Juha
Mykkänen
erikoistutkija, sydäntutkimuskeskus
dosentti, biolääketieteen laitos
Dosentti (Adjunct professor)
Asiantuntijuusalueet
sydän- ja verisuonitautien riskitekijät
obesiteetti
metaboliset taudit
molekyyligenetiikka
genomiikka
metabolomiikka
transkriptomiikka
lipidomiikka
data-analyysi
statistiikka
tyypin 1 diabetes
lysinuurinen proteiini-intoleranssi
tutkimusprojektisuunnittelu
Biografia
KOULUTUS JA OPPIARVO
2015 Dosentti (Molekyyligenetiikka), Turun yliopisto
2003 FT, Lääketieteellinen genetiikka, Turun yliopisto
1998 FM, Perinnöllisyystiede, Turun yliopisto
TÄMÄNHETKINEN ASEMA
Erikoistutkija, Sydäntutkimuskeskus, Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto
AIKAISEMPI TYÖKOKEMUS
2009 – 2015 Erikoistutkija, Type 1 Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) -tutkimus, Lasten ja nuorten klinikka, Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks)
2005 – 2008 Suomen Akatemian Tutkijatohtori, Turun Biotekniikan Keskus, Turun yliopisto
2003 – 2008 Post-doc -tutkija, Turku Biotekniikan Keskus, Turun yliopisto
1998 – 2003 Tohtoriopiskelija, Lääketieteellinen genetiikka, Turun yliopisto
2000 – 2002 Tuntiopettaja (osa-aikainen), Biologian laitos, Turun yliopisto
1998 – 1999 Assistentti (8 kk), Lääketieteellinen genetiikka, Turun yliopisto
1995 – 1997 Tutkimusavustaja (osa-aikainen), Lääketieteellinen genetiikka, Turun yliopisto
Opetus
Opetustehtäviini kuuluu nuorten (bio)lääketieteen opiskelijoiden ohjaus joko syventävissä tai väitöskirjaan tähtäävissä jatko-opinnoissa.
Tutkimus
Olen koko tutkimusurani ajan tehnyt ihmisen terveyteen liittyvää tutkimusta. Tämä alkoi jo perusopintojeni aikana pro-gradu –vaiheessa työskennellessäni Turun yliopiston Lääketieteellisen genetiikan osastolla dos. Jaana Lähdetien tutkimusryhmässä aiheenani sädehoitoa saaneiden kivessyöpäpotilaiden siittiöiden aneuploidia. Tämän jälkeen olen perehtynyt lastentautien molekyyligenetiikkaan. Väitöskirjatyössäni tutkin perinnöllisen LPI-taudin molekyyligenetiikkaa emeritusprofessori Pertti Aulan ohjauksessa. Tänä aikana perehdyin lääketieteellisen genetiikan tutkimusalaan, erilaisiin ihmisgenomiikan menetelmiin ja nk. suomalaiseen tautiperintöön.
Tutkimusurani post-doc –vaiheessa siirryin Turun Biotekniikan Keskukseen tutkimaan tyypin 1 diabetesta osana suomalaista Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy (DIPP) –tutkimusta, mentoreinani ja esimiehinäni emeritusprofessori Olli Simell ja professori Riitta Lahesmaa. Tänä aikana perehdyin tyypin 1 diabetekseen, molekyyli-immunologiaan ja erilaisiin genominlaajuisiin biolääketieteen tutkimusmenetelmiin, kuten cDNA- ja DNA-mikrosirut. Post-doc –kaudella toimin 2005-2008 Suomen Akatemian tutkijatohtorina, aiheena Tyypin 1 diabeteksen molekylaariset markkerit, missä DIPP-tutkimuslasten näytteitä tutkittiin eri mikrosirumenetelmin (Affymetrix ja Illumina) tarkoituksena löytää geenejä tai geeniverkkoja, joiden toiminta muuttuu varhaisessa vaiheessa tyypin 1 diabeteksen taudinkehityksen aikana.
Tutkimusurani kolmas vaihe alkoi vuoden 2009 alusta siirtyessäni tutkijaksi DIPP-tutkimusklinikalle (Lasten ja nuorten klinikka, Tyks) emeritusprofessori Olli Simellin alaisuuteen. Tutkimukseni tavoitteena oli löytää Tyypin 1 diabeteksen autoimmuniteetin puhkeamiseen vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimusurani neljäs vaihe alkoi maaliskuussa 2015 siirryttyäni erikoistutkijaksi Sydäntutkimuskeskukseen Akatemiaprofessori Olli Raitakarin koordinoimaan LASERI-tutkimukseen, missä tutkitaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä lapsuudesta aikuisuuteen. Kuten edellä kuvatuissa tutkimuksissa, myös LASERI hyödyntää ansiokkaasti erilaisia omiikkatyökaluja bionäytteiden tutkimiseen. Tutkimukseni päätavoitteena on lisätä ymmärrystämme kardiovaskulaaristen ja metabolisten tautien patofysiologiasta ja em. sairauksien riskitekijöiden monitahoisista yhteyksistä ihmisen genomiin, transkriptomiin ja metaboliaan.
Julkaisut
Enterovirus-associated changes in blood transcriptomic profiles of children with genetic susceptibility to type 1 diabetes (2018)
Diabetologia
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1))
Plasma 25-Hydroxyvitamin D Concentration and Risk of Islet Autoimmunity (2018)
Diabetes
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1))
Residual beta-cell function in diabetes children followed and diagnosed in the TEDDY study compared to community controls (2017)
Pediatric Diabetes
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1))
Inhaled Sargramostim Induces Resolution of Pulmonary Alveolar Proteinosis in Lysinuric Protein Intolerance (2017)
JIMD Reports
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1))
Respiratory infections are temporally associated with initiation of type 1 diabetes autoimmunity: the TEDDY study (2017)
Diabetologia
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1))
Joint modeling of longitudinal autoantibody patterns and progression to type 1 diabetes: results from the TEDDY study (2017)
Acta Diabetologica
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1))
Genetic and Environmental Interactions Modify the Risk of Diabetes-Related Autoimmunity by 6 Years of Age: The TEDDY Study (2017)
Diabetes Care
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1))
The feasibility of salivary sample collection in an international pediatric cohort: The the TEDDY study (2017)
Developmental Psychobiology
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1))
Participant Experiences in the Environmental Determinants of Diabetes in the Young Study: Common Reasons for Withdrawing (2016)
Journal of Diabetes Research
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1))
Reduced β-cell function in early preclinical type 1 diabetes (2016)
European Journal of Endocrinology
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1))