Tutkin väitöskirjassani valokuvan ja materiaalisuuden välisiä suhteita nykytaiteessa, joiden voidaan nähdä kehittyvän kahteen eri suuntaan. Yhtäältä on nähtävissä kasvavaa kiinnostusta valokuvaan esineellisenä, kolmiulotteisena objektina kun valokuvaa käytetään kollaaseissa, veistoksissa ja installaatioissa. Toisaalta taas digitaalisuus vie valokuvaa yhä enemmän suuntaan, jossa sen fyysisen esineellisyyden merkitys vähenee. Valokuva on nykytaiteessa siis samanaikaisesti sekä korostetun materiaalista että yhä vähemmän esineellistä ja käsin kosketeltavaa.

Aineisto koostuu kansainvälisestä otoksesta nykytaiteilijoiden teoksia, jotka avaavat valokuvan materiaalisuuteen uusia näkökulmia ja haastavat käsityksiämme siitä, mitä valokuvaus ja valokuva ylipäätään ovat. Tutkimuksen tavoitteena on tapausesimerkkien kautta löytää uusia tapoja ymmärtää valokuvan materiaalisuuksia sekä tutkia sitä, miten materiaalisuus itse toimii ohjaavana tekijänä teosten synnyssä̈ ja tulkinnassa.