Työskentelen toimessa, jonka opetusalaksi on määritelty Suomen Ruotsin aikainen historia vuoteen 1809. Tutkimustyössäni olen perehtynyt sukupuolihistoriaan, kaupunkien elinkeinohistoriaan ja erityisesti suomalaisen naisyrittäjyyden, naisten palkkatyön ja kaupunkikäsityöläisten historiaan sekä ajallisesti pääasiassa Suomen 1700-luvun historiaan. Uusimmat tutkimjkseni käsittelevät suomalaisia kätilöitä 1700-luvulla ja seksityötä 1800-luvun alkupuolella sekä suomalaislasten köyhyyskokemuksia 1800-luvun Turussa.

Vuonna 2012 julkaistu teokseni "Ujostelemattomat; Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa" kertoo suomalaisnaisten vanhimmasta koulutusalasta ja ammattitutkinnosta ja antaa uutta tietoa naisen asemasta 1700-luvulla. Kätilöiden koulutus, ammatinharjoitus ja ammatti-identiteetti ei juuri poikennut miespuolisten aikalaisten vastaavasta. Sekä naimattomat että naineet naiset saattoivat muodollisesti ja omalla oikeudella kouluttautua kätilön työhön ja käyttää valan vannoneina viranhaltijoina tähän ammattiin lain mukaan auktorisoitua valtaa. Yhteiskunnassa näyttää siis tuolloin olleen sellaista juridista ja julkista tilaa, jossa naimatonta naista ei mielletty holhotiksi eikä aviovaimoa edusmiehisyyden alaiseksi.

Vuonna 2018 julkaistu "Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa " tutkii turkulaisia seksityöläisiä 1800-luvun alkupuolella. Samalla seksityöo laajenee 1800-luvun alun syrjäytyneiden historiaksi, jossa prostituoitujen elämänkohtaloiden taustalta löytyy köyhyyttä, perheväkivaltaa, kodittomuutta, lukutaidottomuutta, alkoholismia ja avioeroja. Yritän kohdata seksityöntekijät haavoittuvissa olosuhteissa elävinä ihmisinä ja mahdollisuuksien mukaan pohtia heidän elämäänsä yleisinhimillisesti heidän omista lähtökohdistaan käsin. Yhtenä keinona on tuoda esiin myös ne elämänalueet, muu työnteko, perhesiteet, äitiys, seurustelu, kihlaus ja avioliitto, jotka eivät olleet seksityötä.

Uusin tutkimushankkeeni "Köyhyyden ja osattomuuden kertomattomat kokemukset Turussa 1800-luvulta nykypäivään https://sites.utu.fi/kokko/ on Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoittama. Hankkeessa Suomen historian ja sosiaalitieteiden asiantuntijat tutkivat turkulaista vähävaraisuutta kahden taloudellisesti vaikean ajanjakson jälkeen, vuonna 1827 palossa tuhoutuneen Turun jälleenrakennuksen ja 1990-luvun ja sitä seuranneen 2000-luvun laman jälkeisenä julkisen sektorin pysyvän niukkuuden aikana. Tutkimme köyhyyden kokemusta ja sen ylisukupolvisia siirtymiä erityisesti naisten ja lasten elämänpiireissä, joissa on edelleen paljon tutkimatonta sekä historia- että sosiaalitieteissä.