Eeva-Liisa Eskelinen profiilikuva
Eeva-Liisa
Eskelinen
professori, biolääketieteen laitos
PhD
Autofagian kalvodynamiikka

Ota yhteyttä

+358 29 450 3996
+358 50 511 5631
Kiinamyllynkatu 10
20520
Turku

Asiantuntijuusalueet

Solubiolgia
autofagia
lysosomit
elektronimikroskopia
solujen kuvantaminen

Biografia

Eeva-Liisa Eskelisellä on pitkä kokemus autofagiatutkimuksessa, erityisesti autofagosomien biogeneesin ja kalvodynamiikan tutkimuksessa elektronimikroskopian avulla. Hän valmistui filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa ja toimi sen jälkeen tutkijatohtorina ensin Göttingenin yliopistossa Saksassa ja sen jälkeen Helsingin yliopistossa. 1999-2002 hän toimi tutkijana Dundeen yliopistossa Skotlannissa ja 2002-2005 ryhmänjohtajana Kielin yliopistossa Saksassa. 2005-2017 hän toimi yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa biotieteiden laitoksella. Marraskuussa 2017 hän aloitti lääketieteellisen solubiologian professorina biolääketieteen laitoksella Turun yliopistossa.


Opetus

Opetan solubiologiaa biolääketieteen laitoksen tarjoamilla kursseilla sekä elektronimikroskopiaa Biomedical Imaging -maisteriohjelman kurssilla.

Tutkimus

Autofagosomien kalvodynamiikka

Autofagia on lysosomaalinen hajotusreitti, joka kierrättää sytoplasmista materiaalia ja organelleja. Sen tehtävä on ylläpitää solujen energiatasapainoa ravintoaineiden puutteen ja stressin aikana. Lisäksi autofagia hajottaa ja kierrättää vahingoittuneita soluorganelleja sekä paakkuuntuneita proteiineja, suojelee soluja metaboliselta stressiltä ja DNA vaurioilta, ja jopa pidentää solujen ja organismien elinikää. Puutteellisesti toimiva autofagia on yhdistetty moniin sairauksiin kuten syöpä, myopatiat, metaboliset sairaudet ja hermoston rappeumataudit.

Autofagosomit ovat kalvon ympäröimiä rakkuloita, jotka eristävät hajotettavan materiaalin muusta solulimasta ja toimittavat sen sitten lysosomeihin hajotettavaksi. Ne muodostuvat  solulimakalvoston yhteydessä. Ensin ilmaantuu litteä kalvopussi, fagofori, joka sitten laajenee ja muodostaa autofagosomin. Autofagosomi yhtyy endosomien ja lysosomien kanssa, ja näin sen sisään jäänyt materiaali päätyy lysosomaaliseen hajotukseen. Fagoforien ja autofagosomien kalvojen alkuperää on yritetty selvittä jo vuosikymmenien ajan. Me etsimme vastausta tähän kysymykseen käyttämällä kolmiulotteista elektronimikroskopiaa, elävien solujen kuvantamista ja korrelatiivista valo-elektronimikroskopiaa. Lisäksi selvitämme autofagiareitin loppuvaiheessa toimivan GTPaasin, RAB24:n, molekyylitason mekanismeja.

Julkaisut

Järjestä:

The mystery of the membranes (2008)

Autophagy
Eskelinen EL
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1))

Guidelines for the use and interpretation of assays for monitoring autophagy in higher eukaryotes (2008)

