Oma tutkimukseni ja asiantuntija-alani on painottunut äänellisen kulttuurin ja (kaupunki)tilan tutkimukseen. Pro graduni tein Iannis Xenakiksen "Kassandrasta", väitöskirjani yksityisen ja yhteisen äänimaiseman risteymistä kaupunkitilassa. Olen tutkinut äänellisiä naapurisuhteita, äänitilan kotoistamista, katumusiikkia, jalkapallolauluja, elokuvaääntä ja sen suunnittelijoita, äänimaisemasäveltämistä, äänellistä etikettiä, mielenosoituksien ja kirjastojen äänimaisemaa, kuuloistutteen käyttöä ja toimijuutta, ja nyt viimeisimpänä taustamusiikkia: jouluisena sesonkina, työhyvinvoinnin kontekstissa sekä aistierityisten kokemana. Teen laadullista tutkimusta, etnografista kenttätyötä, kuuntelukävelen, haastattelen, havainnoin. Pyrin ymmärtämään, miten eri paikoissa ääntä käytetään ja tuotetaan, miten sitä kuunnellaan ja ymmärretään, miten siihen halutaan vaikuttaa ja miten siinä tapahtuviin muutoksiin suhtaudutaan.

Johdan tällä hetkellä Kuultava tulevaisuus -projektia (2024-2026) ja toimin osana tutkijaryhmää Suomen Akatemian projektissa Someco.

Olen Suomen musiikkitieteellisen seuran puheenjohtaja. Koordinoin EASAn Sensory media anthropology -verkostoa yhdessä Nina Gronlykke Mollerupin ja Niamh Ni Bhroinin kanssa. Toimin Seismograf-lehden toimittajana. Olen myös toimittanut Musiikki-lehteä (2022-2024), Etnomusikologian vuosikirjaa vuosina 2014–2017, Musiikin suunnan erikoisnumerot Äänimaisematutkimus, Musiikki ja maahanmuutto, Fantasia- scifi- ja pelimusiikki sekä antologiat Sata suomalaista äänimaisemaa, Acoustic Environments in Chance & Five Village Soundscapes ja European Acoustic Heritage. Viimeisin antologia Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat valittiin Tampere University Pressin ”Vuoden kirjaksi”.