (esim. lyhennelmä), ja sillä osoitetaan vain perehtyneisyyttä opiskeltavaan alaan.

Kaksi koulusivistyskieltä (suomi ja ruotsi):

Sinulla voi olla kaksi koulusivistyskieltä, jos esimerkiksi olet suorittanut ruotsinkielisen peruskoulun ja saanut päättötodistuksessa hyväksytyn arvosanan ruotsin kielestä äidinkielenä ja suorittanut lukion suomen kielellä ja ylioppilastutkinnossa äidinkielen yo-kokeen suomen kielessä. Silloin sinulla on mahdollisuus valita, kummalla kielellä suoritat kypsyysnäytteen vai suoritatko sen molemmilla kielillä. Mikäli suoritat sen molemmilla kielillä, saat osoitettua erinomaisen taidon molemmissa kielissä. Jos suoritat kypsyysnäytteen vain yhdellä kielellä, saat siinä erinomaisen taidon. Toisella kielellä tulee osoitetuksi hyvä taito koulusivistyskielen perusteella.

Ruotsinkielinen koulusivistys

Jos koulusivistyskielesi on ruotsi, kirjoitat kypsyysnäytteen ruotsin kielellä.
Ruotsinkielisen kypsyysnäytteen kirjoitusohje (pdf)

*Katso kohta koulusivistyskielen määrittely.

Erinomainen taito

Osoitat erinomaisen kielitaidon kypsyysnäytteellä siinä kielessä, joka on koulusivistyskielesi (suomi tai ruotsi).

Jos sinulla on kaksi koulusivistyskieltä (suomi ja ruotsi) ja suoritat kypsyysnäytteen molemmilla kielillä, osoitat erinomaisen taidon molemmissa kielissä.

Hyvä tai tyydyttävä taito

Hyvä tai tyydyttävä kielitaito osoitetaan toisessa kotimaisessa kielessä.Toinen kotimainen kieli on ruotsi tai suomi. 

Lisätietoa ruotsin opinnoista toisena kotimaisena kielenä saat täältä: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kieli-ja-viestintaopintojen-keskus/opiskelu/opintotarjonta/ruotsi

Jos toinen kotimainen kielesi on suomi, voit osoittaa siinä hyvän taidon kypsyysnäytteellä. Turun yliopistossa ei ole tarjolla kieliopintoja, joilla voi osoittaa suomen kielen taidon toisena kotimaisena kielenä.

Humanistisen tiedekunnan opiskelijat, joiden koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voivat osoittaa tyydyttävän suomen kielen taidon tietyillä kieliopinnoilla. Katso tarkemmat ohjeet Humanistisen tiedekunnan intrasivuilta (vaatii kirjautumisen).

Muut tavat osoittaa erinomainen kielitaito

Jos suoritat kypsyysnäytteen vain toisella koulusivistyskielelläsi tai jos koulusivistyskielesi on muu kuin suomi tai ruotsi, voit työnhakutilanteessa osoittaa erinomaisen kielitaidon seuraavilla tutkintoon kuulumattomilla tavoilla:

• Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (suomi tai ruotsi) vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi tai ruotsi toisena kielenä -koe vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur
• Valtionhallinnon kielitutkinnon arvosanalla erinomainen taito tai niihin rinnastettavan yleisen kielitutkinnon arvosanalla 6. Tietoa kielitutkintojen suorittamisesta on saatavilla Opetushallituksen verkkosivuilta

Kypsyysnäytteen suorittamisesta sovitaan opinnäytteen ohjaajan ja opiskelijan kesken, kun opinnäytetyö on jätetty tarkastettavaksi. Tässä vaiheessa opiskelijan pitää ottaa puheeksi tarvittavat yksilölliset järjestelyt ja kypsyysnäytteen kieli. Tarkemmat yksilöllisiin järjestelyihin liittyvät ohjeet ovat intrassa.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan sähköisenä Exam-tenttinä, jonka kesto on kolme (3) tuntia. Opiskelijana saat sähköpostiin ilmoituksen, kun tentti on avattu järjestelmään, minkä jälkeen voit varata ajan kypsyysnäytteen kirjoittamista varten. Sähköisen tenttimisen ohjeet ovat UTUGuides-sivuilla.

