Väitös (ympäristötiede): FM Henna Rouhiainen
Aika
8.9.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Henna Rouhiainen esittää väitöskirjansa “Values and Worldviews in Environmental and Sustainability Education – Perspectives to Their Role and Significance” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8.9.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Natura, sali X, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Riikka Paloniemi (Suomen ympäristökeskus SYKE) ja kustoksena dosentti Timo Vuorisalo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on ympäristötiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Arvot ja maailmankuvat vaikuttavat siihen, tunteeko ihminen huolta ympäristöstä. Ne myös ohjaavat kestävyyteen liittyviä valintoja ja päätöksiä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin täydentämään ymmärrystä arvojen ja maailmankatsomusten moninaisesta roolista ympäristö- ja kestävyyskasvatuksessa.
Arvojen ja maailmankuvien roolia selvitettiin kolmen teeman kautta. Teemat olivat varhainen suomalainen eläinsuojelukasvatus, kestävän kehityksen kasvatus suomalaisessa korkeakoulutuksessa ja ilmastokasvatus Kambodzassa.
Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että varhainen suomalainen eläinsuojelukasvatus pohjautui romantiikan maailmankatsomukselle ja kokonaisvaltaisen kasvatuksen idealle. Varhainen eläinsuojelukasvatus oli vahvaa arvokasvatusta, jonka tavoitteena oli parantaa eläinten hyvinvointia ja kehittää lasten moraalista luonnetta. Kasvatukselle oli keskeistä kannustaa lapsia myötätuntoiseen, hoivaavaan ja rakastavaan suhteeseen eläimiä kohtaan.
Tutkittujen yliopisto-opettajien käsitykset kestävästä kehityksestä olivat sisällöltään ja arvoperustaltaan varsin moniulotteisia. Käsitykset taloudellisesta kestävyydestä ja niiden linkittymisestä kestävyyden muihin osa-alueisiin olivat suppeita. Toisaalta esimerkiksi kulttuurisen kestävyyden käsitykset olivat monipuolisia. Kaiken kaikkiaan opettajien ymmärrys kestävästä kehityksestä antoi melko hyvän pohjan tieteidenväliselle ja moniarvoiselle kestävän kehityksen opetukselle.
Tutkitut kambodžalaiset yläkoululaiset olivat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Hieman yllättäen oppilaiden sukupuoli, ikä, asuinpaikka tai vanhempien koulutustaso eivät tutkimuksen perusteella selittäneet huolta ilmastonmuutoksesta. Sen sijaan ilmastohuolta näytti ennustavan erityisesti usko ekokriisiin sekä huoli muista ihmisistä.
Kaikissa tutkimuksissa nousi esille ihmis- ja luontokeskeisiä arvoja, sekä ajattelutapoja, jotka korostivat ihmisen ja muun luonnon välisen suhteen arvoa ja moninaisuutta. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan on tärkeää ymmärtää kasvattajien ja oppijoiden arvoja, jotta voidaan ymmärtää ympäristöön ja kestävyyteen liittyvää ajattelua ja huolta. Tutkimuksen mukaan tieto ja tunteet sekä arvot ja maailmankatsomukset kytkeytyvät toisiinsa. Tämän vuoksi ne tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti ympäristö- ja kestävyyskasvatuksessa.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Riikka Paloniemi (Suomen ympäristökeskus SYKE) ja kustoksena dosentti Timo Vuorisalo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on ympäristötiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Arvot ja maailmankuvat vaikuttavat siihen, tunteeko ihminen huolta ympäristöstä. Ne myös ohjaavat kestävyyteen liittyviä valintoja ja päätöksiä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin täydentämään ymmärrystä arvojen ja maailmankatsomusten moninaisesta roolista ympäristö- ja kestävyyskasvatuksessa.
Arvojen ja maailmankuvien roolia selvitettiin kolmen teeman kautta. Teemat olivat varhainen suomalainen eläinsuojelukasvatus, kestävän kehityksen kasvatus suomalaisessa korkeakoulutuksessa ja ilmastokasvatus Kambodzassa.
Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että varhainen suomalainen eläinsuojelukasvatus pohjautui romantiikan maailmankatsomukselle ja kokonaisvaltaisen kasvatuksen idealle. Varhainen eläinsuojelukasvatus oli vahvaa arvokasvatusta, jonka tavoitteena oli parantaa eläinten hyvinvointia ja kehittää lasten moraalista luonnetta. Kasvatukselle oli keskeistä kannustaa lapsia myötätuntoiseen, hoivaavaan ja rakastavaan suhteeseen eläimiä kohtaan.
Tutkittujen yliopisto-opettajien käsitykset kestävästä kehityksestä olivat sisällöltään ja arvoperustaltaan varsin moniulotteisia. Käsitykset taloudellisesta kestävyydestä ja niiden linkittymisestä kestävyyden muihin osa-alueisiin olivat suppeita. Toisaalta esimerkiksi kulttuurisen kestävyyden käsitykset olivat monipuolisia. Kaiken kaikkiaan opettajien ymmärrys kestävästä kehityksestä antoi melko hyvän pohjan tieteidenväliselle ja moniarvoiselle kestävän kehityksen opetukselle.
Tutkitut kambodžalaiset yläkoululaiset olivat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Hieman yllättäen oppilaiden sukupuoli, ikä, asuinpaikka tai vanhempien koulutustaso eivät tutkimuksen perusteella selittäneet huolta ilmastonmuutoksesta. Sen sijaan ilmastohuolta näytti ennustavan erityisesti usko ekokriisiin sekä huoli muista ihmisistä.
Kaikissa tutkimuksissa nousi esille ihmis- ja luontokeskeisiä arvoja, sekä ajattelutapoja, jotka korostivat ihmisen ja muun luonnon välisen suhteen arvoa ja moninaisuutta. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan on tärkeää ymmärtää kasvattajien ja oppijoiden arvoja, jotta voidaan ymmärtää ympäristöön ja kestävyyteen liittyvää ajattelua ja huolta. Tutkimuksen mukaan tieto ja tunteet sekä arvot ja maailmankatsomukset kytkeytyvät toisiinsa. Tämän vuoksi ne tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti ympäristö- ja kestävyyskasvatuksessa.
Viestintä