Lauri Niskanen profiilikuva
Lauri
Niskanen
erikoistutkija, englannin kieli, klassilliset kielet ja monikielinen käännösviestintä
Kertova teksti, kääntäjä ja kone: käyttäjäystävällistä kaunokirjallisuuden käännösteknologiaa etsimässä -tutkimushanke

Ota yhteyttä

Asiantuntijuusalueet

vertaileva kirjallisuudentutkimus
käännöstiede
intertekstuaalisuus
intermediaalisuus
englanninkielinen kirjallisuus
modernismi
runoanalyysi

Biografia

Lauri A. Niskanen (FT) on erikoistutkija, englannin kieli, klassilliset kielet ja monikielinen käännösviestintä Turun yliopiston Kertova teksti, kääntäjä ja kone: käyttäjäystävällistä kaunokirjallisuuden käännösteknologiaa etsimässä -tutkimushankkeessa. Vuonna 2023 hän työskenteli vierailevana tutkijana Trinity Centre for Literary & Cultural Translation -yksikössä Trinity College Dublinissa. Niskanen toimi väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa 2016-20 ja puolusti väitöstutkimustaan Hubbub of Phenomenon: The Polyphonic Translations of James Joyce’s Ulysses Joycen Ulysses-romaanin ruotsin- ja suomenkielisistä käännöksistä ja uudelleenkäännöksistä vuonna 2021.

Opetus

Helsingin yliopistossa Niskanen on opettanut yleisen kirjallisuustieteen tekstianalyysikursseja vuodesta 2015 lähtien, pääasiassa runoanalyysia ja englanninkielisen runouden historiaa. Akatemian ulkopuolella hän on opettanut kirjoitus- ja lausuntakursseja kaikenikäisille.

Tutkimus

Lauri A. Niskanen on perehtynyt monimutkaisen intertekstuaalisen kaunokirjallisen tekstin kääntämiseen, ja teoksen käännöksissä ja uudelleenkäännöksissä jatkuvaan hermeneuttiseen prosessiin. Hän on luonut digitaalisen hypertekstin (OSH), jolla lähtötekstin hypertekstistä saatetaan merkitä leksikaalisia ja syntaktisia merkkejä. Nämä merkit viittaavat hypoteksteihin, joita tutkittava teos imitoi tai parodioi. Näitä viittaussuhteita (”tageja”) voidaan sitten verrata käännösteksteissä esiintyviin viittaussuhteisiin. Kertova teksti, kääntäjä ja kone -hankkeessa Niskanen selvittää kuinka digitaalinen sovellus voi tunnistaa tekstienvälisiä suhteita lähtö- ja tuloteksteissä, ja kuinka OSH-hypertekstin ”tagit” eli viittaussignaalit voisivat olla automatisoitavissa ja koodattavissa osaksi tietokoneavusteista kaunokirjallisen kääntämisen sovelluksen prototyyppiä, ja voiko sen avulla tunnistaa intertekstuaalisia viittauksia ja yhdistää alluusioita oikeaan kontekstiin.

Julkaisut

Järjestä: