Tutkin taidehistorian väitöskirjassani dragia taidemuotona ja kuvataiteen ilmiönä. Drag on perinteisesti mielletty homomiesten ja lesbonaisten viihteelliseksi ristiinpukeutumiseksi eli varsin marginaaliseksi alakulttuuriseksi ilmiöksi. 2010-luvun jälkipuoliskon aikana drag kuitenkin nousi valtavirtaiseen suosioon etenkin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Tämän suosion myötä drag on omaksuttu uusissa kulttuurisissa yhteyksissä ja ympäristöissä, myös kuvataiteen kentällä.

Laajennan tutkimuksessani dragin käsitettä nykytaiteen kentällä tarkastelemalla dragia teoreettisesti taidemuotona. Taustoitan teoriani kartoittamalla drag-tutkimuksessa vallalla olevia käsityksiä dragista, joita peilaan käsittelemieni nykytaiteilijoiden teoksiin. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus dragista kehotaiteen alalajina, jolla sekä työstetään että haastetaan kehollisuuteen ja identiteettiin liittyviä kysymyksiä.

Tutkimukseni on Turun Yliopistosäätiön (2020–2021) ja Suomen Kulttuurirahaston (2021–2022, 2024) rahoittama.