Valmistaudu kypsyysnäytteen kirjoittamiseen etukäteen.
Syvenny Turun yliopiston kypsyysnäytteen kirjoitusohjeeseen (suomen kieli).

Jos koulusivistyskielesi on ruotsi, kirjoitat kypsyysnäytteen ruotsin kielellä.
Ruotsinkielisen kypsyysnäytteen kirjoitusohje (pdf)

Kypsyysnäytteiden kieliasun tarkastuksessa on kesätauko 17.6.–31.7. Kypsyysnäytesuorituksen pitää saapua kielentarkastukseen viimeistään 16.6., jotta se tarkastetaan kesäkuun aikana. Jos suoritus tulee tarkastettavaksi aikavälillä 17.6.–31.7., kieliasu tarkastetaan 1.–14.8.

Opinnäytetyön ohjaaja laatii kypsyysnäytteen tehtävänannon ja tarkastaa kypsyysnäytteen asiasisällön (ellei laitoksessa ole toisin sovittu).

Tutustu ohjeisiin tehtävänannon laatijoille ja sisällöntarkastajille. Yliopiston yleiset kypsyysnäyteohjeet ovat opiskelijan saatavilla koko suorituksen ajan, joten ethän anna niistä poikkeavia ohjeita.

Kypsyysnäytteiden kieliasun tarkastuksessa on kesätauko 17.6.–31.7. Kypsyysnäytesuorituksen pitää saapua kielentarkastukseen viimeistään 16.6., jotta se tarkastetaan kesäkuun aikana. Jos suoritus tulee tarkastettavaksi aikavälillä 17.6.–31.7., kieliasu tarkastetaan 1.–14.8.

Jos sinulla on aiempi korkeakoulututkinto ja olet siinä yhteydessä osoittanut kielitaitosi, erillistä kirjoituskoetta ei tarvitse tehdä. Tällöin tässä tutkinnossasi kypsyysnäytteenä toimii opinnäytetyön tiivistelmäsivu tai muu soveltuva osa opinnäytetyöstä (esim. lyhennelmä), ja sillä osoitetaan vain perehtyneisyyttä opiskeltavaan alaan. Hae vapautusmerkintää oman tiedekuntasi opintotoimistosta/sähköisellä AHOT-lomakkeella ja liitä hakemukseen kopio tutkintotodistuksestasi.

Jos koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi ja olet suorittanut aiemman korkeakoulututkinnon ulkomailla, sinun pitää suorittaa kypsyysnäyte kirjoituskokeena koulusivistyskielelläsi. Tämä koskee myös englanninkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoita.

Luki- tai muu oppimisvaikeus ei vapauta kypsyysnäytteestä kirjoituskokeena, mutta se otetaan huomioon esteettömyyssuunnittelijan suosituksen perusteella. Tarkemmat yksilöllisiin järjestelyihin liittyvät ohjeet ovat intrassa.

Turun yliopistossa toinen kotimainen kieli on ruotsi. Jos koulusivistyskielesi on suomi, sinun pitää osoittaa ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritettavilla ruotsin kielen opinnoilla. Katso tutkintoosi kuuluvien pakollisten ruotsin opintojen tarkemmat tiedot oman tutkinto-ohjelmasi opinto-oppaasta.

Lisätietoa ruotsin opinnoista on saatavilla täältä: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kieli-ja-viestintaopintojen-keskus/opiskelu/opintotarjonta/ruotsi

Ruotsin kielen taidon osoittamisesta voidaan vapauttaa seuraavin perustein:

1. Jos koulusivistyskielesi on muu kuin suomi tai ruotsi (peruskoulun päättötodistusta ja ylioppilastutkintoa vastaavat todistukset). Katso kohta Koulusivistyskielen määrittely.
2. Jos sinut on vapautettu ruotsin kielen opinnoista aiemmissa koulutusasteissa (todistus vapautuksesta).
3. Jos sinulla ei ole suoritettuna lukion pakollista oppimäärää ruotsin kielen opintoja.
4. Jos koulusivistyskielesi on suomi, mutta olet suorittanut kandidaatintutkinnon ulkomailla ja suoritat Turun yliopistossa vain maisterintutkintoa.
5. Opiskelija voidaan vapauttaa myös muusta erityisen painavasta syystä. Tällainen voi olla esimerkiksi vakava kielen omaksumiseen tai käyttöön liittyvä terveydellinen haitta. Erityisen painava syy ei lähtökohtaisesti voi olla opiskelijan heikko ruotsin kielen taito.

Huomaa, että vapautus ruotsin kielen pakollisista opinnoista tarkoittaa sitä, että et osoita tutkintosi yhteydessä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa kielitaitoa ruotsin kielessä.

Jos saat vapautuksen, sinun pitää suorittaa vastaava määrä opintopisteitä muulla tavalla. Voit halutessasi suorittaa tilalla esimerkiksi muita kieliopintoja. Keskustele HOPS-ohjaajasi kanssa tarkemmin, mitä opintoja voit sisällyttää tutkintoosi.

Ruotsin opintoja koskevat vapautushakemukset käsitellään Kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa. Hakemus tehdään sähköisellä lomakkeella.

Tutkinto-ohjelmasta riippuu, missä kielessä vieraan kielen taidon voi osoittaa. Vieraan kielen taito osoitetaan pääsääntöisesti korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritettavilla vieraan kielen opinnoilla. Tutkintoon vaadittavan vieraan kielen taidon voi osoittaa Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) mukaan englannissa vähintään tasolla B2 tai muissa kielissä vähintään tasolla B1. Lisätietoja saa Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen intranet-sivuilta.

Humanistinen tiedekunta

Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, kiinan, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Lisätietoa saa tiedekunnan intranet-sivuilta.

Kasvatustieteiden tiedekunta

Vieraan kielen taito osoitetaan pääsääntöisesti englannin kielessä. Opiskelijat voivat halutessaan osoittaa vieraan kielen taidon sopimuksen mukaan myös jossain muussa kielessä (lisätietoja opoedu@utu.fi ja oporauma@utu.fi).

Lääketieteellinen tiedekunta

Vieraan kielen taito osoitetaan englannin kielessä.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Vieraan kielen taito osoitetaan pääsääntöisesti englannin kielessä. Vieraan kielen taidon voi osoittaa sopimuksen mukaan myös jossain muussa kielessä.

Oikeustieteellinen tiedekunta

Vieraan kielen taidon voi osoittaa englannin tai saksan kielissä. Maisterin tutkinnossa suoritetaan 6 op vierasta kieltä, sillä kielellä, joka aloitettu oikeusnotaarin tutkinnossa.

Teknillinen tiedekunta

Vieraan kielen taito osoitetaan pääsääntöisesti englannin kielessä. Vieraan kielen taidon voi osoittaa sopimuksen mukaan myös jossain muussa kielessä.

Turun kauppakorkeakoulu

Opiskelija voi osoittaa vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, ranskan tai saksan kielessä. Maisterin tutkinnossa suoritetaan 6 op yhtä tai useampaa vierasta kieltä. 
Kieli- ja viestintäopintojen tutkintovaatimuksista voit lukea lisää intranet-sivuilla.

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. 

Tiedekunta voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan vieraan kielen taidon osoittamisesta. Ota tarvittaessa yhteyttä tiedekuntasi opintotoimistoon.