Kenneth
Drummond
väitöskirjatutkija, median, musiikin ja taiteen tutkimus
MA
Väitöstutkimukseni keskittyy taiteilija Joseph Beuysin töissään käyttämiin valmisesineisiin.Muu tutkimustyöni on käsitellyt John Akomfrahin videotuotantoa sekä varhaista brittiläistä maisemataidetta.

Biografia

Olen taidehistorian väitöskirjatutkija. Työstän parhaillaan väitöstutkimusta otsikolla “To Emphasise Forgotten Things": Joseph Beuys and the Readymade.

Olen opiskellut aiemmat tutkintoni Dundeen yliopistossa Skotlannissa, josta valmistuin kuvataiteen kandidaatiksi vuonna 2003, sekä Iso-Britannian Open Universityssä, josta valmistuin taidehistorian maisteriksi vuonna 2015.

Opetus

Osallistuin taidehistorian aineopintojen opintojakson An Introduction to the Arts and Architectural Environment in Finland suunnitteluun ja toteutukseen kevätlukukausilla 2021 ja 2022 Turun yliopistossa. Opintojakso oli verkossa toteutettu, videoista koostuva johdantokurssi suomalaiseen taiteeseen, muotoiluun ja arkkitehtuuriin. Osallistuin opintojakson videoiden suunnitteluun ja toteutukseen, minkä lisäksi editoin videot. Videoiden aiheet vaihtelivat muinaisesta kalliotaiteesta Vuoden nuori taiteilija -palkintoon.

Tutkimus

“To Emphasise Forgotten Things": Joseph Beuys and the Readymade

Monografiaväitöskirja

Joseph Beuysin (1921–1986) elämä oli täynnä yllätyksellisiä käänteitä. Hän työskenteli niin natsi-Saksan ilmavoimien pilottina itärintamalla kuin sodanjälkeisen Länsi-Saksan vihreän puolueen poliitikkona; opiskeli kristillisten, hengellisten monumenttien veistämistä mutta kokeili myös uraa shamaanina, pop-laulajana ja performanssitaitelijana.

Hänen vastakohtaisuuksia täynnä olleessa urassaan oli kuitenkin kiintoisa läpileikkaava, yhdistävä teema: hänen tapansa kerätä ja asettaa näytteille valmisesineitä (engl. 'readymades'). Lähempi tarkastelu osoittaa, että tämä tapa kehysti Beuysin elämää alusta loppuun saakka. Ollessaan lapsi 1920-luvulla Beuys kolusi kotiseutunsa Reinin jokilaakson maita etsien pois heitettyjä esineitä, kuten maatalouskoneiden pienosia, jotka hän asetti esille vanhoista teltoista improvisoituihin "gallerioihin". Myös vuosikymmeniä myöhemmin kypsäksi taiteilijaksi kasvettuaan Beuys jatkoi erilaisten objektien keräämistä ja näytteille asettamista, nyt tosin astetta suureellisemmassa kontekstissa – kansainvälisissä gallerioissa.

Tällaisia valmisesineitä on sadoissa sadoissa Beuysin taideteoksissa. Tämä monografia on ensimmäinen kattava tutkimus niiden funktiosta hänen uransa eri vaiheissa. Tutkimus pohjaa tapaustutkimuksiin, joissa tarkastelen niin Beyusin vähemmän tunnettuja töitä, esim. Langhaus (päivätty 1953–62), kuin kuuluisampiakin töitä, kuten Felt Suit -teosta (1970). Analysoin jokaista käsittelemääni Beuysin taideteosta suhteessa tuoreeseen readymade:jä koskevaan tutkimukseen – usein ensimmäistä kertaa. Tämän jälkeen luen Beuysin tapaa käyttää valmisesineitä 'homo faberin' luovan hahmon feministisen tulkinnan valossa seuraten Simone de Beauvoirin, Hannah Arendtin ja muiden teoreetikkojen tulkintoja, minkä jälkeen analysoin käsitettä tuoreimmissa teksteissä, kuten Andrea Veltmanin tuotannossa. Lopuksi osoitan Beyusin tuotannon – jonka Corinna Tomberger on luonnehtinut keskittyvän "haavoittuneen miehisyyden kriisiin sodanjälkeisessä Saksassa" – yhteyksiä sukupuolitetun työn teoriaan.

Julkaisut

Järjestä: