Meneillään oleva tutkimus

Veteraanit ja suomalainen yhteiskunta 1940–2020 (2020-)
Suomalaisten veteraanijärjestöjen ja Tammenlehvän Perinneliiton käynnistämä tutkimus tarkastelee Suomen sotien 1939–1945 veteraanipolven asemaa erityisryhmänä suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansalaisten ja hallinnon suhtautumista veteraaneihin eri aikakausina sekä veteraaneihin suhtautumiseen vaikuttaneita seikkoja.  Veteraanien asemaa tarkastelemalla tutkimus tuottaa uutta tietoa myös suomalaisesta sisäpolitiikasta, puolueista ja veteraanijärjestöjen kansainvälisten suhteiden osalta jopa suomalaisesta ulkopolitiikasta. Tutkimus avaa myös näkökulmia suomalaiseen yhteiskuntaan eri tasoilla aina paikallistoimijoista valtionjohtoon saakka. Tutkimuksessa analysoidaan veteraanipolvea koskevan sosiaalipolitiikan ja lainsäädännön (esim. rintamatunnus, rintamalisä, sotainvalidien etuudet) kehitystä eri aikakausina sekä veteraanijärjestöjen harjoittamaa vaikuttamis- ja lobbaustyötä;
tarkastellaan veteraanijärjestöjen sekä muiden toimijoiden ruohonjuuritasolla tekemiä konkreettisia toimia sotasukupolven hyväksi;  Tarkastellaan sitä miten veteraanit on nähty ja miten heihin on suhtauduttu eri aikakausina ja luodaan kokonaiskuvaa niistä toimista, joilla sodan kokeneen sukupolven perintöä on pyritty siirtämään ja siirretään uusille sukupolville.

Julisteiden kuvitettu mallikansalaisuus (2022-)
Hanketta rahoittaa Koneen säätiö. Turun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteishankkeessa tarkastelemme, miten mallikansalaisuutta on kuvattu ja rakennettu 1900-luvun aikana suurelle yleisölle suunnatuissa valistuskampanjoissa, ennen muuta valistusjulisteissa. Analysoimme, miten modernin ajan ihanteita tuotiin esiin julisteissa. Mikä oli suositeltavaa nykypäivän ‘uusille’ kansalaisille, entä mitä tuli välttää? Miten ihanteet ja normit esitettiin ja kommunikoitiin visuaalisesti?

Suomen historian avainkuvat (2017-)
Hanketta rahoittavat Alfred Kordelinin säätiö sekä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö.
Tutkimukseni selvittää, miten valokuvien avulla on Suomesta ja Suomen historiasta ja identiteetistä rakennettu käsitystä ulkomailla ja kotimaassa. Tulosten avulla on mahdollista ymmärtää, miten kuvia voi käyttää viestinnässä tehokkaammin. Kansallisvaltion sisäinen rakennusprojekti on edellyttänyt toivotun Suomi-käsityksen tuottamista suomalaisten keskuudessa. Hanke perustuu laajojen kuvallisten aineistojen tutkimukseen.

Karjalaisevakkojen sijoittuminen Suomen ruotsinkielisille alueille 1944-1950 (2018-)
Hanketta rahoittavat Turun yliopistosäätiö, Suomen Tietokirjailijat ja Svenska Kulturfonden
Johtamassani Turun yliopiston ja Oy Sigillum Ab:n yhteishankkeessa tarkastellaan karjalaisevakkojen sijoittumista Suomen ruotsinkielisille alueille. Hanke selvittää, miten paljon evakoita ruotsinkielisiin kuntiin sijoitettiin sekä millaisen kohtelun evakot saivat osakseen. Hankkeen aineistoina käytetään arkistoaineistojen lisäksi lehtiaineistoja sekä laajoja kysely- ja haastatteluaineistoja. Hankkeen toisena tutkijana toimii FM Riku Kauhanen.

Päättyneet tutkimushankkeet
Muuttuvat uhkakuvat ja valvonnan mekanismit Suomessa (VAME) (2018-)
Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.
Hanke tutkii Suomen sisäistä turvallisuutta 200 vuoden aikajänteellä – autonomian ajasta nykypäivään.

Photographs and History – Valokuvat ja historia (2016-2018)
Artikkelikokoelma Photographs and History, jonka toimittivat VTT Olli Kleemola ja Jyväskylän yliopiston yleisen historian tohtorikoulutettava Silja Pitkänen. Pohdimme teoksessa, miksi valokuvat ovat keskeisiä lähteitä historiantutkimuksessa, miten niitä on käytetty ja voidaan käyttää lähteinä, sekä millaisia metodeja on mahdollista soveltaa käytettäessä valokuvia lähdeaineistona. Kävimme läpi myös keskusteluja valokuvasta lähdeaineistona ja kommentoimme niitä.