Arno Hänninen profiilikuva
Arno
Hänninen
dosentti, lääketieteellinen tiedekunta
kliininen opettaja, biolääketieteen laitos
InFLAMES Lippulaiva
MD, PhD, Adj. prof.
Yksilöllisesti muokkautuneet immuunivasteet ja niiden relevanssi SLE:n ennusteeseen ja hoitovasteisiin (InFLAMES lippulaivayksikkö))

Ota yhteyttä

+358 29 450 4545
+358 50 511 9870
Kiinamyllynkatu 10
20520
Turku

Asiantuntijuusalueet

kliininen ja kokeellinen immunologia
tyypin 1 diabeteksen patogeneesi
suolistomikrobisto

Biografia

Nykyinen toimi: Kliininen opettaja tutkija, Biolääketieteen laitos, Turun yliopisto.  Autoimmuuni- ja immuunivajausdiagnostiikasta vastaava lääkäri (os. ylil), TYKS laboratoriot.

Aiempia toimia: Akatemiatutkija; Ryhmänvetäjä (Soluliikenne-huippuyksikkö, Suomen Akatemia, ); Post-doc tutkija (Walter and Eliza Hall Institute, Melbourne); Post-doc tutkija (Lääket. mikrobiologia ja immunologia). Erikoislääkäri, UTULab.

Opetus

Kliininen ja perusimmunologia, kliininen mikrobiologia

Kliinisenä opettajana vastuualueihini kuuluu suunnitella, järjestellä ja kehittää lääketieteen, hammaslääketieteen ja biolääketieteen opiskelijoiden koulutusta mikrobiologian ja immunologian alueella.

Tiedekunnan varadekaanin johdolla kokoontuvan lukuvuosijohtajien ryhmän jäsen

Tutkimus

Tärkeimpänä tutkimusalueenani tällä hetkellä on reumataudit ja niistä etenkin SLE (systeeminen lupus erytematosus) ja sen immunopatogeneesi. Prospektiivisessa seurantatutkimuksessamme yhdessä reumalääkäreiden kanssa ja osana InFLAMES-tutkimuskonsortiota pyrimme tunnistamaan veren valkosoluissa yksilöllisiä eroavaisuuksia käyttäen lähestymistapoja, jotka simuloivat mikrobien immuunijärjestelmään kohdistamaa painetta. Yhdistettynä kliinisiin seurantatietoihin ja muutoksiin laboratorioarvoissa etsimme uusia näkökulmia mikrobien ja mikrobiston mahdolliseen osallisuuteen SLE:n patogeneesissa sekä biomarkkereita, joilla voisi olla ennustearvoa tautiaktiivisuuden vaihteluissa.

Olen myös tutkinut pitkään tyypin 1 diabeteksen immunologisia syntymekanismeja ja etenkin suoliston immuunijärjestelmän ja suolistomikrobiston tasapainon merkitystä diabetekseen johtavan autoimmuuniprosessin käynnistymisessä. Tämän, pääosin tautimallissa tehdyn tutkimustyön ohella olen ollut kehittämässä mikrobiston proteomiikka-analytiikkaa yhdessä bioinformatiikka- ja proteomikka-asiantuntijoiden kanssa. Mikrobiston tutkimuksen tämän hetken ehkä viimeisenä päämääränä ja tavoitteenamme on selvittää, eroavatko imeväisikäisten mikrobistokannat toisistaan niiden kyvyssä hyödyntää rintamaidon hiilihydraatteja ja soseiden ravintokuituja osana tasapainoisen ja monimuotoisen mikrobiston kehitystä.


Immunologisen laboratoriodiagnostiikan työssäni olen myös osallisena kliinisissä tutkimusprojekteissa, jotka liittyvät harvinaisiin immuunivajavuuksiin, ja yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden tutkijoiden kanssa teen rekisteritutkimusta systeemisiin autoimmuunitauteihin, etenkin autoimmuunimyopatioihin liittyvän diagnostiikan vaikuttavuudesta.  

Julkaisut

Järjestä:

CD106 (VCAM-1) in testicular immunoregulation (1997)

Journal of Reproductive Immunology
SainioPollanen S, Sundstrom J, Erkkila S, Hanninen A, Vainiopaa M, Martikainen M, Salminen E, Verajankorva E, Antola H, Nikula H, Simell O, Pollanen P
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä )