Maarit Leskelä-Kärki profiilikuva
Maarit
Leskelä-Kärki
yliopistonlehtori, historia ja arkeologia
professori, historia ja arkeologia
dosentti, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
FT, kulttuurihistorian ja elämänkerronnan dosentti (Turun ja Lapin yliopisto)
Varajohtaja (SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory) Tutkimushankkeen johtaja: "Tarinoiden lehto - Sagalund. Kotimuseo, ympäristö ja elämänkerronnallinen aika"

Ota yhteyttä

+358 29 450 3416
+358 50 328 8582
Arcanuminkuja 1
20500
Turku

Asiantuntijuusalueet

kulttuurihistoria
moderni aika
kirjallisuuden ja kirjoittamisen historia
elämäkertatutkimus
sukupuolihistoria
uskontohistoria
esoteerisuus
omaelämäkertatutkimus
elämänkerronta
kotimuseot
humanistinen ympäristötutkimus

Biografia


Olen toiminut kulttuurihistorian oppiaineen yliopistonlehtorina vuodesta 2013 lähtien. Olen kulttuurihistorian dosentti Turun yliopistossa (2011) ja kulttuurihistorian, erityisesti elämänkerronnan dosentti Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa (2022). Lukuvuonna 2022-2023 toimin oppiaineen toisena professorina. Elokuussa 2023 hoidan jälleen yliopistolehtorin tehtävääni.

Tulin opiskelemaan Turkuun syksyllä 1992. Valmistuttuani suuntauduin jatko-opintoihin ja olen työskennellyt kulttuurihistorian oppiaineessa erilaisissa tehtävissä (lehtorina, koordinaattorina, tutkijana, yliopisto-opettajana ja yliopistolehtorina) vuodesta 1998 lähtien.

Tein väitöskirjaani Suomen Akatemian rahoittamassa naisten kirjoittamisen kulttuurihistoriaa kartoittaneessa hankkeessa, ja väittelin syksyllä 2006 teoksella Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä (SKS). Väitösaikana olin myös vierailevana tutkijana Liverpoolin John Moores Universityssa kevään 2006. Vuosina 2009–2012 toimin Turun yliopiston tutkijakollegiumissa (Turku Institute for Advanced Studies) post doc -tutkijana. Vuodesta 2013 lähtien olen toiminut yliopistonlehtorin tehtävässä, ensin määräaikaisena ja vuodesta 2015 lähtien toistaiseksi.

Toimin varajohtajana tutkimuskeskus SELMAssa (Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory) vuodesta 2015 lähtien. Olen mukana European Journal for Life Writing -lehden toimituskunnassa ja kansainvälisen IABA-järjestön toiminnassa.

Olen mukana monissa luottamustoimissa myös yliopiston ulkopuolella. Vuosina 2015-2021 toimin Suomen Historiallisen Seuran hallituksessa ja 2020-21 seuran puheenjohtajana. Kansallisbiografia II:n päätoimittaja olen ollut vuodesta 2017. Lisäksi toimin tiedettä ja taidetta yhdistävän Turun yliopiston, Donner-Instituutin ja Åbo Akademin yhteisessä Aboagora-tapahtuman kuratointiryhmässä kulttuurihistorian edustajana. Akateemisen maailman ulkopuolella toimin muun muassa vuonna 2006 perustetun Aino Kallas seuran puheenjohtana.


Opetus

Opetan kandivaiheesta tohtorintutkintoon asti. Vastaan aineopintojen moduuleista Historia ja elämänkerronta sekä Uskontokulttuurien historia ja järjestän kursseja elämänkerrontaan, sukupuolihistoriaan, populaarikulttuuriin ja uskontokulttuureihin liittyen. Syksystä 2023 lähtien vastaan kandiseminaarista sekä kirjoittamiskurssista ja ohjaan alaltani myös gradutöitä. Olen oppiaineen jatkokoulutustyöryhmän jäsen, ohjaan useita kulttuurihistorian alan väitöskirjoja sekä vedän yhdessä Kirsi Tuohelan kanssa väitöskirja- ja post doc -tutkijoille suunnattua tutkimusryhmää "Sukupuoli, tekstuaalisuus ja kirjoittaminen". SELMA-keskuksen puitteissa järjestän opetusta ja erilaisia seminaareja ja tapahtumia.
 

Tutkimus


Tutkimukseni keskittyy 1800-1900-lukujen historiaan, sukupuolihistoriaan, kirjoittamisen historiaan ja elämäkertatutkimukseen sekä laajemmin life writing -tutkimuskentälle. Tuoreimmat kirjani ovat syksyllä 2021 ilmestyneet Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880-1930 (toimitettu yhdessä Antti Harmaisen kanssa, Teos-kustantamo) sekä Helmi Krohnin ihmeellinen elämä kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä (yhdessä Marjut Hjeltin ja Hilkka Oksama-Valtosen kanssa, Into-kustannus) sekä kesällä 2020 ilmestynyt Päiväkirjojen jäljillä. Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen (Vastapaino 2020. toimitetty yhdessä Karoliina Sjön ja Liisa Lalun kanssa). Syksyllä 2022 julkaisin yhdessä Otto Latvan kanssa ympäristöelämäkerrallisen teoksen Meri ja Tove. Elämää saaristossa (John Nurmisen säätiö).

Elämänkerronnallista ja ympäristötutkimusta yhdistän uudessa johtamassani hankkeessa Tarinoiden lehto - Sagalund. Kotimuseo, ympäristö ja elämänkerronnallinen aika (2022-), jossa tarkastellaan Kemiössä olevan Sagalundin ulkoilmamuseon sekä Nils-Oskar Janssonin ja Adele Wemanin kotimuseon ja sitä ympäröivän puutarhan, Villa Sagalundin, historiaa ja ajallisia kerrostumia. Sagalundin avulla on mahdollista tutkia kotimuseoiden elettyä ja museaalista aikaa, materiaalisuutta sekä saaristomiljöön historiaa. Hankkeessa tuotetaan Sagalundista myös kuvataidetta, ja tieteellisestä ja taiteellisesta työskentelystä tehdään dokumentti.

Toinen keskeinen tutkimusalueeni on uskonnollisuuden ja esoteerisuuden historian tutkimus. Vuosina 2018–2021 johdin Koneen säätiön rahoittamaa hanketta Uuden etsijät. Esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa, 1880-1940 (https://uudenetsijat.com). Hankkeen puitteissa on julkaistiin useita kirjoja, toteutettiin museonäyttelyitä ja tapahtumia.

Olen kiinnostunut erilaisista omaelämäkerrallisista aineistoista (kirjeet, päiväkirjat, omaelämäkerrat, elämäkerrat), (oma)elämäkertatutkimuksen metodologisista haasteista, feministisestä historiantutkimuksesta, uskonnollisuuden historiasta sekä kirjallisuuden ja erityisesti naisten kirjoittamisen historiasta. Olen myös kirjoittanut elokuvista ja musiikista, ja tutkimuksellinen kiinnostukseni kohdistuu myös populaarikulttuurin historiaan. Tällä hetkellä työn alla on useampi biografinen kirjoitushanke, merkittävimpänä yhteistyössä toimittaja Leena Virtasen kanssa työstettävä elämäkerta kirjailija-kääntäjä Tyyni Tuuliosta.

Ympäristöelämäkerran metodologiaan liittyy humanistisen ympäristötutkimuksen kenttä, joka on olennainen Tarinoiden lehto -hankkeelle. Elokuusta 2022 lähtien olen myös ollut mukana monitieteisessä tutkimushankkeessa Kadonneet, uhanalaiset ja saapuneet lajit – Ihmisten suhde Itämeren muuttuvaan biodiversiteettiin (HumBio)

Julkaisut

Järjestä: