Väitös (virusoppi): DI Pinja Jalkanen
Aika
27.10.2023 klo 12.00 - 16.00
DI Pinja Jalkanen esittää väitöskirjansa ”COVID-19 vaccine-induced adaptive immunity against SARS-CoV-2 variants” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.10.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Maria Söderlund-Venermo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ilkka Julkunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on virusoppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/175883
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Hengitystieinfektioita aiheuttava uusi koronavirus ilmaantui vuoden 2019 lopulla ja se nimettiin SARS-CoV-2-virukseksi. SARS-CoV-2-virus levisi nopeasti maailmanlaajuisesti, mikä johti vuoden 2020 alussa COVID-19-pandemiaan. Pandemian hillitseminen on vaatinut koronarokotteiden poikkeuksellisen nopeaa kehittämistä ja käyttöönottoa.
Ensimmäiset Euroopassa hyväksytyt koronarokotteet perustuivat lähetti (m)-RNA teknologiaan, jonka avulla viruksen piikkiproteiinia valmistetaan ihmisen soluissa. Adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä tunnistaa tuotetut piikkiproteiinit vieraiksi käynnistäen vasta-aineiden tuoton ja puolustus-T-solujen aktivaation. mRNA-rokotteet ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi alkuperäistä SARS-CoV-2-virusta vastaan, mutta uusien virusvarianttien ilmaantuminen on asettanut haasteita pandemian hallinnalle. Viimeisen kolmen vuoden aikana viisi dominoivaa varianttia - Alpha-, Beta-, Gamma-, Delta- ja Omikron-variantit – ovat aiheuttaneet merkittäviä SARS-CoV-2-virusinfektioiden aaltoja lisäten tarvetta ymmärtää koronarokotteiden aikaansaamaa immuniteettia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella koronarokotteiden ja luonnollisen taudin aikaansaamaa immuniteettia suomalaisessa terveydenhuollon henkilöstössä vuonna 2021. Tätä varten tutkimuksessa pystytettiin vasta-ainetesti ja eläviä SARS-CoV-2-viruksia hyödyntävä neutralisaatiotesti, joilla mitataan vasta-aineiden määrää sekä kykyä estää SARS-CoV-2-infektio soluviljelmässä. Lisäksi työssä hyödynnettiin T-solutestiä, jolla analysoitiin rokotuksessa aktivoituneiden T-solujen kykyä tunnistaa uusia SARS-CoV-2-variantteja kuukausien kuluttua rokotuksesta.
Tutkimuksen perusteella kaksi mRNA-rokoteannosta tai luonnollinen tauti ja yksi mRNA-rokoteannos aikaansaivat korkeat vasta-ainetasot piikkiproteiinia kohtaan kaikilla työikäisillä tutkittavilla. Vasta-aineet ristireagoivat Alpha-variantin kanssa, kun taas suojateho Beta- ja Delta-variantteja kohtaan oli hieman heikentynyt. Vasta-aineiden määrä laski muutaman kuukauden kuluttua rokotuksesta, kun taas piikkiproteiinin tunnistavia T-soluja havaittiin vielä kuuden kuukauden kuluttua rokotuksesta. Lisäksi T-solut tunnistivat virusvariantteja yhtä hyvin kuin alkuperäistä virusta.
Tutkimustulokset osoittavat, että mRNA-rokotteet ovat erittäin tehokkaita ja ne tarjoavat kestävän suojan uusia SARS-CoV-2-varianttien aiheuttamia tauteja vastaan T-solujen avulla. Myös jatkossa koronarokotuksessa syntyvän immuniteetin seuraaminen on ratkaisevan tärkeää rokotteen tehokkuuden sekä tulevien rokotusstrategioiden ja uusintarokotustarpeen arvioinnissa.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Maria Söderlund-Venermo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ilkka Julkunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on virusoppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/175883
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Hengitystieinfektioita aiheuttava uusi koronavirus ilmaantui vuoden 2019 lopulla ja se nimettiin SARS-CoV-2-virukseksi. SARS-CoV-2-virus levisi nopeasti maailmanlaajuisesti, mikä johti vuoden 2020 alussa COVID-19-pandemiaan. Pandemian hillitseminen on vaatinut koronarokotteiden poikkeuksellisen nopeaa kehittämistä ja käyttöönottoa.
Ensimmäiset Euroopassa hyväksytyt koronarokotteet perustuivat lähetti (m)-RNA teknologiaan, jonka avulla viruksen piikkiproteiinia valmistetaan ihmisen soluissa. Adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä tunnistaa tuotetut piikkiproteiinit vieraiksi käynnistäen vasta-aineiden tuoton ja puolustus-T-solujen aktivaation. mRNA-rokotteet ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi alkuperäistä SARS-CoV-2-virusta vastaan, mutta uusien virusvarianttien ilmaantuminen on asettanut haasteita pandemian hallinnalle. Viimeisen kolmen vuoden aikana viisi dominoivaa varianttia - Alpha-, Beta-, Gamma-, Delta- ja Omikron-variantit – ovat aiheuttaneet merkittäviä SARS-CoV-2-virusinfektioiden aaltoja lisäten tarvetta ymmärtää koronarokotteiden aikaansaamaa immuniteettia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella koronarokotteiden ja luonnollisen taudin aikaansaamaa immuniteettia suomalaisessa terveydenhuollon henkilöstössä vuonna 2021. Tätä varten tutkimuksessa pystytettiin vasta-ainetesti ja eläviä SARS-CoV-2-viruksia hyödyntävä neutralisaatiotesti, joilla mitataan vasta-aineiden määrää sekä kykyä estää SARS-CoV-2-infektio soluviljelmässä. Lisäksi työssä hyödynnettiin T-solutestiä, jolla analysoitiin rokotuksessa aktivoituneiden T-solujen kykyä tunnistaa uusia SARS-CoV-2-variantteja kuukausien kuluttua rokotuksesta.
Tutkimuksen perusteella kaksi mRNA-rokoteannosta tai luonnollinen tauti ja yksi mRNA-rokoteannos aikaansaivat korkeat vasta-ainetasot piikkiproteiinia kohtaan kaikilla työikäisillä tutkittavilla. Vasta-aineet ristireagoivat Alpha-variantin kanssa, kun taas suojateho Beta- ja Delta-variantteja kohtaan oli hieman heikentynyt. Vasta-aineiden määrä laski muutaman kuukauden kuluttua rokotuksesta, kun taas piikkiproteiinin tunnistavia T-soluja havaittiin vielä kuuden kuukauden kuluttua rokotuksesta. Lisäksi T-solut tunnistivat virusvariantteja yhtä hyvin kuin alkuperäistä virusta.
Tutkimustulokset osoittavat, että mRNA-rokotteet ovat erittäin tehokkaita ja ne tarjoavat kestävän suojan uusia SARS-CoV-2-varianttien aiheuttamia tauteja vastaan T-solujen avulla. Myös jatkossa koronarokotuksessa syntyvän immuniteetin seuraaminen on ratkaisevan tärkeää rokotteen tehokkuuden sekä tulevien rokotusstrategioiden ja uusintarokotustarpeen arvioinnissa.
Viestintä