Marjo Helander profiilikuva
Marjo
Helander
tutkija, ekologia ja evoluutiobiologia
dosentti, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Docent, PhD

Ota yhteyttä

+358 29 450 4212
+358 50 409 7259
Vesilinnantie 5
20500
Turku

Asiantuntijuusalueet

ekologia
glyfosaatti
agroekologia
sieniekologia
mikrobiomi

Biografia

Olen alkujaan turkulainen (kasvi)ekologi, jonka erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat kasvien, kasveihin assosioituneiden mikrobien (endofyyttiset ja epifyyttiset mikrobit, mykorritsat, patogeenit) ja kasveja syövien eläinten väliset vuorovaikutussuhteet. Mallisysteeminämme on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan ollut heinien (suku Festuca) ja niiden systeemisten, siementen mukana levittäytyvien endofyyttisten sienten (Epichloe) välinen suhde. Viime vuosina tutkimukseni on suuntautunut maatalousympäristöön ja sen kemikalisoitumisen (glyfosaatti) aiheuttamiin vaikutuksiin eri trofiatasoilla. Tutkimuskysymysten ratkaisemiseen käytämme lähtökohtaisesti pitkäaikaiskokeita pelolla tai maastossa, joista saamme materiaalia laboratoriokokeisiin ja mm. molekyylianalyyseihin ja mallinnukseen. 

Suurimman osan tutkimuksestani olen tehnyt yhteistyössä mieheni Kari Saikkosen (Prof., Biodiversiteetti yksikkö, Turun yliopisto) kanssa. Tutkimuksemme on kuljettanut meitä tutkimusvierailuille mm. Arizonaan (1995-1997) ja heinä-endofyyttitutkimuksen keskukseen Kentuckyyn (2014) sekä heinienkeräysmatkoille mm. Färsaarille, Grönlantiin ja Kanadaan.  Teemme aktiivisesti tutkimusyhteistyötä eri heinä-endofyyttiryhmien kanssa sekä Euroopassa että Etelä- ja Pohjois-Amerikassa.

Opetus

Opetukseni sisältää kursseja kasvien, mikrobien ja kasvinsyöjien välisistä vuorovaikutussuhteista, sekä agroekologiasta ja - evoluutiosta. Suurin osa opetuksestani on kuitenkin kandi-, pro gradu- ja väitöskirjatöiden ohjausta, jotka liittyvät yleensä meneillään oleviin tutkimusprojekteihin.

Tutkimus

Johdan Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia (2017-2021) 'Glyfosaatin epäsuorat vaikutukset ekosysteemissä'.

Glyfosaatti on maailman käytetyin torjunta-aine. Sitä käytetään rikkakasvien torjuntaa ja sen teho perustuu sikimaattikierron estämiseen vihreillä kasveilla.  Koska eläinsoluissa ei ole sikimaattikiertoa, glyfosaatin on oletettu olevan vaaraton eläimille ja ihmiselle. Sikimaattikierto löytyy kuitenkin monilta mikrobeilta, joten glyfosaatti voi mahdollisesti vaikuttaa mikrobien aktiivisuuteen ja muovata mikrobiyhteisöjä maaperässä, kasveissa ja muissa organismeissa. Tutkimuksessamme käytämme moderneja teknologioita tutkiaksemme kasvien ja eläinten mikrobiomistoa, niiden vuorovaikutussuhteita kasvihormonien kanssa ja glyfosaatin vaikutuksia kasvien puolustusyhdisteisiin, kasvien kasvuun ja lisääntymiseen, sekä selkärangattomiin ja selkärankaisiin kasvinsyöjiin.

Julkaisut

Järjestä:

Toward Comprehensive Plant Microbiome Research (2020)

Frontiers in Ecology and Evolution
Kari Saikkonen, Riitta Nissinen, Marjo Helander
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1))