Kirjoitan väitöskirjaani koltansaamen verbien johto-opista. Väitöskirja tulee olemaan monografia, joka käsittelee koltansaamen deverbaalisia verbejä.

Koltansaame on uhanalainen vähemmistökieli, jolla on joitain satoja puhujia. Perinteisesti sitä on puhuttu Kuolan niemimaan länsiosissa, mutta toisen maailmansodan jälkeisen uudelleenasutuksen seurauksena suurin osa puhujista asuu nykyään Suomen alueella. Aktiivisin kieliyhteisö on Sevettijärven (Čeʹvetjäuʹrr) kylässä Inarin kunnan koillisosassa.

Vaikka koltansaame on kokoonsa nähden suhteellisen hyvin kuvattu kieli, monia sen kieliopin perusasioistakin on edelleen tutkittu vähän tai ei lainkaan. Sananjohto on koltansaamen kieliopissa tärkeä piirre, mutta parhaat koltansaamen sananjohdon kuvaukset ovat tällä hetkellä lyhyitä ja listamaisia, kuten Timothy Feistin kirjassa A Grammar of Skolt Saami (Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki 2015, ss. 117–133).​​​​​​​

Väitöskirjani tavoitteena on osittain täyttää tämä aukko. Se tulee olemaan ensimmäinen perusteellinen kuvaus koltansaamen sananjohtojärjestelmän osasta. Väitöskirjassa käsitellään koltansaamen deverbaalisia verbijohdoksia ottaen huomioon niiden muodostus ja käyttö. Käyttöä havainnollistetaan runsailla esimerkkilauseilla. Lähdemateriaalina käytetään teksti- ja nauhoiteaineistoa, jonka aikajänne ulottuu 1900-luvun alkupuolelta nykypäivään. Lisäksi puheena olevia johtimia verrataan muiden saamen kielten vastaaviin, etenkin maantieteellisesti läheisimpien kielten, pohjois-, inarin-, kildinin- ja turjansaamen.

Tavallisimpiin verbijohdostyyppeihin kuuluu esimerkiksi subitiivi (poorrâd 'syödä' > poorrled 'syödä nopeasti'), kontinuatiivi (väʹʒʒed 'kävellä' > vaaʒʒčed 'käveleskellä') ja refleksiivi (põõssâd 'pestä' >  põõzzõõttâd 'peseytyä'). Näiden lisäksi on monia muita johdostyyppejä, laajakäyttöisistä ja produktiivisista marginaalisiin.