Autophagy
Klionsky DJ, Abeliovich H, Agostinis P, Agrawal DK, Aliev G, Askew DS, Baba M, Baehrecke EH, Bahr BA, Ballabio A, Bamber BA, Bassham DC, Bergamini E, Bi XN, Biard-Piechaczyk M, Blum JS, Breclesen DE, Brodsky JL, Brumell JH, Brunk UT, Bursch W, Camougrand N, Cebollero E, Cecconi F, Chen YY, Chin LS, Choi A, Chu CT, Chung JK, Clarke PGH, Clark RSB, Clarke SG, Clave C, Cleveland JL, Codogno P, Colombo MI, Coto-Montes A, Cregg JM, Cuervo AM, Debnath J, Demarchi F, Dennis PB, Dennis PA, Deretic V, Devenish RJ, Di Sano F, Dice JF, DiFiglia M, Dinesh-Kumar S, Distelhorst CW, Djavaheri-Mergny M, Dorsey FC, Droge W, Dron M, Dunn WA, Duszenko M, Eissa NT, Elazar Z, Esclatine A, Eskelinen EL, Fesues L, Finley KD, Fuentes JM, Fueyo J, Fujisaki K, Galliot B, Gao FB, Gewirtz DA, Gibson SB, Gohla A, Goldberg AL, Gonzalez R, Gonzalez-Estevez C, Gorski S, Gottlieb RA, Haussinger D, He YW, Heidenreich K, Hill JA, Hoyer-Hansen M, Hu X, Huang WP, Iwasaki A, Jaattela M, Jackson WT, Jiang X, Jin SK, Johansen T, Jung JU, Kadowaki M, Kang C, Kelekar A, Kessel DH, Kiel JAKW, Kim HP, Kimchi A, Kinsella TJ, Kiselyov K, Kitamoto K, Knecht E, Komatsu M, Kominami E, Konclo S, Kovacs AL, Kroemer G, Kuan CY, Kumar R, Kundu M, Landry J, Laporte M, Le WD, Lei HY, Lenardo MJ, Levine B, Lieberman A, Lim KL, Lin FC, Liou W, Liu LF, Lopez-Berestein G, Lopez-Otin C, Lu B, Macleod KF, Malorni W, Martinet W, Matsuoka K, Mautner J, Meijer AJ, Melendez A, Michels P, Miotto G, Mistiaen WP, Mizushima N, Mograbi B, Monastyrska I, Moore MN, Moreira PI, Moriyasu Y, Motyl T, Munz C, Murphy LO, Naqvi NI, Neufeld TP, Nishino I, Nixon RA, Noda T, Nurnberg B, Ogawa M, Oleinick NL, Olsen LJ, Ozpolat B, Paglin S, Palmer GE, Papassideri I, Parkes M, Perlmutter DH, Perry G, Piacentini M, Pinkas-Kramarski R, Prescott M, Proikas-Cezanne T, Raben N, Rami A, Reggiori F, Rohrer B, Rubinsztein DC, Ryan KM, Sadoshima J, Sakagami H, Sakai Y, Sandri M, Sasakawa C, Sass M, Schneider C, Seglen PO, Seleverstov O, Settleman J, Shacka JJ, Shapiro IM, Sibirny A, Silva-Zacarin ECM, Simon HU, Simone C, Simonsen A, Smith MA, Spanel-Borowski K, Srinivas V, Steeves M, Stenmark H, Stromhaug PE, Subauste CS, Sugimoto S, Sulzer D, Suzuki T, Swanson MS, Takeshita F, Talbot NJ, Talloczy Z, Tanaka K, Tanaka K, Tanida I, Taylor GS, Taylor JP, Terman A, Tettamanti G, Thompson CB, Thumm M, Tolkovsky AM, Tooze SA, Truant R, Tumanovska LV, Uchiyama Y, Ueno T, Uzcategui NL, van der Klei I, Vaquero EC, Vellai T, Vogel MW, Wang HG, Webster P, Wiley JW, Xi ZJ, Xiao G, Yahalom J, Yang JM, Yap G, Yin XM, Yoshimori T, Yu L, Yue ZY, Yuzaki M, Zabirnyk O, Zheng XX, Zhu X, Deter RL, Tabas I, Tabas I, Deter RL, Zhu X, Zheng XX, Zabirnyk O, Yuzaki M, Yue ZY, Yu L, Yoshimori T, Yin XM, Yap G, Yang JM
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1))

Live longer with LAMP-2 (2008)

Nature Medicine
Saftig P, Eskelinen EL
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1))