Tutkin väitöskirjassani esoteerisuutta ja vaihtoehtoista henkisyyttä nykytaiteessa 2010- ja 2020-luvuilla. Tutkimukseni kytkeytyy laajempaan, 1900-luvun edetessä kasvaneeseen, vaihtoehtoiseksi- tai uushenkisyydeksi kutsuttuun ilmiöön, jossa yksilöpainotteinen henkisyys eriytyy uskonnollisuudesta ja kasvattaa kulttuurista merkitystään. Tässä kehityskulussa myös esoteerisuudella on ollut merkittävä rooli.

Kartoitan esoteerisuutta ja vaihtoehtoista henkisyyttä monitahoisina nykytaiteen ilmiöinä hyödyntäen myös okkulttuurin käsitettä. Kytken nämä teemat esimerkiksi ruumiillisuuteen, kuolevaisuuden ja henkisen kokemuksen kuvaamiseen sekä ekopakanismiin. Lisäksi käsittelen sitä, miten esoteerisuus ilmenee nykytaiteessa historiallisena ilmiönä, jolloin siihen liittyy muun muassa esoteerisen kuvatradition tunnistaminen ja kierrättäminen. Tutkin myös sitä, kuinka henkisyys ja esoteerisuus liittyvät ajankohtaisiin keskusteluihin kuten posthumanismiin ja kolonialismin purkamiseen. Näistä näkökulmista analysoin Timo Vaittisen, Eeva-Riitta Eerolan, Linda Roschierin, Joel Slotten, Venla Heleniuksen sekä Pauliina Feodoroffin teoksia.